ARAMARA AENGUS


Aramara Aengus eli kotoisasti vaan Aku on syntynyt 1985 Jämsässä Outin tallilla, joka oli tunnettu Aramara-connemaroistaan.

Minä sain Akun omakseni sen ollessa kaksivuotias ja siitä alkoikin rankka, mutta tuloksekas koulutus saada villistä oripojasta totteleva ratsu.

Isäni kanssa kaksin koulutimme Akua ratsastukselle sekä siinä sivussa treenasimme jatkuvasti näyttelyitä varten. Aku oli helppo koulutettava, koska se oli nopea oppimaan ja hyväluonteinen. Oman vivahteensa koulutukseen tietenkin toi se, että Aku oli villi orivarsa. Aina välillä piti kokeilla, kuka on pomo.

Kahtena kesänä käytimme Akua Turussa Kotimäen ponitallilla näyttelyissä ja Aku sai molemmilla kerroilla hyvät arvostelut. Seuraavan vuonna menimme Ypäjälle oripäiville ja tuomarit pyysivät tuomaan sen uudestaan vuoden kuluttua, koska Akun kehittyminen oli vielä kesken. Treenasimme vuoden ajan kovasti Akun kanssa ja se kehittyikin huomattavasti. Välillä tosin harkitsimme jo sen ruunausta, koska se käyttäytyi liian orimaisesti muiden hevosten joukossa.

Vuonna 1990 veimme sen kuitenkin vielä Ypäjälle oripäiville ja siellä kova uurastus palkittiin; Aku sai 38 pistettä ja se hyväksyttiin kantakirjaan ensimmäisenä Suomessa syntyneenä connemaraoriina!!

Akun koulutus ratsuna jatkui ja kilpailut tuli mukaan kuvioihin, sillä siitosoriille pitäisi saada kilpailusaavutuksia. Tuloksia ei kuitenkaan syntynyt, sillä Aku keskittyi ainoastaan muihin hevosiin. Lisäksi se alkoi olla melko hankala käsiteltävä muiden hevosten seurassa, sillä hormonit hyrräsivät ”hieman” liikaa. Kävimme Akun kanssa koulutuksessa ja kun siitäkään ei mitään apua ollut, teimme vaikean päätöksen ja ruunasimme sen. Yhtään jälkeläistä se ei ehtinyt saada – harmi sinänsä!

Sen jälkeen Aku alkoi rauhoittua ja keskittyä kilpailuissakin omaan suoritukseensa. Kävimme noin kolmen vuoden ajan kouluratsastuskilpailuissa ja sijoituksia tuli lähes joka reissulta.

Sen jälkeen lopetimme kilpailemisen ja siitä lähtien olemme harjoitelleet ainoastaan omaksi iloksemme kouluratsastusta omalla kotikentällä. Esteitä hypitään välillä vastapainoksi ja siitä se riemu vasta syntyykin!!! Maastossa käymme välillä purkamassa enempiä energioita ja sielläkin Akun värikäs luonne pääsee esiin, aina pitää keksiä jotain kivaa...

Aku on nyt 16 vuotias ja asustelee edelleenkin Jämsässä omassa kotitallissa kahden heppakaverin kanssa.

Akun ja minun neljätoistavuotiseen yhteiseloon on sisältynyt paljon hienoja hetkiä näyttelyissä ja kilpailuissa sekä tietenkin kaikenlainen arki Akun kanssa on ollut hienoa aikaa. Sanotaan, että ihminen voi saada vain yhden hyvän hevosen elämänsä aikana. Minä uskon siihen, sillä en voisi löytää mistään toista yhtä hienoa ponia kuin Aramara Aengus.



Copyright © Jusa Maisala, Piia Virtanen