Etusivulle

Laatutyön keinot yhteiskunnan laatuhäiriöissä

Kirjoittaja Rauno Salomäki  on koulutukseltaan laatuinsinööri. Hänellä on kokemusta käytännön laatutyöstä lentokoneteollisuudessa. Salomäki on toiminut vuosia Suomen laatuyhdistyksen SPC -jaoksen vetäjänä. Hän konsultoi ja kouluttaa yrityksiä tilastolliseen prosessinohjaukseen ja laatuajattelun monipuoliseen soveltamiseen myös teollisen laadun ulkopuolella. Sähköposti: rauno.salomaki@patria.fi

Salomäki Rauno. Hyödynnä SPC – suorituskykyiset prosessit. MET. Uusi laajennettu painos 2002. Julkaisumyynti: http://www.met.fi/kustannus  

Syvempään tietoon

Tehtaassa tuotteet ryhmitellään osastoittain, materiaaleittain, tuotantolinjoittain, työvuoroittain jne. jotta vaihtelun lähteitä tunnistettaisiin. Eri tarkastelujen välillä löytyvät erot auttavat prosessin kehittämisessä. Voidaan verrata, mikä parempaa laatua tuottavassa tuotantopisteessä on paremmin, kuin toisessa. Laatua voidaan kehittää myös koesuunnittelun avulla, kun halutaan selvittää eri tekijöiden vaikutus lopputulokseen.

Ihmisten elinkaaria voidaan tarkastella jaottelemalla tuotteet eli ihmiset maaosittain, sukupuolittain, sosiaalisen aseman mukaan jne. Osiin jaoteltuna voidaan havaita, että eri olosuhteissa tuotettujen tuotteiden mittarit osoittavat edelleen ennustettavia jakaumia, joiden keskihajonnat ovat pienempiä, kuin kokonaisuuden hajonta. Voidaan esimerkiksi luotettavasti todeta, että kehitysmaissa lapsikuolleisuus on länsimaita suurempi.

Tuotantoprosessin hengissä pysymisen takaa kysyntä. Tuote tarvitsee markkinat. Markkinat voi tuhota kilpaileva tuote tai oman yrityksen konkurssi. Eri yritykset tekevät keskenään sopimuksia ja verkostoja, joilla omaa kilpailukykyä turvataan.

Ihmisten hengissä pysymisen takaa riittävä ravinto ja turvalliset olosuhteet. Ihmiset ovat jakautuneet hengissä pysymisen takaamiseksi perheisiin ja kansoihin.  Kansojen kesken tehdään sopimuksia rauhan ja talouden turvaamiseksi. Muihin kansoihin suhtaudutaan kuin kilpailijoihin. Kansojen välisen kilpailukyvyn vertailemiseksi on olemassa useita mittareita.

Suurella teollisuudenalalla pärjäävät monenlaiset yritykset, niiden sisällä monenlaiset osastot, prosessit ja henkilöt. Kuitenkin prosessin sisältä tai ulkoa yksi yksittäinen prosessi tai sen työntekijä saattaa saada aikaan tapahtuman, joka saa kyseenalaiseksi koko teollisuudenalan tai sen merkittävän osan. Kilpailukyky heikkenee, jos prosesseja ei koko ajan valvota ja ympäristön tilanteesta olla selvillä. Yrityksen kannalta on tärkeätä myös tunnistaa uudet asiat, ympäristömuutokset yms. ja reagoida oikein. Muutos voidaan havaita kun se on suuri, että se on pakko nähdä. Hitaaseen muutokseen tottuu ja tilanne voi päästä hyvin pitkälle ennen kuin muutos havaitaan. Muutoksen havaitsemiseksi tarvitaan havaintoja ja niiden analysoimiseen tilastollisesti luotettava menetelmä.

Kokonaiset sivilisaatiot ovat kadonneet maanpäältä ulkoisten syiden tai oman rappeutumisen seurauksena. Esimerkiksi voidaan arvioida ihmisen tilanteen muutosta fyysisistä ja henkistä tasoa mittaavilla mittareilla. Luotettavan laatutyökalun ominaisuus on, että sillä voidaan havaita tapahtunut muutos ja lisäksi ennakoida tuleva kehityssuunta luotettavasti. Jos asioita ei oteta ajoissa vakavasti, voi edessä olla sivilisaation tuho.

Onko luonnossa erityissyitä?

Meteoriitti törmää maapalloon ennemmin tai myöhemmin. Onko törmäys erityissyy? Pitkällä aikavälillä ydinvoimalan poksahtaminen on todennäköistä. Onko poksahdus erityissyy?

Yleisten ja erityisten syiden erottaminen on laatutyön keskeisiä asioita. Yleiset syyt ovat tekijöitä, jotka aiheuttavat jatkuvaa vaihtelua, kohinaa. Nämä tekijät ovat prosessissa läsnä koko ajan. Prosessiin vaikuttavat osatekijät ovat ihminen, kone, materiaali, menetelmä, tieto ja ympäristö.  Esimerkiksi ympäristössä lämpötila, valaistus, paine, puhtaus ja myös säteily vaihtelevat koko ajan.

Erityiset syyt ovat tekijöitä, jotka eivät vaikuta prosessiin koko ajan. Myös erityissyy vaikuttaa prosessiin jonkin edellä mainitun osatekijän kautta. Jos tutkittava prosessi on vakiintunut ja hallinnassa, tulee erityissyy luotettavasti esiin valvontarajojen ylityksenä.

Näiden kahden syyn erottaminen toisistaan on tärkeätä siksi, että prosessin kehittämisen kannalta niihin reagointi on täysin erilainen. Yleisten syiden aiheuttaman vaihtelun pienentämiseksi ja prosessin kehittämiseksi on prosessia itseään kehitettävä ja ohjattava. Erityisen syyn aiheuttaman muutoksen korjaamiseksi on prosessi säilytettävä ennallaan ja eliminoitava erityissyy, estettävä sen vaikutus prosessiin. Toki vaihtoehto on myös muuttaa prosessia ja tehdä siitä erityissyyn kestävä. On muistettava, että osa erityissyistä hukkuu prosessin luonnolliseen vaihteluun

Meteoriitin törmääminen on ympäristön vaihtelua. Se ei ole tavatonta, jos tarkasteluväli on pitkä ja alue suuri. Toisaalta yhden meteoriitin vaikutus näin suureen kokonaisuuteen ei ole merkittävä. Jos tarkastelukohteena on maapallo ja aika, jolloin nykyihminen on ollut olemassa, voi isoa meteoriittia pitää erityissyynä ja vaikutusta merkittävänä. Tulisi varmasti valvontakorteissa näkyviin.

Ydinvoimalan poksahtaminen on todennäköistä (ja toisaalta epätodennäköistä). Tämän prosessin hallinnassa on tärkeätä, että todennäköisyys pidetään niin pienenä kuin mahdollista ja voimalasta luovutaan, ennen kuin todennäköisyys alkaa kasvaa.

Voiko terrorismia tarkastella laatutyökalujen avulla?

Onko se erityissyy? Mitä sanoisi USA:n laatupäällikkö?  On eri asia tarkastella tilannetta koko maapallon, USA:n, yksittäisen lentokentän tai tarkastuspisteen kannalta.

Yritystoimintaan vertauksena terroristi voisi olla piraattituotteiden tekijä, joka ei välitä hyvästä kauppatavasta, veroista tai mistään muustakaan, vaan pelkästään optimoi asioita oman tavoitteensa kannalta.

Laatupäällikön tulee määritellä prosessinsa, jota haluaa kehittää. Mitkä ovat hyvän amerikkalaisen elämän tunnusmerkkejä (laatutavoitteita)? Mitä niistä terrorismi uhkaa? Mikä on ylipäätään terrorismina käsiteltävä asia? Minkä prosessin osatekijän kautta terrorismi pyrkii vaikuttamaan prosessiin? Onko terrorismi ylipäätään suurin ongelma? Paljonko laatupuutteita syntyy terrorismin ja paljonko muiden tekijöiden kautta? Jos laatua uhkaaville tekijöille annetaan periksi, paljonko laatu putoaa entisestään? Jos laatua uhkaavia tekijöitä ei olisi, mitä prosessille tapahtuisi?

Terrorismin ennaltaehkäisyssä pätee sama laki, kuin laatuongelmissakin. Mitä aikaisemmassa vaiheessa asiaan voi vaikuttaa ja mitä kauempana prosessista, sitä paremmassa suojassa prosessi on. Siis mistä tekijöistä terrorismi syntyy? Jne.

Jos laatupäällikkö toimii perinteisesti, hän käynnistää tarkastuksen rajoilla ja yrittää mittaamalla saada terroristit pysymään ulkopuolella. Tunnettu tosiasia kuitenkin on, että edes 100 % tarkastuksella ei kaikkia virheellisiä tuotteita löydetä ja toisaalta hylätään myös hyviä tuotteita sitä enemmän, mitä suurempi varmuus virheellisten poistamisesta halutaan.

Tarkastustoimintaa toki tarvitaan, vaikka ennaltaehkäisykin olisi luotettava.  Tarkastamalla ja mittaamalla saadaan tietoa prosessin tilanteesta, kuten liukumisesta, vaihtelun muutoksista jne.

Terroristi on todella taitava erityissyy, joka hakeutuu prosessiin mittauskohteet kiertäen. Terrorismi ei ole ennustettava asia, se ei ole luonnollisen vaihtelun ääripää. Parannetaan kuitenkin edelleen mittausprosessia. Poka-Yoke -tyyppisillä ratkaisuilla saadaan kiinni jo nyt kaikki metalliesineet. 100 % tarkastuksella syntyy tavattomasti kustannuksia. Tarkastetaanko aivan kaikki vai onko edullisempaa hyväksyä määrätty määrä terroristeja koneeseen?

Pernaruttokirjeiden lähettäjä olisi saatu heti kiinni, jos olisi käytetty jäljitettävyysjärjestelmää. Olisi selvitetty mistä, koska ja kuka on kirjeen ottanut jakeluketjun haltuun. Tai jäljitettävyys ulotetaan vieläkin pitemmälle. Postittajan ja jakeluketjun välille määritellään tunnistamis- ja luovutusmenettely. Kirjeeseen merkitään koska ja kuka on sen sulkenut, mistä paperi on hankittu jne.

Mikä on laatuongelmien ja kilpailun tehtävä?

Jos prosessi toimii monopolissa ja voi vapaasti hinnoitella tuotteensa, ei prosessilla riitä motivaatiota kehittää toimintaa. Se jää paikalleen ja taantuu. Ulkoinen muutos voi entistä helpommin tuhota koko prosessin. Kuinka kävisi ihmiskunnan, jos sotia ja sairauksia ei olisi, ruokaa riittäisi jne?

Luotettava mittaustiheys trendin ilmaisemiseen

Miten määritellään, että jokin ei-toivottu kehityskulku on trendi? Mikä on ehjä mittausjakso tällaisessa?

Prosessissa 6-8 samaan suuntaan jatkavaa mittaustulosta muodostaa trendin. Lastensuojelun sijaishuolto on lisääntynyt Suomessa tasaisesti kaikkiaan 50 prosenttia vuodesta 1988 vuoteen 2002. 14 peräkkäistä vuotta muodostaa selkeän trendin, johon tulisi reagoida. Mutta mikä on ehjä mittausjakso tällaisessa. Jos mitattaisiin kuukauden välein, täyttyisi seitsemän mittaustuloksen sarja paljon pikemmin, tai viikon jne.

Tässä tapauksessa;

On fakta, että kehityssuunta on huolestuttava. Tilastollisesti on todettavissa että se on todellinen, ei satunnaisvaihtelua. Mutta kuinka huolestuttavaa se lopulta on. Tämä on tyypillisesti tapaus, jossa ei ole toleranssirajaa (hylkäysrajaa). Ilmiö on sama, kuin tehtaassa lisääntyvät laatukustannukset. Trendi on huolestuttava, mutta entä sitten. Jatketaanko niin kauan kuin rahkeet kestävät?

Mittausväli, jolla trendiä seurataan, on oltava tietenkin yhdenmukainen. Vaihtelun lähteitä on erilaisella amplitudilla: esimerkiksi vuodenaikojen ja viikonpäivien mukaan vaihtelevia prosessin normaalin vaihtelun lähteitä. Esimerkiksi kuukausittaisesta mittauksesta ilmenevä erityissyy johtuu kesän lähestymisestä. Se on erityissyy joka on tunnistettu ja ehkä jopa eliminoitavissa tuloksista. Firmojen tuloksia verrataan vastaavaan ajankohtaan edellisenä vuonna.

Itse seuraan sähkön kulutusta ja siinä on vuodenajoilla suuri vaikutus. Mutta asettamalla eri vuosien sähkönkulutukset päällekkäin, voin arvioida, käyttäytyykö joku vuosi normaalisti. Esimerkiksi tekemällä x/MR-valvontakortti 10 viimeisestä kesäkuusta, voi jo aika hyvin sanoa, mitä on odotettavissa. Toki luotettavuus kasvaisi, jos havaintoja olisi 20 tai enemmän. Yksi keino on mitata liukuvaa keskiarvoa, eli aina esimerkiksi 12 viimeisen kuukauden keskiarvo. Tähän ei kuitenkaan voida soveltaa sellaisenaan suuntauksen eikä etenkään polun tulkintasääntöjä.

Vastauksena

Viikoittaisissa kuvaajissa näkyvät vaihtelut, jotka vaikuttavat hyvinkin lyhyellä välillä, kuukausittaisissa arvoissa näkyy tasaantumista. Viikoittainen mittari on tietenkin tarkempi ja antaa erityissyyn helpommin esille. Erityissyy kertoo, että prosessi ei ole vakaa, jos se kerran liukuu.

Jakson valinnassa auttaa myös se, että onko x/MR -kortissa jatkuvasti ylityksiä, trendejä jne. Prosessi siis ei ole vakaa ja hallinnassa. Kortti kun soveltuu jatkuvaan ja luotettavaan suorituskyvyn ja erityissyiden etsimiseen vakaissa ja hallinnassa olevissa prosesseissa. Muussa tapauksessa tilanne voidaan osoittaa kortilla, mutta valvontarajojen laskenta tai muu sellainen ei välttämättä toimi oikein. Valvontakortin idea on vakaan ja hallitun prosessin tilanteen säilyttäminen; vakaassa ja hallitussa prosessissa voi olla trendejä ja kausivaihteluita, jotka on tunnistettu. Lähtöarvot on saatava vakaasta ja hallitusta tilanteesta, jotta erityissyy siihen verrattuna löytyisi.

Sivustolla kävijöitä