Etusivu     Kuka olen?    Ajatuksia    Luottamustehtävät    Lehtikirjoituksia   Kuvia    Linkit

LEIKKIPUISTOT JA URHEILUPAIKAT VARTIOINTIPALVELUIDEN PIIRIIN

Leikkipuistoissa ja urheilupaikoissa ilmenee nykyisin paljon ilkivaltaa, joka luo turvattomuuden tunnetta niiden käyttäjissä. Leikkipuistoissa rikotut leikkivälineet ovat suuri terveysvaara leikkiville lapsille. Kaupungin tulee järjestää vartiointipalvelut sinne missä niitä ei ole ja parantaa jo olemassa olevia. Ei pitäisi olla liian vaikeaa, eikä kallista laajentaa liikkuvien vartijoiden piirejä. 

Uskoisin pelkästään valaistuksen lisäämisellä saatavan myös paljon aikaan.

Puistoruokailu pitää palauttaa takaisin kesäisin Vantaalaisiin leikkipuistoihin, kuten se toimii Helsingissä ja Espoossakin. Halvalla iso ilo ja apu lapsille ja heidän vanhemmilleen.

Leikkipuistoihin tehtävä laajempi katselmus / arviointi ja sen pohjalta perusparannussuunnitelmat.
TURVALLINEN LIIKKUMINEN KODIN YMPÄRISTÖSSÄ

Suunniteltaessa uusia, tai kunnostettaessa vanhoja ulkoilureittejä, pitää kiinnittää erityinen huomio valaistukseen; siten lisätään turvallisuutta. Teiden varsilla olevat pensaat pitää leikata mahdollisimman mataliksi, että näkyvyys olisi ulkoilijalla sivuille hyvä. Suojatietä ja risteyksiä lähestyvien pyöräilijöiden, tai autojen näkyvyyttä pitää parantaa. 

Yleisiin puistoihin tulisi lisätä levähdyspenkkejä sekä roskakoreja. Yleinen siisteys ja hyvä kunnossapito lisää selkeästi turvallisuutta, sekä parantaa asukkaiden viihtyvyyttä.
TASAVERTAISET JOUKKOLIIKENNEYHTEYDET

Vantaan kaupungin tulee käyttää ne n. 30 miljoonaa euroa, jotka on budjetissa varattu joukkoliikenteeseen siten, että kaikki asukkaat ovat tasa-arvoisessa asemassa. Bussilinjat pitää suunnitella niin, että huomioidaan myös ilta- ja viikonloppumatkustajat. Koska kaupungissa on kaksi keskusta (Tikkurila ja Myyrmäki) niihin pitää suunnitella reitit siten, että haja-asutusalueilta pääsee yhdellä bussilla keskustaan ILMAN vaihtoja. Matkalipun hinta täytyy säilyttää saman suuruisena asuinpaikasta riippumatta.

Olisi tutkittava olisiko palvelulinjalla joka kulkisi reittiä (Varisto – Pähkinärinne – Myyrmäki - Martinlaakso – Varisto) käyttöä. Se kulkisi lähinnä arkipäivisin ja palvelisi vanhuksia, lapsiperheitä ja koululaisia. Sillä pääsi helposti terveyskeskuksiin, kauppoihin, uimahalleihin, asemille ja kouluihin.

Kehärataa ja sen liityntäliikennettä suunniteltaessa olisi huomioitava erityisesti alueet, jotka eivät ole radan varressa kuten esim. Varisto, Vapaala ja Hämeenkylä.


PÄIVÄKOTEJA SINNE MISSÄ ON TARVETTA

Päivähoitotilanne on nykyisellään "räjähtämässä käsiin". Kasvualueilla on useamman sadan lapsen vajaus hoitopaikoista. Nykyisellä järjestelmällä tilanne ei toimi, pitää löytyä ripeämpää reagointia rakentaa päiväkoteja (esim. hyväksi koettuja rakennusmallipaketteja, joita voisi nopeasti rakentaa kaupungin jo omistamille tonteille)sekä luoda muita hoitomuotoja niitä haluaville. Perhepäivähoitajien työ pitää saada houkuttelevammaksi nostamalla tästä vaativasta työstä maksettavaa korvausta. Vantaa on tehnyt tässä asiassa oikeansuuntaisen päätöksen nostamalla yksityisen perhepäivähoitajan kuntalisää maaliskuusta 2009 alkaen alle 3-vuotiaista 290 e/kk  ja yli 3-vuotiaista 180 e/kk. Kuntalisän saajien ehtoja pitää laajentaa esim. isovanhempiin tai naapureihin. Itse haetut päivähoitajat ovat mielestäni nopein tapa saada uusia hoitopaikkoja.

Alueilla, joilla päiväkotien tarve on vähentynyt, on vapautuvat tilat pystyttävä ohjaamaan muuhun asukaskäyttöön (seniori-, nuoriso-, juniori-, yhdistys-, ja virkistystoimintaan).

IKÄIHMISILLE MAHDOLLISUUS ASUA KOTONAAN

Omaishoitajien arvokasta työtä tulisi tukea niin taloudellisesti kuin avustamalla kaikilla mahdollisilla tavoilla ja pyrkiä järjestämään "hoitoparkkeja" tai tilapäistä kotiapua, jotta omaishoitaja pääsisi hoitamaan tärkeiksi kokemiaan asioita.
Ammattitaitoisia kotisairaanhoitajia ja kodinhoitajia pitää saada lisää ja heille olisi luotava hyvät työskentelymahdollisuudet hankkimalla heidän työssään tarvittavat uudenaikaiset työvälineet (ei tarvitsisi lainata niitä terveyskeskuksilta).
Toimintaterapeutin tai muun vastaavan asiantuntijan tulisi vähintään kerran vuodessa käydä kertomassa saatavilla olevista palveluista ja tarkistaa mahdollinen kotiavun tarve sellaisten yli 70-vuotiaiden vantaalaisten kotona, jotka eivät ole kunnallisen kotipalvelun piirissä. Kotona tehtävien muutostöiden tulee tapahtua nopeasti, sillä yleensä muutoksien tarve on pikainen siinä vaiheessa kun niitä todetaan tarvittavan.
Näiden hoitomuotojen avulla kaupunki säästää todella suuria summia rahaa, kun vältytään laitoshoidolta.


VAMMAISILLE JA VANHUKSILLE SOSIAALIPOLIITTINEN OHJELMA 

Kaupungin tulee tehdä  pitkän aikavälin selkeät tavoitteet siitä, miten erityisryhmien tarpeet tulee huomioida.

Päättäjän pitää suunnitellessaan tietää erityisryhmiä koskevat suunnitelmat esim. kaava-, kunnossapito-, rakennusteknisissä- ja terveydenhoidollisissa asioissa ja eri osastojen tulee selkeästi lisätä yhteistoimintaa.

Kaupunkistrategiaa ”yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta” tulee jatkaa, jotta yhteistyö toimialojen kesken ikääntyvien vantaalaisten terveyden edistämiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi paranisi.  


PAREMMAT  VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET  KAAVA-ASIOIHIN 

Nykyisellään asukkaat tulevat kyllä kuulluiksi, mutta vaikutusmahdollisuutta EI ole.
Asukkaiden tulee saada oikea-aikaista tietoa kaavan suunnittelusta, jotta siihen voisi vielä vaikuttaa. On erittäin tärkeää saada palautetta siitä miten ehdotetut asiat ovat otettu huomioon ja kuinka ne ovat vaikuttaneet kaavaan valmisteluun. 

Asukas on asuinympäristönsä paras asiantuntija ja heidän ideansa tulee huomioida. 

Marja-Vantaan jatkosuunnittelussa pitää lähiympäristön asukkaiden vaikutusmahdollisuutta lisätä ja valtuutettujen pitää selvittää asukkaiden toiveet (esim. omakotiyhdistysten välityksellä ) ja puolustaa heidän toiveitaan alueen suunnittelun eri vaiheissa.

Kaupunginvaltuusto on se paikka missä valitut edustajat valvojat asukkaiden etua. 


OIKEUDENMUKAISEMPI  KIINTEISTÖVERO 

Ei voi olla oikein, että kauan Vantaalla asuneet iäkkäät omakotiasukkaat joutuvat maksamaan siitä, että nykyinen kaava vaatii pilkkomaan tontit pieniksi. Myytäessä hinnat nousevat kysynnän vuoksi aiheuttaen kiinteistöveron nousun, koska vero on sidottu maan arvoon. Nykyinen järjestelmä aiheuttaa sen, että joillakin eläkkeensaajilla kiinteistöveron suuruus voi olla lähes kahden kuukauden nettoeläke, vaikka tontin koko ei ole järin suuri.

Kiinteistöveroon pitää saada kohtuullisuuspykälä, mikä rajaa veron maksimisuuruuden tietyksi osaksi nettotulosta kuukaudessa.


KAUPUNGIN INVESTOINNEISSA JA HANKINNOISSA KUULTAVA KÄYTTÄJÄÄ,
SITEN  SÄÄSTETÄÄN RAHAA JA LISÄTÄÄN TYÖSSÄKÄYMISEN JA ASUMISEN VIIHTYVYYTTÄ.
   



Ota yhteyttä
eero.salo@luukku.com