Liikahtaako tuommoinen SC edes?

Vuonna ´89 Thunderbird oli saanut uuden korimallin, ja SC tuli paikkaamaan aikaisempien vuosien Turbo Coupe mallia. Mallin tarkoituksena on luultavasti ollut olla lähinnä suorituskykyinen maantiekulkija, eikä niinkään kova bulevardisportti. Koska autosta löytyy remmiahdetun ja välijähdytetyn kutosen lisäksi mm. automaattisesti säätyvä (ARC) erillisjousitus etu- ja takapäässä sekä ABS:llä varustetut tuuletetut levyjarrut, siltä voisi odottaa jopa jonkun asteista suorituskykyäkin. Eikä tuohon aikaan aivan joka kauppakassiin laitettu renkaiksikaan 16" 225/60VR Goodyear Eaglejakaan. Ja onhan sitä kulkupuolta. Suorituskyky ei ehkä nykymittapuun mukaan ole mikään päätä huimaava, mutta vuonna 1989 autoa olisi voinut sanoa jopa melko nopeaksikin. Vaikka T-bird on ulkomitoiltaan ja painoltaan suhteellisen iso (pituutta 504 cm, leveyttä 185 cm ja painoa n. 1800 kg), niin sille on mitattu Dearnbornin testiradalla 0.85g sivuttais kiihtyvyyksiä (100 ft ympyrä), joka on vastaavaa tasoa mitä on saatu mm. Camaro iroc-ZS, Mazda RX-7 turbo ja Toyota MR2:lla. Aika hyvin isolta "jenkkilahnalta" vai kuinka? Kiihtyvyyksistä on Road & Track ja Car and Driver lehdet mittaillut seuraavaa:

0 - 30 mph 2.3 - 2.5 sec. 0 - 50 mph 5.2 - 5.5 sec. 0 - 60 mph 7.1 - 7.4 sec. 0 - 100 mph 20.2 - 20.8 sec. Top speed 140 - 145 mph (224 - 232 km/h) Standing ¼ mile 15.5 - 15.9 sec. / 89 mph (142.4 km/h)

Erot voivat johtua osittain siitä, että R & T lehden testeissä (hitaammat arvot) ollut auto ei ollut vielä ns. tuotanto malli.