Kerronpa tässä ensin hieman omasta Italo Disco harrastuksestani. Kaikki alkoi siitä, kun isoveli hankki meidän talouteen ensimmäisen kunnon stereoaparaatin. Tietysti ei sitä sinne tyhjänpantiksi hankittu, vaan vanhempien veljien opastuksella minut tutustutettiin 80-luvun heavy, rock, pop ja tietysti disco musiikkiin.
Ensimmäiset levyt olivat mm. sellaisia suuruuksia kuin Judas Priest, Scorpions, DIO, Rainbow ja Beatles. Mutta sitten alkoi levyhyllyyn ilmestyä jotain uutta ja hieman tuntematonta. Euro-disco teki tuloaan. Kumma kyllä vielä tänänkin päivänä nämä tanssimusiikin tuottoisat yksilöt saavat aikaiseksi läjän hittejä, jotka sitten keikkuvat listoilla. Esittäjät vaihtuvat, mutta tuottajat pysyvät samoina. Tästä esimerkkinä käy ikinuori Dieter Bohlen (Modern Talking, Blue System, Chris Norman, Bonnie Tyler, C.C Catch yms) Tuo kultainen 80-luku... se oli aikaa jolloin soi Modern Talking, Bad Boys Blue, C.C. Catch, Fancy, Rick Astley, Sandra, Samantha Fox, Sabrina, Pet Shop Boys... sitä vakio Mikko Alatalon hittimittari kamaa.
![]()
Vaikka 80-luvulla musiikkivideot ja musiikkiohjelmat olivat vielä hieman lastenkengissä, niin kuitenkin on jäänyt mieleen TV2:lla pyörinyt saksalainen Peter's Pop-Show, joka esitteli popin kuumat silloiset tähdet. Veli osti (ilmeisesti vahingossa) loistavan levyn nimeltään "Das Beste Aus PETER'S Pop-Show" joka oli meillä kiivaassa soitossa. Parhaiten siltä levyltä muistan kappaleet jotka kuulin ensimmäistä kertaa Sandran, Maria Magdalena ja loistava Den Harrowin, Don't Break My Heart. Tämän levyn kuultuani huomasin, että meidän hyllystä löytyy monta kiekkoa, jotka ovat samojen esittäjien, mitä tässä kokoelma levyllä esiintyi.
Ensimmäinen disco levy meillä oli muistaakseni C.C. Catch, Diamonds-Her Greatest Hits.Tätä seurasi Bad Boys Blue ja Fancy. Mutta meillä suomalaisilla oli myös sormensa pelissä. Se joka vähänkin muistaa sen ajan tanssimusalevyjä, niin muistaa varmasti legendaarisen Power Mixin. Tämä levy toi tietoisuuteen artistit kuten: Mike Mareen, Hurricanes ja The Fans edelleen tunnetulla kappaleellaan Ole, Ole, Ole (we are the champs). Kiitos kuuluu DJ kaksikolle Jarkka ja Samppa.
Näiden levyjen jälkeen sitä ns. nälkä kasvoi syödessä ja sitä halusi kuulla lisää tällaista musiikkia. Kävi ilmi, että musiikki tunnettiin nimellä Italo Disco. Ja näitä Italo kokoelma levyjä löytyi aikaslailla paljon (vielä siihen aikaan). Nykyään näitä levyjä ei löydy oikeastaan mistään. Täytyy käydä uskomaton tuuri jos levykaupassa törmää näihin levyihin. Mutta tuossa 90-luvun lopulla internet mullisti maailamaa myös Italo-musiikin ystävän silmissä. Luettuani näiden levyjen takakansia niin huomasin, että sieltä löytyy merkintä ZYX-records ja ajattelin, että mahtaako moinen pulju olla edes enään pystyssä. Ja vaikka se olisi pystyssä, niin löytyykö sieltä yhtään Italolevyä. No löytyihän sieltä, ja mikä parasta niin italo on tekemässä uutta tuloaan uusien kokoelmien muodossa. Nykyään kun ollaan EU:n jäseniä ja kaikilla on mahdollisuus käyttää nettiä, niin näiden klassikkolevyjen tilaaminen myös onnistuu varsin vaivattomasti. ZYX:llä on varsin mukavat sivut joista löytyy myös ääninäytteitä, joten ei tarvitse osaa sikaa säkissä.
Italo Disco ei ole pelkästään meidän länsi-eurooppalaisten juttu. Italo on kova sana tänäkinpäivänä itä-euroopassa. Italofaneja löytyy ympäri maailmaa... suomesta, ruotsista, venäjältä, puolasta, saksasta, ranskasta, ja jopa meksikosta, japanista ja koreasta. Engannissa ja USA:ssa tämä musiikki on jokseenkin tuntematonta, ja siitä johtuu se, ettei MTV:llä näy ensimmäistäkään Italovideota. Saksalainen ViVa soittaa kyllä aina silloin tällöin 80-luvun discoa. Niinkuin NetManiak Adam sanoi, että kyllä ottaa päähän kun hakukoneessa kirjoittaa savage, niin se tyrkyttää jotain hemmetin savage gardenia. Savage kuuluu suurien Italo artistien joukkoon. Mikä tekee tästä musiikista erikoista ja hyvää on oikeastaan se, ettei sitä toitoteta jokapäivä radiossa 50 kertaa samoja kappaleita. Näin musiikki kokee ns. inflaation. Ei kukaan jaksa kuunnella päivästä toiseen samaa biisiä joka tuutista kerran tunnissa.
Italo Disco on käsite, jonka massamedia sivuutti. Ja oikeastaan hyvä niin. Näin nämä kappaleet säilyttävät arvonsa vuodesta ja vuosikmmenestä toiseen. Italo Disco ansaitsee tulla tunnetummaksi, mutta sen tulee säilyttää arvokkuutensa ja sille ei saa käydä niinkuin nykymusiikille käy, tänään uutta ja huomenna jo vanhaa.
Tietokoneiden kehittymisen myötä on tullut mahdollisuus siirtää nämä klassikot vanhoilta LP-levyiltä tietokoneelle MP3 tiedostoiksi. Ja täytyy sanoa, että omalla soittolistallani on aina jokin Italo kappale. Toiveena on, että jokainen ostaa omat levynsä, ettei tämä kaunis musiikki kuole. En näe siinä mitään pahaa jos jollakin sattuu olemaan muutama Italo Disco kappale Mp3:sena ja vaikka ei omista itse levyä. Aina kannatta tutustua uuteen musiikkiin (tässä tapauksessa vanhaan). Mutta sitä en hyväksy, jos niitä kappaleita on tuhansia ja hyllyssä ei yhtään ostettua levyä ole. Kokoelmia kannatta aluksi kerätä, niin niistä löytää ne omat suosikkinsa. Kannattaa kysellä kaupoista Italolevyjä ahkerasti, niin kyllä niitä sitten joskus sinne muutama putkahtaa, ja uudet levyt ovat tietenkin CD-levyjä. Tämäkin harrastus vaatii aktiivisuutta. Hollannista ja saksasta löytyy levykaupoista paljon näitä levyjä eli jos sielläpäin sattuu reissaamaan, niin kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa
Jos haluat kuulla mitä se Italo Disco oikein on, niin tuolla sivun ylälaidassa löytyy linkki Radio Stad Den Haagin sivuille, josta voit kuunnella käynnissä olevaa lähetystä. Siellä soitetaan italo / euro-discoa 24 h. Klikkaat sieltä vaan REALPLAYER, Winamp tai Live365 tai sivun ylälaidassa olevaa RADIO linkkiä . Hollanninkieliset mainokset ovat hauskaa kuunneltavaa :)
![]()