Historia History of the Maine Coon
Maine Coon on itsestään kehittynyt alkuperäisrotu, joka on kotoisin Yhdysvalloista Mainen osavaltiosta.
Coon-sana lienee tullut racoon (pesukarhu) - sanasta. Tarinan mukaan Maine Coon on risteymä kissasta ja pesukarhusta. Legenda perustuu Maine Coonin pesukarhumaiseen ulkonäköön ja tapoihin. Ensimmäiset Maine Coonit olivat ruskeatiikereitä, joiden tuuhea raidallinen häntä muistutti pesukarhun häntää. Lisäksi Maine Coon on mieltynyt vesileikkeihin ja sillä on pesukarhulle tyypillinen tapa nousta takajaloilleen tarkkailemaan ympäristöään.

Oikeasti Maine Coon on kaiketi syntynyt luonnon oman valinnan tuloksena. Asutuksen levitessä Amerikkaan kulkeutui laivoissa kaikenkarvaisia kissoja uudelle mantereelle, joka oli alunperin kissaton. Nykyinen Maine Coon on siis kaikkien näiden laivakissojen jälkeläisistä syntynyt risteymä, jota Mainen ankarat luonnonolot muokkasivat. Kissan historia ulottuu 1700-luvun loppupuolelle ja ensimmäinen kirjallinen maininta rodusta löytyy 1861 kirjasta The Book of the Cat.

Saksaan Maine Coonit tulivat 1978 ja Englantiin 1984. Suomeen kissat tulivat 1989. Euroopassa ne tunnettiin aluksi amerikkalaisen metsäkissan nimellä. Mainen osavaltion kansalliskissa siitä tuli 10.4.1984.

Vuonna 1998 Suomessa rekisteröitiin (SRK) 155 Maine Coonia.

 

 There are many unofficial tails about the origin of Maine's official state cat. According to one decidedly homespun tale, the Maine Coon is a product of a union between a domestic short hair cat and a raccoon. This theory, while quaint, is genetically impossible. Another version of this transspecies love story substitutes the bobcat for the raccoon. This version has a great deal to recommend it and many advocates that do. There have been many eyewitness reports of similar breedings from across the country. The most romantic explanation of the Maine Coon's origin involves a seafaring man named Samuel Clough. Samuel Clough was one of the principals in the plot to smuggle Marie Antoinette from France to Wiscassett, Maine, during the French Revolution. The scheme was cut short by the guillotine, but not before Clough had transported some of the Queen's belongings, including six longhair cats to this country. Since the queen was not up to traveling, her belongings became part of the Clough household, and her cats became part of the foundation stock of the Maine Coon breed.

Nonetheless, Maine Coon cats were an established breed more than a century ago. They were first found in cat literature in 1861 with mention of a black and white Maine Coon known as Captain Jenks of the Horse Marines. Maine Coons were popular in early cat shows in Boston and New York with a female tabby named Cosie winning Best Cat in Show at the 1895 Madison Square gardens show. Their popularity dwindled with the introduction of the more exotic Persian cats from England. However, Maine Coons continued to be treasured as household pets and in the 1950's cat fancier's again seriously began to breed them, show them, and record their pedigrees. In 1968, six breeders formed the Maine Coon Breeders and Fanciers Association to protect and to preserve the breed. By 1980, all nine cat-registering associations again recognized the Maine Coon for championship status. Today, the Maine Coon is the second most popular breed in the United States.
Kuvaus
Maine Coon on keskikokoinen tai suuri kissarotu. Uros painaa noin 8-10 kiloa ja naaras 4-6 kiloa. 

Pää on neliömäinen, poskipäät ovat korkeat ja hallitsevat. 
Otsa on pehmeän kaareva. 
Nenä on keskipitkä ja kuono neliömäinen. 
Korvat ovat suuret ja sijoittuneet korkealle päälaelle. Korvien välin tulee olla yhden korvan levyinen. Korvissa on tuuheat korvatupsut. 
Silmät ovat suuret ja kauas toisistaan sijoittuneet. Silmät ovat muodoltaan soikeahkot, mutta eivät mantelinmuotoiset. Kaikki silmienvärit ovat sallittuja. 
Leuka on vahva ja pystysuorassa linjassa nenän kanssa.
Uroksilla on vahvat niskalihakset.
Vartalon tulee olla pitkä, lihaksikas ja vankkaluustoinen. Leveärintaisen vartalon osien tulisi muodostaa suhteessa suorakulmainen ulkomuoto. 
Jalat ovat vankat ja keskipitkät suhteessa vartalon kanssa. Käpälät ovat suuret, pyöreät ja varpaiden välissä on karvatupsut. Takajalat eivät saa olla korkeammat kuin etujalat. 
Hännän pitää olla vähintään yhtä pitkä kuin vartalon hartioista hännäntyveen. Häntä on
tuuhea ja hännänpää töyhtömäinen.
Turkki on puolipitkäkarvainen. Turkki on tuuhea, lyhyt hartioilta, pitkä vatsan kohdalta ja takajaloissa. Kauluri on toivottava (saattaa kasvaa vasta yhden vuoden iässä). Turkin pituus vaihtelee vuodenajan mukaan. Kaikki värit ovat sallittuja lukuunottamatta naamiovärejä, suklaata, kanelia, beigeä, lilaa ja burmavärejä. Valkoiset laikut - minkä kokoiset tahansa - ovat sallittuja. Maine Coonit on jaettu yhdeksään eri väriryhmään. Silmien ja turkin värin suhteen ei ole mitään yhteyttä.
Luonne
Maine Coonit ovat kilttejä, leikkisiä ja oppivaisia. Maine Coon kiintyy omistajaansa ja sen hellyydenpuuskat ovat myrskyisän voimakkaita. Kissa tarvitsee huomiota ja leikkitoverin, joko toisen kissan tai koiran. Koiramainen Maine Coon tuntuu pitävän koirista jopa enemmän kuin lajitovereistaan. Yksin ollessaan maine Coonit pitkästyvät helposti. Kissan metsästysvaisto on voimakkaasti kehittynyt ja aktiivisen kollin reviiri voi olla yllättävän suuri. Maine Coonin ääni on erikoinen. Iso kissa, joka sirkuttaa, tuskin koskaan naukaisee.


Takaisin/back