Lyhyesti: Moses ben Maimonideesta
Vaikkakin suurin osa juutalaisuuden filosofiasta löytyy Talmudista ovat
juutalaiset ajattelijat kaikkina aikoina tuottaneet uutta tekstiä Talmudin
virran ulkopuolelta ja vaikuttaneet täten juutalaisuuden tulkintaan eri
vuosisatoina. Kummankin lähteen tunteminen on välttämätöntä
uskonnollisen ajattelun virkistämiseksi – ja yksi parhaimmista Talmudin
ulkopuolisista ajattelijoista on Moses ben Maimonides.
Moses ben Maimonideen elämä sijoittuu juutalaisen historian kannalta merkittävään kohtaan. Rooman valtakunnan romahdettua ja kristikunnan kootessa rivejään juutalaiset asettuivat asumaan Välimeren ympäristöön ja ensimmäistä kertaa myös läntiseen Eurooppaan, nimittäin Cordovan provinssiin Espanjassa. Vaikkakin hallitsijat vaihtuivat pääasiallisesti islamilainen hallinto salli erilaisten filosofisten suuntauksien ja taiteiden olemassaolon.
Kaikki tämä muuttui 1100-luvun lopussa jolloin Almohadit valloittivat Espanjan. Toisin kuin edelliset hallitsijat Almohadit vaativat ehdotonta islaminuskoa. Kristityille, juutalaisille ja muiden uskontojen edustajille tämä merkitsi pakkokäännytystä tai marttyyrikuolemaa. Osa uskonnollisista henkilöistä lähti kuitenkin pakoon – niin myös Maimonides vanhempineen.
Maimonideen aika oli harhaoppisuuden aikaa – sekä juutalaisuus, islam että kristinusko saivat osuutensa näistä ongelmista. Maimonideen filosofiassa korostuu tarve asettaa Toora aseeksi erilaisia ajan harhaoppisuuksia vastaan. Tämän lisäksi Maimonides tuo esiin ajatuksen uskonnon käsittelemisestä samalla periaatteella kuin filosofian – alisteisena ankaran tieteelliselle pohdinnalle.
Maimonideen käsitys Jumalasta korostaa Jumalan ykseyttä ja absoluuttista riippumattomuutta mistään ulkoisesta tekijästä. Kaikki kohdat Raamatussa jotka viittaavat Jumalan omaavan kädet, jalat tai muuta inhimillistä Maimonides selittää kuvaamaan erilaisia Jumalan suhteita konkreettiseen todellisuuteen. ”Toora puhuu kansan kieltä” toteaa Maimonides. Koko Toora on kirjoitettu siten että kuka tahansa pystyy elämään ulkoisesti kelvollisella tavalla – mutta tämän lisäksi se sisältää filosofiselle ja kriittiselle mielelle mahdollisuuden lähestyä jumaluuden käsitettä täysin metafyysisellä tasolla.
Maimonides ei ole kuitenkaan mystikko. Maimonideen uskonnon metafysiikka pyrkii hahmottamaan jumaluuden käsitettä ilman mystisiä kokemuksia tai sisäisen maailman kokemuksia. Vaikkakin hän omaa ilmiselvästi tietoa nykyaikana valitettavan väärinymmärretystä juutalaisen mystiikan haarasta Maimonides ei halua sisällyttää tätä omaan ajatteluunsa. Mystiikka jää vain johdantoihin ja varovaisiin viittauksiin sitoen Maimonideen opin tiukasti juutalaisen ortodoksian perinteisiin.
Vaikkakin Maimonideen ajatukset jumaluudesta ja Jumalasta ovat kelvollisia nykyajallekin hänen etiikkaansa on vaikuttanut voimakkaasti 1200-luvun epävarmuus ja vainot. Maimonides suosii eksaktia tulkintaa kuolemantuomion soveltamisesta erinäisiin uskonrikkomuksiin. Jopa arkisimmat rikokset saatetaan kuolemantuomion alle. Tälle kaikelle on kuitenkin peruste. ”Mitä kovempi rangaistus yleisestä rikoksesta sitä laajempi taipumus noudattaa sääntöjä” kirjoittaa Maimonides Oppaassa hämmentyneille. Ajassa jossa itse uskonnon periaatteet ovat koetuksella ja harhaoppisuus laajalle levinnyttä Maimonides pyrkii ajatuksissaan suojaamaan uskoa tekemällä sen rikkomisesta suoraan yhteisöllistä rangaistusta vaativaa.
Kun lopuksi arvioimme Maimonideen filosofian merkitystä juutalaisuudelle voimme todeta, että omana aikanaan Maimonides pysäytti juutalaisuuden hajoamisen. Hänen ajatuksensa johtivat myös myöhempien uskonnon filosofien – esimerkiksi Tuomas Akvinolaisen – kirjojen sivuille joko muokattuina tai sellaisenaan otettuina. Nykyajan ihminen saa kuitenkin Maimonideen teksteistä irti ajatuksen ideaalina hahmotettavasta Jumalasta – joka on kenties nykyihmiselle mielekkäämpi kuin vanhat kuvat parrakkaasta miehestä pilven reunalla.
Justus - Elokuvat - Maimonides - Migreenipotilaan opas - Tilannekuvia