Johdanto

Sairastuin vuonna 1998 vaikeaksi todettuun migreeniin. Kokeiltuani useita lääkkeitä alkaen perinteisistä Clotameista eteenpäin triptaanilääkityksiin huomasin että omaan migreeniini auttaa ainoastaan naratriptaani. Tutkittuani erilaisia tekijöitä jotka altistivat minut migreenikohtauksille paikansin pääasialliseksi syyksi tietotekniikan jota aloitin opiskelemaan vuonna 1998 ja jonka opiskelun jouduin lopettamaan vuonna 2000. Alalla olen ollut vuodesta 1988. Tämän jälkeen olen vaihtanut alaa mutta koska nykyaikaisessa yhteiskunnassa toimiva joutuu useimminkin tekemisiin tietotekniikan kanssa, mahdollisesti työskentelemäänkin, päätin omien kokemuksieni pohjalta kirjoittaa oppaan migreenipotilaalle.

En käsittele migreenin lääketieteellisiä syitä tässä yhteydessä. Niille on omat sivustonsa joista joitain on valittu lopussaolevaan linkkilistaan. Käsittelen migreenisärkyä, niska- ja hartiasäryn suhdetta migreenipäänsärkyyn ja ennenkaikkea käytännön keinoja joita jokainen tietokoneella työskentelevä voi tehdä helpottaakseen oloaan.

Teksti kertoo tietotekniikasta yleisellä tasolla eikä siten beta-versiona vielä perehdy käyttöjärjestelmien yksityiskohtaisiin ohjeisiin.

Virkistystaajuus ja valoärsytys

Oman migreenini tunnuspiirre on sen herkkä laukeaminen valoärsytykseen, esimerkiksi stroboskooppiin tanssimassa käydessäni, huonokuntoisiin loisteputkiin ja niin edelleen. Jos olet joskus katsonut televisiota ja nähnyt televisiossa taustalla tietokonemonitorin, huomaat monitorin ylhäältä alas kulkevan eri taajuudella olevia "valoviivoja". Kyseiset viivat tai suorakaiteet johtuvat tietokoneen näytön virkistystaajuudesta. Tämä on käytännössä taajuus, jolla tietokoneen näyttökortti päivittää näytöllä olevan kuvan.

Käytännössä istuessasi tietokoneen ääressä joudut väkisin kohtaamaan valoärsytystä - halusit tai et. Avainsana valoärsytyksen vähentämiselle on lisätä taajuutta (Hz) jolla tietokone päivittää ruudulla olevan kuvan. Mitä korkeampi taajuus, sitä vähemmän valoärsytystä - tarpeeksi korkealle nouseva virkistystaajuus ei pysty aiheuttamaan yhtäläistä valoärsykettä.

Tekijät, jotka vaikuttavat virkistystaajuuden säätämiseen omalla koneellasi ovat

- käytettävä näyttökortti
- käytössä oleva monitori

Koska tämän mennessä Internetiin tietotekniikka on jo kiitänyt eteenpäin en aio sisällyttää näyttökorttejen ominaisuuksista vanhaa tietoa. Yleinen nyrkkisääntö on kuitenkin mitä kalliimpi, sitä parempi. Huomioidakseni sen, että kaikilla ei ole mahdollisuutta upottaa tietotekniikkaan rahaa samalla tavalla, on olennainen osa panostaa monitoriin. Mikäli näyttökorttisi pystyy päivitystaajuuteen johon monitori ei pysty, ei näyttökortista ole juurikaan iloa.

Asiaan. Ennenkuin siirryt muihin näyttökorttiin liittyviin asioihin on aika selvittää, miten hyvin siedät korkeita resoluutioita. Valitse käyttöjärjestelmäsi ominaisuuksista suurin tarkkuus, johon monitori pystyy. Yleensä tämä on kaikista huonoin virkistystaajuuden säätämiseen, joten jatka siten, että lasket yhdellä pykälällä monitorin resoluutiota. Esimerkiksi 1024x768 -> 800x600 jne. Jatka kunnes saat esiin näytön resoluution joka on nyrkkituntumalla kevyin katsoa. Pysähdy tähän resoluutioon ja valitse monitoriisi korkein virkistystaajuus jonka monitorisi pystyy kyseisellä resoluutiolla toistamaan.

Henkilökohtaisesti käytän Gainward Geforce 3 128MB-korttia 1024x768 resoluutiolla virkistystaajuuden ollessa 85Hz. Kyseinen resoluutio lisää kerralla koneen ääressä olevaa tuntimäärää noin 1 tunnista 2 tuntiin.

Vieritys

Viime version jälkeen perehdyin useiden havaintojen jälkeen pohdintaan, jossa asetin vastakkain resoluution aiheuttaman migreeniärsytyksen ja vierytyksestä tapahtuvan ärsytyksen rinnakkain. Tehdessäni esimerkiksi grafiikkaa tai pelatessani pelejä joissa vieritystä tapahtuu koko ajan - esimerkiksi Age of Empires, Empire Earth ja niin edespäin - huomasin että vierittäminen tuottaa enemmän muuttuvan kuvan ärsytystä ja laukaisee migreeniä helpommin kuin resoluution kohottaminen.

Koeluontoinen ratkaisu oli lisätä pelin pelaamisen ajaksi näytön virkistystaajuutta 1024x768:sta 1240x1024:een. Samantapaisia tuloksia sain työskennellessäni joidenkin grafiikkaohjelmien parissa. Vaikuttaa siis siltä, että tilapäinen - ehkä tunti, maksimissaan kaksi - resoluution muuttaminen mahdollistaa vähäisemmän migreeniärsytyksen. Kokonaisuuteen vaikuttaa se, minkälaisia ohjelmia käyttäjä käyttää - vierityksessä tapahtuvien ärsytysten tulee täyttää seuraavat ehdot:

- Ohjelman käyttäminen muuttaa jatkuvasti näytöllä olevien objektien - kuten esimerkiksi kuvakkeiden - muotoa ja paikkaa

- Hallitakseen ohjelmaa käyttäjän täytyy useamman kerran minuutissa vaihtaa kuvaa uudeksi

Näiden avainkohtien avulla onkin suositeltavaa arvioida suhteellinen näytön päivytys (grafiikan muutos) ja käyttää ohjelmaa suuremmalla tarkkuudella mutta pienemmällä virkistystaajuudella, tosin vain väliaikaisesti.

Värit ja kontrasti

Toinen näyttöön liittyvä asia johon voit vaikuttaa on taustavärit. Yleisesti ottaen yhtenäinen väriteema helpottaa työskentelyä. Muista siis:

" valitse yleisesti käyttämiesi valikot, jos mahdollista, eri värillä kuin näytön taustakuva
" jos et käytä taustakuvaa, säädä näytön väri samaksi tai mahdollisimman lähelle valikkojen väriä
" mikäli laitat taustakuvan, valitse kuva joka täyttää koko ruudun jättämättä tyhjiä alueita

Huono kuva on esimerkiksi pienehkö verkosta otettu kuva jota ei pysty venyttämään tai asettamaan ruudulle ilman, että siitä täytyy tehdä kuvio - siis, kuva toistetaan niin että se muodostaa useamman epätäydellisen kopion tai jos kopioita ei tule kuva on keskellä ruutua ja muu osa ruudusta on normaalia taustaväriä. Katso esimerkit.

Työskentelyetäisyys

Hyvä etäisyys monitorin ja sinun välillä on määritettävissä muutamalla perussäännöllä.

" Hyvä etäisyys mahdollistaa tekstin lukemisen ryhdikkäästi istumalla ilman että joudut siristelemään silmiäsi tai ponnistelemaan nähdäksesi mitä ruudulla tapahtuu
" Hyvä etäisyys on se, jossa näet työskennellessäsi pääasiallisesti monitorin.

Jos silmäsi joutuvat ärsytykseen jossa ne joutuvat tarkentamaan tietokoneen muiden osien hahmon vuorotellen monitorin aiheuttamasta ärsytyksestä, syntyy ärsytystä väkisinkin ja migreeni iskee helpommin päälle. Syy tähän löytyy ihmisen silmien toiminnasta. Kun totumme katselemaan jotain kohdetta vaihtaessamme kohteesta toiseen silmämme mukautuvat uuden kohteen hahmottamiseen.

Tietotekniikan ulkopuolella esimerkkinä on astuminen pimeästä huoneesta valoon. Tehdessäsi näin silmäsi joutuvat mukautumaan valoon jolloin tuloksena on silmille tapahtuva rasitus.

Näytön koon vaikutus migreeniärsytyksen vähentämiseen

Edelläolevan tekstin pohjalta on hyvä todeta myös jotain näytön koosta ja sen vaikutuksesta migreeniriskin vähentämiseen. Koska avainsana on vähentää tilanteita joissa joudut kohdentamaan katseesi monitorin ulkopuolelle - olivat nämä mitä hyvänsä - on kelvolliseen monitoriin panostaminen pidemmällä tähtäimellä migreenejä vähentävää.

Havaitsin tämän itse siirtyessäni käyttämään 15" monitorin sijasta 17" monitoria. Koska näytölle mahtuu tällöin yhtä aikaa suurempi määrä ikkunoita joissa työskennellä silmien rasitus ei kasva uuden ohjelman käynnistyessä tai vanhaa ohjelmaa sammutettaessa - tai vaihtaessa ohjelmatilasta toiseen.

Ihanne-etäisyyden löytämisen lisäksi on huomioitava osuuko "aktiiviseen" näkökenttääsi tällöin muita hahmoja kuin monitorin kuva. Jos aktiivinen näkökenttäsi sisältää pääasiassa monitorin kuvan vaikuttaisi siltä että silmä ei tarvitsisi samankaltaista työtä sopeuttaa havaintoja.

Pitkän projektin hallinta

Ajoittain, halusimme tai emme, joudumme tilanteisiin joissa projektin kesto on huomattavasti enemmän jota siedämme - sekä psyykkisesti että fyysisesti. Migreenipotilas on tässä suhteessa kuin kuka tahansa tietokoneella töitä tekevä. Kiire uhkaa ja kylmä hiki valuu.

Kiitos huonokuntoisen kovalevyn jouduin äskettäin tilanteeseen jossa jouduin asentamaan kokonaisuudessaan ohjelmistot uusiksi seuraavaan päivään mennessä. Tätä tehdessä tein havainnon: silmät ilmeisesti sopeutuvat pienempiinkin valonvoimakkuuden muutoksiin. Pohdittuani asiaa tarkemmin kehitin tekniikan, jolla saan oman migreenini ollessa kyseessä toisaalta palauduttua mahdollisimman migreenittömään tilaan ja toisaalta tehtyä projektin loppuun vain pienillä migreeneillä.

Ennen projektin alkua suosittelen ottamaan - oli migreeniä tai ei - "yleislääkkeen" kuten Clotam migreeniä torjumaan. Tämän ajatuksen taustalla on antaa aivoille hieman enemmän aikaa ennen niiden joutumista tuntitolkulla kestävään rasitukseen. Työtila kannattaa jättää valaisematta mikäli mahdollista jolloin ainoa valonlähde on monitorin heijastus. Mikäli aikaa jää varautumiselle niin tässä tapauksessa ennen projektin alkua on syytä altistua tietoisesti välkkeelle pelaamalla vaikkapa miinaharavaa tai jotain muuta peliä.

Silmien tottuessa tiettyyn valotaajuuteen havaitsin että migreeniä pystyy siirtämään eteenpäin edellämainituilla konsteilla siten, että varsinainen migreeni tapahtuu projektin loputtua. Tällöin palautumiseen tarvitaan täysin vastakkainen tilanne - mikäli mahdollista huoneen pimentäminen, kaikkien ärsykelähteitten poistaminen jonka jälkeen migreeniä ehkäisemään napataan yksi Clotam. Migreeni siis tapahtuu haluttiin tai ei - omassa tapauksessani - tai sen pystyy parhaimmassa tapauksessa ohittamaan.

Äänikortti ja kaiuttimet

Migreeni voi laueta myös äänestä. Tietokoneen ääressä työskennellessä tämä tarkoittaa ärsykkeen muuttumista tai tulemista epätasaisesti. Huono äänikortti toistaa äänen huonommalla tasolla jolloin joudut rasittamaan korviasi kuullaksesi äänen ja huonot kaiuttimet puolestaan pakottavat sinut kuuntelemaan tarkemmin.

Tämän lisäksi suurin osa tietokoneella olevista äänitehosteista, Windows-käyttöjärjestelmissä ohjelman avaamisen yhteydessä olevat äänet, sulkeutumisen yhteydessä olevat äänet ja niin edelleen, ovat varsin turhia migreenipotilaalle. Jos ongelma on ruudulla olevassa ikkunassa, se on riittävä - äänen lisääminen lisää ärsytystä.

Suositeltavaa on poistaa kaikkien ohjelmien äänitehosteet kuten myös käyttöjärjestelmässä olevat äänitehosteet. Jos kuitenkin haluat kuunnella musiikkia tai pelejen äänitehosteita on suositeltavaa, että hankit kaiuttimet joiden avulla voit kuulla musiikin myös hyvin hiljaisella. Tällöin vähennetään ärsytystä joka on epäselvästä äänestä johtuvaa.

Kun migreeni iskee

Henkilökohtaisesti olen oppinut tunnistamaan migreenistäni tiettyjä merkkejä joiden jälkeen jatkuva ärsytys tuottaa migreenikohtauksen. Nämä kaikki merkit ovat ihmisillä erilaisia ja tiedän että migreenikohtaus voi tulla päälle ilman erityisiä tuntemuksia, varoittamatta. Migreeniä voi kuitenkin - tiettyyn rajaan asti - ennaltaehkäistä. Tietokoneen kanssa työskennellessä olen ottanut tavakseni pitää tauon hetki kun migreeni tuntuu olevan tulossa. Olen määrittänyt ajan jonka voin suunnilleen käyttää tietokoneen ääressä ennenkuin migreenikohtaus tulee, näkee ja voittaa.

Minulle aika on 1½ tuntia / istunto. Mikäli tunnistan että migreeni on tulossa päälle, keskeytän kaikki asiat joita joudun tekemään koneella ja kävelen esimerkiksi tupakoimaan, mahdollisesti myös kahville tai lukemaan kirjaa.

Jos epähuomiossa esimerkiksi innostuneena ohjelmasta tai ominaisuudesta 1½ menee ohitse, pidän tämän jälkeen heti kun havaitsen virheen pitkän tauon. Tauko on yleensä 30-60 minuuttia mutta valitettavasti innostuminen maksetaan myöhemmin alkavalla isolla migreenikohtauksella.

Selvitä itsellesi aika jonka voit tehdä koneella työtä, pidä tauoista kiinni.

Hiirikyynärpää ja vaateripustin selässä

Kehomme ei päästä meitä helpolla - vaikka migreenissä on jo sinänsä kestämistä on syytä käsitellä myös muita tekijöitä jotka vahvistavat migreenikipuja. Totuus on, että suurin osa tietotekniikasta on viime vuosiin asti suunniteltu lähinnä tehokkuuden pohjalta. Tehokkuutta hakiessa ollaan kuitenkin unohdettu tosiasiat jotka liittyvät ihmiskehoon. Vaikuttaisi siltä että uusimmat laitteet on suunniteltu tiettyyn rajaan asti myös ihmisystävällisiksi mutta kaikilla ei ole viimeisintä näppäimistöä, hiirtä tai muita oheislaitteita.

Tietotekniikka-alan työntekijän kovin uhka on hiirikyynärpää. Tämän rinnalla kilpailee niska- ja hartiaseutu. Suurin osa monitoreista on asetettu siten, että koneen käyttäjä joutuu väkisinkin katselemaan hieman alaspäin. Seuraus hieman alaspäin suuntautuvasta katseesta on hartiajännitys joka liittyy pään pitämiseen asennossa joka ei ole sille luontainen.

Ihanteellinen tilanne on se, jossa monitoria voi katsella selkä suorana siten, että katse suuntautuu suoraan keskelle ruutua. Tällöin alaspäin katseleminen ei ole samalla tavalla välttämätöntä jolloin hartiaseutu ja niska ovat vailla lisäjännitystä.

Näppäimistöä käyttäessä suurin osa käyttäjistä joutuu kannattelemaan käsiään siten, että ne joutuvat olemaan paikallaan saaden niinsanottua staattista rasitusta. Tämänkaltainen rasitus ei ole fyysistä rasitusta samalla tavalla kuin painojen nosteleminen vaan yksi raskaimpia lihastöitä.

Hiireen pätee sama ongelma - yleensä hiirtä joutuu siirtelemään pitäen kyynärpäätä hieman koholla jolloin saadaan helposti aikaiseksi hiirikyynärpää tai hartiaseudun kipu.

Puhuttaessa parin päivän puuhaamisesta nämä vaivat eivät ole tappavia. Mikäli puhumme taas kuukausista olemme reitillä jossa voimme olla varmoja lihasten lukkiutumisesta ennemmin tai myöhemmin. Pitäessäsi taukoa pyri kiinnittämään huomiota siihen että seisot ryhdikkäästi. Lihasjännityksiä voidaan vähentää venyttelemällä jolloin lihaskivut eivät ole samalla tavalla ongelmallisia - tai ne ainakin iskevät hieman myöhemmin.

Rutiinit ja työt

Koska migreeniä sairastavan ihmisen täytyy maksimoida hyöty käytössä olevasta ajasta on syytä mainita joitain vinkkejä siihen miten pakollista aikaa voi huomattavissa määrin vähentää. IT-ala oli ennen nimenmuutosta ATK-ala - siis Automaattinen TietojenKäsittely. Painottakaamme sanaa automaattinen.

Suurin osa ajasta jonka vietämme koneen ääressä kuluu rutiinejen pyörittelemiseen. Tarkistamme tietokoneen viruksien varalta, eheytämme kovalevyn, siirrämme ohjelman paikasta A paikkaan B. Kopioimme ohjelman A paikkaan B ja niin edespäin.

Suurin osa hukka-ajasta kuluu tähän automaation tekemiseen omin käsin. Et voi vaikuttaa ohjelman siirtymiseen paikasta A paikkaan B suurimmassa osassa tapauksia... miksi siis käyttää aikaa seuraten ohjelman siirtymistä? Tai: et voi myöskään nopeuttaa ilman koneen komponenttejen muokkaamista virustarkistuksen nopeutta. Etkä myöskään voi nopeuttaa levyneheytystä.

Asiat joita voit käynnistää mutta joiden lopputuloksen sanelevat suurimmaksi osaksi sinusta riippumattomat tekijät on hyvä automatisoida. Virustarkistus - miksi ei yöllä? Entäpä tiedostosiirto - olisiko tarpeen ajoittaa yön pikkutunneille ja tutustua ohjelmaan seuraavana päivänä? Levyneheytys - miksi nyt eikä yöllä? Lopuksi kaikesta raportti ja voilá - saat tarvittavat tiedot vain vilkaisemalla tulosikkunaa.

Lopuksi

Kirjoitin tämän tekstin puhtaasti harrastuspohjalta. En ole lääkäri ja jotkut lääketieteelliset arvioni saattavat olla virheellisiä tai puutteellisia. Kaikki tässä käsitellyt asiat on käyty läpi kokemuksen pohjalta. Lisään tähän tekstiin sitä mukaa ajatuksia kun havaitsen uusia asioita vähentämään migreeniä. Arvostaisin sähköpostia lukijoilta, joten kimmo.koistinen@kotiposti.net ottaa mielellään vastaan muiden kokemuksia ja ajatuksia.

Justus - Elokuvat - Maimonides - Migreenipotilaan opas - Tilannekuvia

Etusivu