Kaupunginvaltuusto on se paikka missä valitut edustajat valvovat asukkaiden etua!
Seuraavat asiat koen tärkeiksi:
LEIKKIPUISTOT JA URHEILUPAIKAT VARTIOINTIPALVELUIDEN PIIRIIN
Leikkipuistoissa ja urheilupaikoissa ilmenee
nykyisin paljon ilkivaltaa, joka luo turvattomuuden tunnetta niiden käyttäjissä.
Leikkipuistoissa rikotut leikkivälineet ovat suuri terveysvaara leikkiville
lapsille. Kaupungin tulee järjestää vartiointipalvelut sinne
missä niitä ei ole ja parantaa jo olemassa olevia. Ei pitäisi olla liian vaikeaa, eikä
kallista laajentaa liikkuvien vartijoiden piirejä.
Uskoisin pelkästään valaistuksen
lisäämisellä saatavan myös paljon aikaan.
Puistoruokailu pitää palauttaa
takaisin kesäisin Vantaalaisiin leikkipuistoihin, kuten se toimii Helsingissä
ja Espoossakin. Halvalla iso ilo ja apu lapsille ja heidän vanhemmilleen.
Leikkipuistoihin tehtävä laajempi
katselmus / arviointi ja sen pohjalta perusparannussuunnitelmat.
TURVALLINEN LIIKKUMINEN KODIN YMPÄRISTÖSSÄ
Suunniteltaessa uusia, tai kunnostettaessa vanhoja
ulkoilureittejä, pitää kiinnittää erityinen huomio valaistukseen; siten lisätään
turvallisuutta. Teiden varsilla olevat pensaat pitää leikata mahdollisimman
mataliksi, että näkyvyys olisi ulkoilijalla sivuille hyvä. Suojatietä
ja risteyksiä lähestyvien pyöräilijöiden, tai
autojen näkyvyyttä pitää parantaa.
Yleisiin puistoihin tulisi lisätä
levähdyspenkkejä sekä roskakoreja. Yleinen siisteys ja hyvä
kunnossapito lisää selkeästi turvallisuutta, sekä parantaa asukkaiden
viihtyvyyttä.
TASAVERTAISET JOUKKOLIIKENNEYHTEYDET
Vantaan kaupungin tulee käyttää ne n. 30 miljoonaa
euroa, jotka on budjetissa varattu joukkoliikenteeseen siten, että
kaikki asukkaat ovat tasa-arvoisessa asemassa. Bussilinjat
pitää suunnitella niin, että huomioidaan myös ilta-
ja viikonloppumatkustajat. Koska kaupungissa on kaksi keskusta
(Tikkurila ja Myyrmäki) niihin pitää suunnitella reitit
siten, että haja-asutusalueilta pääsee yhdellä
bussilla keskustaan ILMAN vaihtoja. Matkalipun hinta täytyy
säilyttää saman suuruisena asuinpaikasta riippumatta.
Olisi tutkittava olisiko
palvelulinjalla joka kulkisi reittiä (Varisto – Pähkinärinne – Myyrmäki -
Martinlaakso – Varisto) käyttöä. Se kulkisi lähinnä arkipäivisin ja palvelisi
vanhuksia, lapsiperheitä ja koululaisia. Sillä pääsi helposti
terveyskeskuksiin, kauppoihin, uimahalleihin, asemille ja kouluihin.
Kehärataa ja sen
liityntäliikennettä suunniteltaessa olisi huomioitava erityisesti alueet, jotka
eivät ole radan varressa kuten esim. Varisto, Vapaala ja Hämeenkylä.
PÄIVÄKOTEJA SINNE MISSÄ ON TARVETTA
Päivähoitotilanne on nykyisellään
"räjähtämässä käsiin". Kasvualueilla on
useamman sadan lapsen vajaus hoitopaikoista. Nykyisellä
järjestelmällä tilanne ei toimi, pitää
löytyä ripeämpää reagointia rakentaa
päiväkoteja (esim. hyväksi koettuja
rakennusmallipaketteja, joita voisi nopeasti rakentaa kaupungin jo
omistamille tonteille)sekä luoda muita hoitomuotoja niitä
haluaville. Perhepäivähoitajien
työ pitää saada houkuttelevammaksi nostamalla
tästä vaativasta työstä maksettavaa korvausta.
Vantaa on tehnyt tässä asiassa oikeansuuntaisen
päätöksen nostamalla yksityisen
perhepäivähoitajan kuntalisää maaliskuusta 2009
alkaen alle 3-vuotiaista 290 e/kk ja yli 3-vuotiaista 180 e/kk.
Kuntalisän saajien ehtoja pitää laajentaa esim.
isovanhempiin tai naapureihin. Itse haetut päivähoitajat ovat
mielestäni nopein tapa saada uusia hoitopaikkoja.
Alueilla, joilla päiväkotien tarve on vähentynyt, on
vapautuvat tilat pystyttävä ohjaamaan muuhun
asukaskäyttöön (seniori-, nuoriso-, juniori-, yhdistys-,
ja virkistystoimintaan).
IKÄIHMISILLE MAHDOLLISUUS ASUA KOTONAAN
Omaishoitajien arvokasta työtä tulisi tukea niin
taloudellisesti kuin avustamalla kaikilla mahdollisilla tavoilla ja
pyrkiä järjestämään "hoitoparkkeja" tai
tilapäistä kotiapua, jotta omaishoitaja pääsisi
hoitamaan tärkeiksi kokemiaan asioita.
Ammattitaitoisia kotisairaanhoitajia ja kodinhoitajia pitää
saada lisää ja heille olisi luotava hyvät
työskentelymahdollisuudet hankkimalla heidän
työssään tarvittavat uudenaikaiset työvälineet
(ei tarvitsisi lainata niitä terveyskeskuksilta).
Toimintaterapeutin tai muun vastaavan asiantuntijan tulisi
vähintään kerran vuodessa käydä kertomassa
saatavilla olevista palveluista ja tarkistaa mahdollinen
kotiavun tarve sellaisten yli 70-vuotiaiden vantaalaisten kotona, jotka
eivät ole kunnallisen kotipalvelun piirissä. Kotona
tehtävien muutostöiden tulee tapahtua nopeasti, sillä
yleensä muutoksien tarve on pikainen siinä vaiheessa kun
niitä todetaan tarvittavan.
Näiden hoitomuotojen avulla kaupunki säästää
todella suuria summia rahaa, kun vältytään
laitoshoidolta.
VAMMAISILLE JA VANHUKSILLE SOSIAALIPOLIITTINEN OHJELMA
Kaupungin tulee tehdä
pitkän aikavälin selkeät tavoitteet siitä, miten erityisryhmien tarpeet
tulee huomioida.
Päättäjän pitää suunnitellessaan tietää erityisryhmiä
koskevat suunnitelmat esim. kaava-, kunnossapito-, rakennusteknisissä- ja
terveydenhoidollisissa asioissa ja eri osastojen tulee selkeästi lisätä
yhteistoimintaa.
Kaupunkistrategiaa ”yhteinen vastuu hyvästä vanhuudesta”
tulee jatkaa, jotta yhteistyö toimialojen kesken ikääntyvien vantaalaisten
terveyden edistämiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi paranisi.
PAREMMAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET KAAVA-ASIOIHIN
Nykyisellään asukkaat tulevat kyllä kuulluiksi, mutta
vaikutusmahdollisuutta EI ole.
Asukkaiden tulee saada oikea-aikaista tietoa kaavan
suunnittelusta, jotta siihen voisi vielä vaikuttaa. On erittäin tärkeää saada
palautetta siitä miten ehdotetut asiat ovat otettu huomioon ja kuinka ne ovat
vaikuttaneet kaavaan valmisteluun.
Asukas on asuinympäristönsä paras asiantuntija ja heidän
ideansa tulee huomioida.
Marja-Vantaan jatkosuunnittelussa pitää lähiympäristön
asukkaiden vaikutusmahdollisuutta lisätä ja valtuutettujen pitää selvittää
asukkaiden toiveet (esim. omakotiyhdistysten välityksellä ) ja puolustaa heidän
toiveitaan alueen suunnittelun eri vaiheissa.
Kaupunginvaltuusto on se paikka missä valitut edustajat valvojat
asukkaiden etua.
OIKEUDENMUKAISEMPI
KIINTEISTÖVERO
Ei voi olla oikein, että kauan Vantaalla asuneet iäkkäät
omakotiasukkaat joutuvat maksamaan siitä, että nykyinen kaava vaatii pilkkomaan
tontit pieniksi. Myytäessä hinnat nousevat kysynnän vuoksi aiheuttaen
kiinteistöveron nousun, koska vero on sidottu maan arvoon. Nykyinen järjestelmä
aiheuttaa sen, että joillakin eläkkeensaajilla kiinteistöveron suuruus voi olla
lähes kahden kuukauden nettoeläke, vaikka tontin koko ei ole järin suuri.
Kiinteistöveroon pitää saada kohtuullisuuspykälä, mikä rajaa veron
maksimisuuruuden tietyksi osaksi nettotulosta kuukaudessa.
KAUPUNGIN INVESTOINNEISSA JA HANKINNOISSA KUULTAVA
KÄYTTÄJÄÄ,
SITEN SÄÄSTETÄÄN
RAHAA JA LISÄTÄÄN TYÖSSÄKÄYMISEN JA ASUMISEN VIIHTYVYYTTÄ.
Lähetetty Vantaan Sanomiin 12.3.08
HYVÄ VANTAA
Pääsin mukaan
niiden n. 30 Länsi-Vantaalaisen ryhmään joka
”polkaisi” käyntiin omaishoitajien keskustelu- ja
koulutustapaamiset. Meidät jaettiin kolmeen ryhmään,
jotta mielipiteemme
saataisiin parhaiten selville. Muutamat teemat nousivat
selvästi esille: huoli omaisesta ja
oma jaksaminen, sekä selkeästi kysymys ”mistä
apua kun tulee lyhytaikainen tarve
ulkopuolisesta hoitajasta”. Me olemme sellainen ryhmä
josta kaupunki voi selkeästi
laskea rahallisen säästön, jos pienellä
panostuksella auttaa meitä jaksamaan. Me emme
laskeneet rahallista säästöä kun omaisemme
tarvitsi apua. Toivon että tämä projekti
jatkossakin toimii ja KIITOS sen
aloittamisesta sekä sen toteuttajille.
Julkaistu Vantaan Sanomissa helmikuussa 2008
PÄÄKAUPUNKISEUDUN RUUHKAMAKSUJEN
OIKEUDELLISUUS
Tällä hetkellä käydään kovasti keskustelua ruuhkamaksujen
oikeudellisuudesta, en ota kantaa onko oikein vai ei.
Keskustelussa on sanottu että kerätyt varat pitäisi käyttää
julkisen liikenteen kehittämiseen, mutta kukaan ei ole kertonut miten ja mihin. Miten on huomioitu
erityisryhmät joiden on pakko liikkua omalla autolla, esim. vammaiset,
ammattiliikenne ja vanhemmat jotka sukkuloivat kodin, päiväkodin ja työpaikan
välissä, pahimmassa tapauksessa jokainen paikka on ruuhkavyöhykkeen
eripuolilla.
Hyvä on että asioista puhutaan
ajoissa, mutta pelkään että tässä asiassa käy samoin kuin monesti aiemmin,
päätetään asian toteuttamisesta ennen kuin tiedetään mitä se todellisuudessa
merkitsee.
|