KOIRIEN HAUKKUMINEN

    Hau! Hau! Hau!

  Koirien haukkuminen luetaan hyvin yleiseksi käytösongelmaksi. Sen tavan tuntevat sekä koiranomistajat että koirattomat ihmiset, sillä pahimmillaan se on hyvin häiritsevää. Koiralle tämä käytös on aivan luonnollista siinä missä luun syöminen tai hajujen haisteleminen. Koiran tapa haukkua on kommunikointikeino aivan kuin linnuilla laulaminen. Pääasiassa ihminen kuitenkin näkee tässä käytöksessä ongelman. Useimmiten haukkumisen ajoitus osuu meille ihmisille väärään aikaan ( esim. haukkuu aamuyöllä aamulehden tuloa). Suurin osa koiranomistajista pitää tätä haukkumista mahdottomana kontrolloida ja sallivat sen koiralle. Lisäksi sitäkin useammin haukkumiseen yritetään puuttua rankaisun avulla, mikä on hyvin julmaa, mutta tyypillistä ihmisen käytöstä. Koiran ollessa hiljaa sitä ei huomioida lainkaan, mutta sen haukkuessa se saa varmasti huomion. Valitettavasti monilla koirilla ei ole koskaan mahdollisuutta oppia mikä on oikein.

  Koirien haukkuminen voi olla hyvinkin erilaista ja liittyä erilaisiin tilanteisiin. Se voi olla hälytyshaukkumista, vartioimishaukkumista, tervehdyshaukkumista, saalistamiseen, innostuneisuuteen tai turhautumiseen liittyvää haukkumista. Ja näissäkin on hyvin erilaisia sävyeroja. Koiran haukkuminen on usein kytköksissä sen ympäristöön tai koiran luonnollinen haukkuminen vahvistuu ympäristöstä johtuen. Koira, joka viettää kaikki päivät yksin kotona saa mahdollisuuden tehdä haukkumisesta nautittavan harrastuksen, koska mikään (omistaja) ei kontrolloi sitä. Eikä omistaja sitä välttämättä edes tiedä, tai vasta sitten kun naapurit todella turhautuvat.

  Tahattomasti palkittua haukkumista

  Koira oppii hyvin nopeasti, että se saa omistajansa huomion haukkuessaan. Usein huomio ei ole välttämättä miellyttävää, mutta koirille sen verran palkitsevaa, että haukkuminen jatkuu. Yksi suurimmista kompastuskivistä tässä on, että omistaja usein huomaamattaan opettaa koiralleen säännöllisesti haukkumista. Koira on saattanut aluksi haukahtaa kerran jotakin ja omistaja on sitten kääntynyt sen puoleen ehkä ottaen kuonosta kiinni lempeästi ja sanoen, että olepas nyt hiljaa. Tämä onkin jo vahvistanut ja alleviivannut käytöstä. Koiraa on ehkä yritetty pitää hiljaisena syöttämällä sitä, jolloin jokainen koira ymmärtää, että haukkumisesta voi saada parhaassa tapauksessa makupalan. Tässä kohtaa on ehkä hyvä miettiä, miten toimisin jos haluaisin saada koirani haukkumaan ohi kulkevia koiria tai ihmisiä. Toiminko juuri niin vaikka en todellakaan halua tätä asiaa koiralleni opettaa.

Usein koira voi myös haukkua ovella halutessaan ulos, jolloin se haukullaan saa omistajan avaamaan oven. Samoin voi myös tapahtua koiran halutessa sisälle. Roolit ovat selvät – koira haukkuu ja omistaja toimii.  

Rankaisu haukkumisesta

  Kuten jo aikaisemminkin todettiin moni ihminen yrittää hillitä haukkumista rankaisulla. Usein huomataan, ettei se edes tehoa, mutta silti sitä jatketaan. Sähköpanta on yksi ihmisen julmimmista keksinnöistä hillitä haukkumista. Koira haukkuu ja se saa pari volttia sähköä sen takia. Julmaa eikö totta. Jokainen joka haluaa antaa koiralleen sähköiskun sietäisi saada sellainen itseensä.

Haukkumiseen on aina syynsä. Usein se viittaa, että koiran elinoloissa on jotakin vialla. Jos haukkumista väkisin rankaisun avulla tukahdutetaan, jää kuitenkin jäljelle energia, joka purkautuu toisella tapaa. Ehkä ylivilkkautena, paikkojen pureskeluna aggressiona tms.

Ihminen on myöskin hyvin arvaamaton rankaisija. Koiran haukahtaessa sitä saatetaan rankaista välittömästi. Joissain tilanteissa ihminen ei huomaa edes koiransa haukkuvan ja joissain tilanteissa rankaisun voima voi olla kohtuuton syyhyn nähden, (omistajalla ollut huono päivä töissä ja tämä purkautuu turhan kovaa koiran vähän haukahtaessa). Olisi edes kohtuullista, että koiraa varotettaisiin siitä, että rankaisu tulee. Se antaisi koiralle edes mahdollisuuden välttää rankaisu.

 

Haukkumisesta tulee ongelma

  Kun haukkumisesta tulee ongelma kannattaa tehdä kaikki mahdollinen pienentääkseen sitä, vaikka ihan vaan naapurisovun vuoksi.  Koira voi haukkua vain yksinollessaan ja tämäkin voi olla hyvin tilannekohtaista. Koira voi siis haukkua tai aloittaa haukunnan jostakin tietystä ärsykkeestä esim. koira haukkuu ikkunasta nähdessään muita koiria tai koira haukkuu puhelimen tai ovikellon soidessa. Näissä tilanteissa kannattaa ilman muuta poistaa ärsyke, mikä laukaisee haukkumisen.

Koiran elämää kannattaa myös miettiä kokonaisvaltaisesti ja keskittyä siinä olennaisiin asioihin. Koira, joka saa säännöllistä liikuntaa, tehtäviä ja toimintaa viettää yksinollessaan päiväänsä nukkumalla.

 

Haukkuminen käskystä

  Yksi tapa hallita koiran haukuntaa on opettaa se haukkumaan käskystä. Ajatus tästä voi kuulostaa hullulta, varsinkin jos koira haukkuu jo valmiiksi liikaa. Harjoiteltaessa haukkumien käskyn alle syntyy kuitenkin pohja käytöksen kontrollointiin. Samoin koira oppii myös tilannekohtaisesti milloin sen toivotaan haukkuvan ja milloin ei. Täytyy muistaa, että kaikki koiran haukkuminen ei ole epätoivottua. Monikin koiranomistaja voi tietyissä tilanteissa toivoa koiransa haukkuvan esim. vieraan tullessa pihaan tai kotiin tms.

Koira on opetettavissa haukkumaan käskystä sekä myös lopettamaan haukkuminen käskystä. Aluksi on mietittävä mikä ärsyke saa aikaan käytöksen eli tässä tapauksessa haukkumisen. Ärsykettä hyväksi käyttämällä saadaan käytös esiin. Esimerkkinä tiedetään koiran aloittavan haukkumisen aina kun puhelin soi. Juuri ennen/samaan aikaan kuin puhelin soi liitetään vihje ”hauku” ja koiraa palkitaan aina kun se alkaa haukkumaan. Ennen pitkään koira oppii ketjun, vihje ”hauku” – puhelin soi -  haukutaan – palkitaan. Toistojen jälkeen vihjeen kuulleessaan koira on jo päästämässä haukahdusta ennen kuin puhelin ehtii soida. Tämä on tietysti se mihin koulutuksessa pyritään, eli se haukahtaa vihjeestä.  Tätä kohtaa vahvistamalla se oppii vihjeen merkityksen. Koiran on myös hyvä antaa haukkua hetken ennen kuin se palkitaan, jotta voidaan osoittaa koiralle mitä sen toivotaan tekevän.

Kun koiran toivotaan olevan hiljaa tämän hauku käskyn avulla voidaan koiralle osoittaa milloin sen toivotaan haukkuvan ja milloin olevan hiljaa. Jos koiralle halutaan opettaa erikseen käsky ”hiljaa” tartutaan palkitsemisen avulla siihen kohtaan, missä koira lopettaa haukkumisen. Lopettamisen yhteyteen voi liittää käskyn ja aina kun koira lopettaa haukkumisen käskyn kuultuaan se palkataan ruhtinaallisesti. Hyvin usein kuulemme koirille annettavan käskyä ”hiljaa” tai ”ei-haukuta”, vaikka koiralle se ei merkitse oikein mitään eikä koira todellisuudessa tiedä kuinka totella sitä käskyä. Usein käskyä vielä toistetaan, joskus kovaäänisestikin vaikka koira ei ole mitenkään kuuro. Tämä on ihan turhaa ja tuo koiran ja ihmisen suhteeseen vain epämiellyttävää ristiriitaista sävyä. Paljon tärkeämpää olisi keskittyä palkitsemaan koiraa silloin kun se on hiljaa.

Joka kerta kun koira haukahtaa pari kolme kertaa, sitä voidaan sanallisesti kiittää, että hyvä koira ja  sen päälle antaa hiljaa-käsky. Jos koira on kaksikin sekuntia haukkumatta se saa palkkion. Tämän myötä koiralle mahdollistuu erottaa mikä ero on hiljaa olemisen ja haukkumisen välillä. Hiljaa-käskyä harjoiteltaessa koira saattaa päästä haukkumaan, mutta siitä ei rankaista vaan ollaan välittämättä ja ajoitetaan palkkio oikeaan hetkeen. Jotta hiljaa-käskyn noudattamisesta tulisi koiralle tapa, on tärkeää, että omistajan ajoitus on kohdallaan. Jos tiedetään, että koira on juurikin aloittamassa haukkumisen, sille annetaankin käsky hiljaa. Mikäli se jättääkin haukkumatta ja on hiljaa sen pienen hetken, se palkitaan ja koko haukkumista ei tulekaan esiin, kun se keskittyy saamaan palkkionsa ja koiran omistaja pääsee vahvistamaan sitä hiljaa olemisesta.  Kun pyydämme koiraa olemaan hiljaa, täytyy myös miettiä kuinka kauan koiran halutaan olevan hiljaa. Onko se aika 5 sekuntia, 10 minuuttia, koko päivä vai koko vuosi. Koiran omistajan täytyy muistaa, että käskyn noudattamisella on rajansa, siksi hiljaa olemisen kestoa täytyy harjoitella hetki kerrallaan. Jos aina ei päästäkään onnistuneeseen tulokseen, koira siis haukkuu, tulee muistaa, että asiaa ei ole harjoiteltu vielä riittävästi.

Yleensä haukkumisongelmaan puuttuminen joka päiväsessä elämässä voi olla vaikeaa. Yleensä koira haukkuu juuri silloin, kun omistajan huomio on kiinnittynyt johonkin muualle. Paras tapa kuitenkin ratkaista ongelma on se, että omistaja päättää korjata ongelman ja keskittyä koulutuksissaan vain tähän asiaan. Mikäli haukkuminen vähenee edes puoleen koulutuksen myötä, on se jo hyvä asia vaikka naapureitakin ajatellen. Ja jos koira haukkuu, tulee kuitenkin muistaa, että se vain haukkuu eikä suinkaan ole tappamassa naapurin lapsia.

 

referoiden tekstiä Dogs Barking, behavior booklets by Ian Dunbar & Gwen Bohnenkamp

takaisin juttusivulle

Heidi Salminen