Etusivulle Päivitetty osittain 18.5.2008

 

Lastensuojelun tarve kasvaa - miksi?

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut tasaisesti 1980-luvun puolivälin noin 8400:sta yli 15 600:aan vuonna 2006. Ikäluokkien pienentyessä sijoitettujen suhteellinen osuus alle 18-vuotiaiden ikäluokasta on lähes kaksinkertaistunut vuoden 1991 0,75:sta vuoden 2006 1,42:een.

Kaavio 1. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia Suomessa 1987-2006

 

Lähde: Stakes, tilastot

Ilmiön ymmärtäminen antaisi tietoa lasten ja perheiden hyvinvoinnista ylipäätään. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on lasten pahoinvoinnin kehityksen luotettava mittari. Päätösten ja toimenpiteiden kriteerit ovat laissa standardoidut. Työtapojen kulttuuriset muutokset kyetään paljolti huomioiman ja niiden vaikutus tuloksiin eristämään. 

Kysymyksiä voidaan lähestyä monelta suunnalta. Yhdessä kokonaisuus antaa luotettavan tiedon lastensuojelulasten sijoitusten syistä. Asiaa voidaan tarkastella:

  1. Vertailemalla eri kuntien lastensuojelun käyttöä ja suhteuttamalla eri kuntien ominaisuuksiin hyvinvoinnin muilla osa-alueilla
  2. Tutkimalla kunnan sisällä lastensuojelulasten palvelutarpeen synnyttäneitä olosuhteita ja vertaamalla niitä sijoittamattomien lasten olosuhteisiin
  3. Vertailemalla lastensuojelun kehityksen aikasarjaa muiden yhteiskunnallisten ilmiöiden aikasarjoihin  
  4. Tutkimalla sijaishuoltoon sijoitettujen yksittäisten lasten kasvuprosesseja, kasvuoloja ja sijoitukseen johtaneita olosuhteita
  5. Meta-analyysinä muista lasten hyvinvointitutkimuksista

Erilaisia kuntia, erilaisia elinympäristöjä, erilaisia kasvuoloja

Suomen yli 400 kunnassa (2004) on hyvin erilaisia sijaishuollon määriä. Vaihtelu on 0:sta 3:een prosenttiin ikäluokasta. 

Kaavio 2: Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia suurimmissa kaupungeissa, taajamissa ja maaseutukunnissa (% ikäluokasta) 

Lähde: Tilastokeskus, Stakes

Kuntien välisissä sijaishuollon vertailuissa pieni on yleensä kaunista. Helsingissä useampi kuin kaksi lasta sadasta asui kodin ulkopuolelle vuonna 2004. Suomessa on liki 200 kuntaa, jossa luku on alle prosentin. Lähes 60 kunnassa lapsia ei ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle lainkaan. Espoossakin kodin ulkopuolella asuu vain joka sadas lapsi. Helsingin ja Espoon erilaisuus selittyy ainakin osin palvelujärjestelmien historiasta. Vanhat kaupungit rakensivat lastenkoteja ratkaisemaan 1900-luvun sotaorpouskysymyksiä. Ne ovat käyttäneet järjestelmäänsä tottuneesti myöhemminkin. Nuorena kasvukeskuksena Espoo loi jo alun alkaen kevyempiä vastauksia perheiden tukemiseen. 

Aluepolitiikkaa kehitettäessä, kuntarakennetta uudistettaessa on mielenkiintoista tarkastella, millainen elinympäristö näyttää lapsuuden kannalta kaikkein turvallisimmalta. Kun maaseutukunnissa kodin ulkopuolella elää 0,6 % ikäluokan lapsista, taajamissa luku on miltei 0,8 ja kaupungeissa lähes 1,5 %. On huomionarvoista, että maassa on kymmeniä kuntia, joissa ei tehdä lainkaan sijoituksia. Erot ovat systemaattisia. Selitykseksi ei käy, että yksittäistapauksissa pikkukunnissa ongelmiensa kanssa silmätikuiksi joutuva perhe muuttaa ongelmineen suuremmalle paikkakunnalle. Haluttaessa lukuja vertaamalla voidaan mallintaa sekä hyviä että huonompia lapsuuden elinympäristöjä. (Tuurala, Timo. 2006. Suomen kunnat ja asukkaiden hyvinvointi)

Kaavio 3: Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia koko maassa, kaupungeissa, taajamissa ja maaseutukunnissa vuonna 1999-2004 (% ikäluokasta)

Lähde: Tilastokeskus, Stakes

Hyvien ja puutteellisten ympäristöjen ja elinolojen mallintaminen tarkentuu, kun verrataan lukuja kunnittain ja suhteutetaan eroja sijaishuollon määrässä eroihin kuntien elinoloissa. Vertailuun otettiin 29 suurinta kuntaa ilman Helsinkiä, koske se ylivoimaisen kokonsa, sijaishuollon suuren määränsä ja erityispiirteidensä vuoksi olisi hallinnut ja vinouttanut kokonaisnäkymää. 

Kaavio 4: Korrelaatioita 29 suuren kaupungin tiettyjen ominaisuuksien ja sijaishuollon määrän välillä. 

Lähde: Useita lähteitä, mm. Stakes, kuntien tilastot, internetsivut.

Taulukkoon ja kaavioon on otettu sellaisia oletettavasti lastensuojelutarpeeseen kytkeytyvä tekijöitä, joihin on löydetty kohtuullisella vaivalla kuntien internetsivuilta tilastolukuja. Tärkeitä tekijöitä, kuten päihteiden käyttö, mielenterveysongelmat jne. on jätetty pois lukujen löytämisen vaikeudesta johtuen. Korrelaatioista ei tässäkään pidä vetää suoria johtopäätöksiä syy-seuraus -suhteisiin tai niiden suuntaan. Joillakin korreloivilla tekijöillä ainoa keskinäinen linkitys voi olla kolmas molempiin vaikuttava tekijä kuten kunnan koko. Esimerkiksi maahanmuuttajat ovat keskittyneet eräisiin suuriin kaupunkeihin, joissa lastensuojelun luvut ovat muutenkin korkeita. Pelkästään tämän tilastotarkastelun perusteella todellisesta kausaalisuudesta ei voi vetää johtopäätöksiä. Sen sijaan selvitys osoittaa lastensuojelutarpeen kytkeytymisen moniin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Joukkomittaisena ilmiönä lastensuojelullakin on joukkomittaisia aiheuttajia, pääasiassa sosioekonomisia, yhteiskunnallisia tai kulttuurisiin tekijöihin liittyviä. 

Vertailussa mukana olevista tekijöistä äidin yksinhuoltajuus nousi sijaishuollon tarpeen kanssa eniten korreloivaksi tekijäksi (r=0,52). Isien yksinhuoltajuutta ei tässä tarkasteltu sen vähäisen merkityksen vuoksi, mutta muista tutkimuksista voidaan sanoa, että yksinhuoltajaisä ei ole lapsen kannalta äitiä riskittömämpi vaihtoehto. 

Aiemmat johtopäätökset kuntakoon ja kuntatyypin merkityksestä ongelmalle saavat vahvistusta asukasluvun (r=0,51) ja asukastiheyden (r=0,44) korrelaatioluvuista. 

Korkealla omaisuusrikollisuuden tasolla on yhteys lastensuojeluun tarpeen kasvuun (r=0,48). Sen sijaan työttömyyden korrelaation nousee vain lievästi yli 0,3:n. Kuntien välillä työttömyyden erot ovat paljon pienemmät kuin kuntien sisällä, mikä peittää työttömyyden vaikutuksen näkymistä. Sen todelliseen rooliin palataan myöhemmin kaupungin sisäisten erojen tarkastelun yhteydessä. 

Kunnan muuttotappio tai -voitto ei selittänyt lastensuojelutarpeen syntyä. Muuttovoitolla näytti olevan pikemminkin lievästi vähentävä vaikutus lastensuojeluun. Yleinen uskomus on, että perheiden muutto etelän kasvukeskuksiin, verkostojen mureneminen ja siitä johtuva perheiden luontaisen tuen puute johtaa niitä hakeutumaan tai päätymään julkisten palvelujen piiriin. Uskomus ei saa vahvistusta tämänkaltaisessa tilastotarkastelussa, mikä ei tarkoita, etteikö ilmiöiden välillä voisi todellisuudessa olla yhteyttä. 

Maahanmuuttajat ovat lastensuojelun kasvava asiakasryhmä. Etelä-Suomen suurissa kaupungeissa jo 15-25 % sijaishuollon lapsista tulee maahanmuuttajataustaisista perheistä. 

Tamperelaiset lastensuojelulapset ja heidän kotitaustansa

Enemmän sävyjä lastensuojelulasten kotitaustoista saa tutkimalla lastensuojelupalvelujen piiriin joutuneiden asiakkaiden perhetilanteita yksittäisessä kunnassa. Parhaiten tilastotietoa kertyy asiakastietojärjestelmiin, jos niiden puitteissa tietoja kerätään systemaattisesti ja yhtenäisin kriteerein. Ongelmana on, että monissa järjestelmissä tiedot syötetään lapsen tunnuksilla ja yhteys lapsen kotitaustaan ja perheen sosio-ekonomiseen asemaan ei kytkeydy automaattisesti. Useissa järjestelmissä asiakkuuden tai huostaanoton syy kirjataan ainoastaan ensisijaisen syyn mukaisesti. Määrittelystandardien puute luo tuloksiin epävarmuutta. Lisävarmuutta lukuihin saadaankin parhaiten erillisselvityksin, jolloin määrittelyjäkin voidaan kontrolloida.  

Vuonna 1995 tamperelaisille sosiaalityöntekijöille tehdyllä kyselyllä (Tuurala, T. Lastensuojelun palvelutarveselvitys Tampereella. 1995) selvitettiin tuolloin lastensuojelun avohuollon tai sijaishuollon piirissä olevan 585 asiakasperheen elämäntilannetta ja asiakkuuteen johtaneita syitä.  Lastensuojeluasiakkuuden esiintyvyyttä erilaisissa sosio-ekonomisissa ja perhetilanteissa verrattiin eri ryhmien esiintyvyyteen väestötilastoissa. Lisäksi tarkasteltiin lastensuojeluasiakkuuden syntyyn liittyviä alueellisia eroja. Selvityshetkellä sosiaalipalvelualueita oli viisi ja piirejä hieman yli 100. 

Ajankohtana Tampereella oli voimakas yli 18 prosentin työttömyys, joka vaihteli voimakkaasti alueellisesti. Parhailla asuinalueilla työttömyys oli alle 10 %, kun vaikeimmilla alueilla 30-50 % työikäisistä oli vailla työtä. 

Taulukko. Lastensuojeluasiakkuuksia (% ikäluokan lapsista) työllisyyden, huoltajuuden ja asuinalueen mukaan tarkasteltuna.  

  Työlliset Työttömät Yksinhuoltajat Kaksinhuoltajat riskikerroin työtön-työssä riskikerroin 1h-2h
Länsi 1,04 4,24 3,47 0,90 4,07 3,85
Keskinen 1,43 2,66 3,04 0,85 1,86 3,58
Itäinen 0,60 3,53 3,55 0,33 5,84 10,73
Kaakko 1,71 9,30 9,06 1,15 5,44 7,90
Etelä 1,40 5,18 6,55 0,73 3,69 9,00
Kaupunki 1,22 5,20 5,24 0,80 4,26 6,57

Työttömyys nosti lastensuojelutarpeen tilastollisen riskiä työllisiin verrattuna yli 4-kertaiseksi. Lyhytaikaistyöttömyys jopa vähensi palvelujen tarvetta, ja pitkäaikaistyöttömyyden vaikutus oli vastaavasti selvästi suurempi. Tulkintana voisi olla, että lisääntyvä kotonaolo oli lapsille ja perheelle eduksi, mutta pitkäaikaistyöttömyyden syrjäytymistä edistävät vaikutukset söivät ajan lisääntymisen antaman edun. 

Yksinhuoltajuuden vaikutus riskin kasvuun oli 6,6-kertainen kaksinhuoltajuuteen verrattuna. Sekä työttömien ja yksihuoltajien keskuudessa noin 5 prosenttia ikäluokan lapsista oli palvelujen piirissä, mutta lähtötilanne oli erilainen. Työllisten piirissä 1,2 % ikäluokan lapsista tarvitsi palveluja, kaksinhuoltajien keskuudessa tarve oli 0,8 %. 

Yksinhuoltajuus ei tietenkään sellaisenaan ole lastensuojeluongelma. Valtaosa yksinhuoltajista selviää erinomaisesti tai vähintään tyydyttävästi ilman julkisia tukipalveluja. Ongelmia saattaa syntyä, kun hiljan  avioeron kokenut äiti muuttaa kahden pienen ja yhden murrosikäisen lapsensa kanssa heikosti tukea antavalle asuinalueella, ei löydä äitiysloman jälkeen työtä, lapset koettelevat rajojaan, voimat käyvät vähiin ja omaisia tai muita luonnollisia tukiverkostoja ei ole saatavilla. Yksinhuoltajuuden ei pidä leimata, mutta haluttaessa vaikuttaa lasten hyvinvointiin ja lastensuojelun tarpeen vähenemiseen, yksinhuoltajuutta synnyttäviin kulttuurisiin ja asenteellisiin tekijöihin sekä heille annettavaan tukeen pitää kiinnittää erityistä huomiota. 

Myös palvelualueilla oli vaikutusta lastensuojelutarpeen lisääntymiseen. Alueiden sisällä oli erilaisia palvelupiirejä, erialaisia katuja ja kortteleita. Lastensuojelun kannalta ongelmallisimmassa kaupunginosassa asuvan pitkäaikaistyöttömän yksinhuoltajan lapsen lastensuojelutarpeen riski oli yli 40-kertainen toisella asuinalueella olevaan työllisen kaksinhuoltajaperheeseen verrattuna. Kun idän palvelualueella työllisten kaksinhuoltajaperheiden lapsista kolme tuhannesta tarvitsi palveluja, kaakossa joka seitsemäs työttömän yksihuoltajaperheen lapsi joutui palvelujen piiriin. (Tuurala, T. Lastensuojelun palvelutarveselvitys Tampereella. 1995

Kaavio 5: Lastensuojeluasiakkuuden esiintyminen (% ikäryhmässä) työttömyys- ja yksinhuoltajaperheissä kaakon ja idän sosiaalipalvelualueilla. 

Keväällä 2005 Tampereella selvitettiin lastensuojelun sijaishuoltoon huhtikuusta 2004 helmikuuhun 2005 tulleiden 100 lapsen tilannetta. (Ambrose, A & Laitinen, R & Tuurala, T. 100 Tiekkaria - selvitys Tampereella sijoitettujen lasten taustoista ja profiileista. 2005). Aineisto kerättiin sisällönanalyysinä lasten sosiaalityöntekijöiden kirjaamista kuvauksista asiakastietojärjestelmässä. Lasten iät muodostivat sijaishuollolle tyypillisen kaksihuippuisen jakauman. Lapsia huostaanotetaan vauva- ja pikkulapsi-iässä ja murrosiässä. 

Kaavio. Selvityksen lasten ja nuorten ikäfrekvenssi

Eri ikäisten sijoitettujen lasten perhetaustat erosivat toisistaan. Perheessä molemmat biologiset vanhemmat oli vähemmän kuin joka viidennellä kouluikäisellä ja 28 prosentilla alle kouluikäisistä. Lapsista 38 - 50 % ikäluokasta riippuen tuli palveluihin yksihuoltajaäidin perheestä. Myös uusperheet ovat yleisiä erityisesti 7-12-vuotiaiden ryhmässä. Isän luota tullaan harvoin siksi, että yksinhuoltajaisät ovat ylipäätään harvinainen perhetyyppi. Kaikki yksinhuoltajaisällä kasvaneet selvityksen lapset olivat poikia. 

Kaavio. Sijoitettujen lasten perhemuotoja

Myös huostaanoton ensisijaiset syyt poikkesivat eri ikäryhmissä. Alle kouluikäisenä sijoitettujen kasvuoloja olivat ennen sijoitusta hallinneet vanhemman mielenterveys- ja päihdeongelmat. Kouluikäisiä lapsia palveluihin toi riittämätön vanhemmuus ja heidän kotiolojaan leimasivat perheristiriidat ja hoidon laiminlyönti. Kaaviossa  kaikki perheiden kirjatut piirteet eivät ole välittömästi huostaanoton syykirjauksia, mutta ovat vaikuttamassa kokonaisuutena perhetilanteeseen palvelutarvetta lisäävästi.

Kaavio. Palvelutarvetta aiheuttaneita perheiden ongelmia 

Perheen tilanne ja ongelma vaihteli perhetyypeittäin. Päihteiden käyttö ja vanhemman rikollinen elämäntapa oli yleisempää yksinhuoltajaisän perheessä. Mielenterveysongelmat perheessä liittyvät usein sukulaisen luona kasvamiseen. Perheväkivalta on tyypillisintä uusperheissä. 

Kaavio. Palvelutarvetta aiheuttaneita perheiden ongelmia eri perhetyypeissä

Huostaanoton ensisijaiseksi syyksi kirjattiin usein lapsen tai nuoren oma terveyttä tai kehitystä vaarantava käyttäytyminen. Syy vaihteli jonkin verran perhetyypeittäin, mutta pienessä aineistossa eroista ei voi tehdä luotettavia johtopäätöksiä. 

Kaavio. Lasten psyykkisiä, sosiaalisia ja käyttäytymisongelmia eri perhetyypeissä

Mitä on tapahtunut saman aikaisesti, kun lastensuojelun tarve on kasvanut?

Ristikorreloimalla lastensuojelun sijaishuollon kehitystä muihin yhteiskunnallisten muutosten aikasarjoihin, voidaan varmentaa ja tarkentaa kuntavertailussa tehtyjä johtopäätöksiä. Toisiinsa vaikuttavat aikasarjat ja niissä tapahtuvat trendit ja syklit korreloivat samanaikais- tai viivekorjatussa tarkastelussa. Tulkintaa vaikeuttavat useat samanaikaisesti eri suuntiin vaikuttavat tekijät. Tulkinnan varmuus kasvaa, kun ristikorrelaatio tehdään useissa eri kunnissa, joissa tietyt kehitystrendit (esimerkiksi huumeiden käyttö) ilmenivät eriaikaisina. 

Kaavio 5. Lastensuojelun sijaishuollon ja eräiden muiden ilmiöiden skaalattuja kehityskäyriä vuosina 1970-2003 

Lähde: Tilastokeskus, Stakes

Tilastolukujen puutteesta johtuen tässäkin on vain pieni osa kysymyksen kannalta kiinnostavista muuttujista. Tästäkin kuitenkin löytyy muutama mielenkiintoinen yksityiskohta. Summattaessa huumeiden tilastoidun kokeilun kasvu 1990-luvulta alkaen alkoholin kulutuksen kehitykseen päihdekäyttäytymisellä voisi selittää sijaishuollon kasvua. Mutta miksi alkoholin kulutuksen kasvu 1960-luvun lopun keskiolutlain jälkeen ja 1970-luvun alun huumeiden käytön lisääntyminen eivät johtaneet sijaishuollon kasvuun. Sijaishuolto laski voimakkaasti 1960-luvun alusta lähtien ja jatkoi alenevaa kehitystä yli 15 vuotta keskioluen vapauttamisen jälkeen. Keskioluen vapauttamisen aiheuttaman ja nykyisen alkoholin kulutuksen kasvun välillä on eroja, joilla voi olla kysymyksessä selitysvoimaa. 1960-ja 70-luvuilla naisten alkoholin kulutus ei ollut nykyisellä tasolla. Alkoholistiperheessä oli useimmiten alkoholia käyttämätön äiti. Nykyisin alkoholistiperhe tarkoittaa paljon useammin sitä, että molemmat vanhemmat ovat alkoholin ongelmakäyttäjiä. 

Avioerot lisääntyivät voimakkaasti 1970-luvulla, kun sijaishuollon määrä väheni. Avioerojen määrä tasaantui ja kääntyi laskuun 1990-luvulla, kun sijaishuollon määrä on jatkanut tasaista kasvuaan. Luonnollisen joidenkin vuosien vasteviiveen jälkeen muutoksen olisi pitänyt näkyä sijaishuollon käyrällä. Toisaalta viime aikoina on kerrottu avioerojen lisääntyneen pienten lasten perheissä. Se saattaisi selittää lukujen ristiriidan, mikäli väite pitää paikkansa. 

Tarkasteluun syvyyttä historiasta

Aikasarjavertailuilla tulee syvyyttä, kun ulotetaan tarkastelu sotiin ja koko sotien jälkeiseen aikaan.  1940-luvulta alkaneessa syklissä sotavuodet olivat lastensuojelulle erityissyy, joka vaikutti lukuihin 1960-luvulle asti. 1940-luvun nopea lasku selittyykin sotalapsikysymyksellä. Sotien aikana 1939-45 Suomesta siirrettiin Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan yhteensä lähes 80 000 lasta. Suhteessa väkilukuun se on kaikkien aikojen mittavin lastensiirtojen operaatio koko maailmassa. Sotalapsen joukossa Ruotsiin laivattiin paljon lapsia, jotka muutoin olisivat tulleet sijaishuollon piiriin. Ruotsiin ja Tanskaan jäi pysyvästi yli 15 000 lasta, mikä määrä vastaa koko nykyistä sijaishuollon määrää. On perusteltua olettaa, että merkittävä osa noista lapsista olisi Suomeen palautettuna päätynyt sijaishuoltoon. Sodilla oli lastensuojeluun vaikutusta pitkään niiden päättymisen jälkeenkin. Sijaishuollossa maksettiin lastensuojelun sotakorvauksia aina 1960-luvun alkuun asti, jolloin sotaorvot tai sotien yhteiskunnallisten seurausten vuoksi sijaishuoltoon sijoittuneet kasvoivat täysi-ikäisyyteen. 

Kaavio 6. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä Suomessa 1940-2003 (% ikäluokasta)

 

Sotaorpouskysymyksen poistuttua 1960-luvulta alkoi pitkä laskevan kehityksen kausi, joka päättyi 1980-luvun puoliväliin. Laskun käynnistymistä saattoi tukea ehkäisyjen kehittyminen. 1970 säädetty aborttilaki tuli jo kypsyvän muutoksen kaudella. Eniten raskaudenkeskeytyksiä tehtiin vuonna 1973, yli 23 000 kertaa. Sen jälkeen ne vähenivät vuoteen 1995, jolloin raskauksia keskeytettiin alle kymmenentuhatta kertaa. 2000-luvulla aborttiluvut ovat asettuneet noin 11 000:een. Noin 85 % raskauden keskeytyksistä tehdään ns. sosiaalisella perusteella. Seuraavaksi eniten käytetty peruste on ollut odottavan naisen alle 17 vuoden ikä. Lääketieteellisellä perusteella raskaudenkeskeytyksiä tehdään hyvin vähän. Abortin perusteet ovat sijaishuollon kanssa saman suuntaiset: Lapsen äiti ei syystä tai toisesta voi tai halua pitää lasta tai lapsi ei sovi äidin elämäntilanteeseen. Rajoitetumpi aborttioikeus toisi todennäköisesti painetta sijaishuollon kasvuun. Aborttia tarkastellaan tässä historiallisena tosiasiana, joka saattaa vaikuttaa sijaishuollon tarvetta vähentävästi. Sen käyttöä ei tietenkään voi eettisesti perustella pyrkimyksenä vaikuttaa sijaishuollon kehitykseen. Lastensuojelun kannalta lähtökohtainen suhtautuminen aborttikysymykseen on periaatteessa yksinkertainen. Kun vastakkain ovat naisen oikeus omaan ruumiiseensa ja syntymättömän lapsen oikeus omaan henkeensä, lastensuojelun tulisi asettua lapsen edun puolelle. 

Lastensuojelun kasvutrendin juuret ovat 1980-luvulla. Osaselitys laskeneen trendin kääntymiseen voisi olla vuoden 1984 lastensuojeluasetuksessa, joka toi kuntien lastensuojeluun merkittävät resurssilisäykset. Palvelujen parantunut tarjonta täyttyi lisääntyneestä kysynnästä. Voisi spekuloida, että ongelmien havaitseminen ja halu puuttua on kehittynyt hoitoja nopeammin. Yksinään tämä ei olisi likikään riittävä selitys. Vaikutukset resurssien muutoksissa tai viranomaisten toimintatavoissa olisivat tasaantuneet jo 1990-luvun alkuun tultaessa. Näin ei käynyt. 

Taustalla laajemmat paradigmamuutokset

Yksittäisten syiden lisäksi kehitystä saattavat selittää laajemmat paradigmamuutokset. 1960-luvulta yhteiskunnallisessa kehityksessä alkoi sosiaalipolitiikan kausi, jossa yhteiskunnallisiin ongelmiin haettiin yhteiskuntapoliittisia ratkaisuja. Yleisesti ajateltiin, että yhteiskunnallisilla ongelmilla on yhteiskunnallisia aiheuttajia, pääasiassa sosioekonomisia tai väestön käyttäytymiseen liittyviä. Tuolloin pyrittiin tunnistamaan ja muuttamaan ongelmien taustalla olevia yhteiskunnallisia syitä. Kaudelle olivat tyypillisiä jatkuvat sosiaaliset reformit ja optimistinen usko, että huomenna asiat ovat paremmin. Ajanjaksolla lastensuojelun sijaishuollon määrä väheni selvästi. 

1980-luvun lopulla alettiin suuntautua yksilökeskeisyyteen. Yhteiskunnan ohjausperustana politiikka korvautui taloudella, yhteisvastuu kilpailulla. Yhteiskunnassa käynnistyi tuloerojen kasvu ja perheiden aiempaa voimakkaampi jakaantuminen menestyjiin, sinnittelijöihin ja putoajiin. Sirpaloituminen ja yksilön vastuuta korostava ajattelutapa alkoi läpäistä postmodernia kulttuuria. Ponnistelu tulevaisuuden hyväksi korvautui nopean nautinnon tavoittelulla. Säästäminen vaihtui kuluttamiseen. Yhteiskuntatieteissä kiinnostuttiin yksilöistä ja laadullisesta tutkimuksesta. Palveluissa uudistuksia tehtiin lisääntyvästi projektitoiminnan kautta. Yhteiskunnallisista reformeista suuntauduttiin kohti yksilöllistä ja tarveharkintaista köyhäinapua ja leipäjonoja. Monia vielä menestyviä vaivasi työelämän epävarmuus ja pelko elämisen pohjan romahtamisesta. Usko parempaan huomiseen vaihtui monilla näköalattomuudeksi. Tähän ajanjaksoon sijoittuvat lastensuojelun sijaishuollon kasvuvuodet.

Luotava hyvän lapsuuden olosuhteita

Lapsuuden ympäristöt, koti, pihapiiri, sosiaaliset verkostot, päivähoito ja koulu vaikuttavat lapsen turvallisuuteen sekä hänen sosiaalisten ja itsensä toteuttamisen tarpeiden täyttymiseen.

Kodin merkitys on ratkaiseva. Lapsi tarvitsee hoivaa, huolenpitoa ja vuorovaikutusta. Molempien vanhempien osallisuus ja läsnäolo muodostavat turvallisen perustan varhaiselle ja myöhemmälle vuorovaikutukselle. Aika ja kiinnostus ovat lapsen kannalta vanhemmuuden tärkeimmät resurssit.

Monenlaisissa perheissä on hyvä kasvaa. Jos perheessä on vähemmän voimavaroja ja luonnollisessa elinympäristössä niukalti tukea, tarvitaan enemmän julkisia tukimuotoja, jotka parhaimmillaan ovat saatavilla peruspalvelujen yhteydessä neuvoloissa, päivähoidossa ja koulussa.

Yhteiskunta vaikuttaa kulttuurin kautta suoraan ja sosiaalisilla ja taloudellisilla ratkaisuilla erityisesti perheen kautta lapsen elämään. Lapsiperheille suunnatuilla taloudellisilla tuilla on merkitystä. Vähintään yhtä tärkeää on se, että yhteiskunta on niin oikeudenmukainen, että jokainen voi tuntea siihen kuuluvansa.

Työelämän olosuhteiden muutoksilla on vahva merkitys perheiden ja lasten hyvinvoinnin kehittymiseen. Työelämän ja työmarkkinoiden kasvavia riskipiirteitä turvallisen lapsuuden kannalta ovat työaikojen joustavuuden ja epätyypillisten työsuhteiden lisääntyminen, työsuhteiden epävarmuus, pitkäaikaistyöttömyys ja palkkaerojen kasvu. Nuoriin ja nuoriin perheisiin pitäisi todella panostaa. Työelämää ja talouden kilpailukykyä ei pitäisi kehittää sosiaalisella velalla, jonka laskun lapset maksavat.

Heikotkin lapsuuskokemukset voi voittaa, jos edessä on odottamisen arvoinen tulevaisuus. Heikot lähtökohdat ja puutteelliset resurssit kilpailun sävyttämässä yhteiskunnassa saavat lapsissa ja nuorissa aikaan näköalattomuutta, joka houkuttaa ja työntää syrjään. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus hyvinvointiin ja onneen kohtuullisilla ponnisteluilla. Yhteiskunta, joka on hyvä heikoimmille lapsilleen, on hyvä kaikille.

Panostus olisi myös taloudellisesti mielekästä. Jo viidenneksen vähennys sijaishuollon tarpeessa merkitsisi 100 M€ vuotuisia säästöjä. Yhden lapsen laitoshoito sijaishuollossa maksaa keskimäärin noin 200 euroa vuorokaudessa, 6000 euroa kuukaudessa ja yli 70 000 euroa vuodessa. Kuntien ja eri ajanjaksojen välisesti vertailuista tiedetään, että menot voisivat olla tuosta luvusta puolet tai yhtä lailla tulevaisuudessa kaksikertaiset. Esimerkiksi Tampereella sijaishuollon menot olivat kasvaneet vuonna  2005 kolmikertaisiksi vuodesta 1995 ja kaksinkertaisiksi vuodesta 2000 lähtien. Lastensuojelun kokonaismenot Suomessa ovat vuosittain noin 500 M€. Suomessa on vain kuusi kaupunkia, joissa maksettavan kunnallisveron määrä on tuota lukua suurempi. 500 M€:lla katettaisiin 150 kunnan maksettava kunnallisvero. Osa noista miljoonista kannattaisi käyttää suunnitteluun, hyvien lapsuusolojen kehittämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Kaiken lähtökohtana on laadukas tutkimus, joka mahdollistaa kehityksen tieto-ohjauksen. Kehitykselle on vaihtoehtoja.

Taulukko. Eräitä Suomen kuntien lapsiin ja perheisiin liittyviä tilastolukuja vuodelta 2004

Kunta Väestö Huostassa olleet 0-17 -vuotiaat % ikäryhmästä Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta Avioeroja 25-64 -vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet % lapsiperheistä
Helsinki 559 046 1,4 78,2 22,3 29,7 10,8
Espoo 227 472 0,9 58,6 15,7 19,7 8
Tampere 202 932 0,9 41,4 21,5 24,9 13,5
Vantaa 185 429 1,1 24,1 18,8 23,2 11,5
Turku 174 824 1,1 108,9 22,2 27,7 13,9
Oulu 127 226 0,8 64 19,5 21,6 10
Lahti 98 281 1,1 101,5 20,6 25,5 10,5
Kuopio 90 518 1 94,7 18,7 22 12,9
Jyväskylä 83 582 1,1 75,4 17 24,1 15
Pori 76 152 1 182,6 18,2 23,9 10,2
Lappajärvi 58 982 0,3 91,5 9,5 9,8 9
Joensuu 57 558 0,9 52 16,4 25,3 14,5
Vaasa 57 030 0,5 41,9 13,5 21,1 15
Kotka 54 759 1,1 58,3 17,7 23,2 11,3
Hämeenlinna 47 178 0,8 66,1 20,2 23,6 10,4
Porvoo 46 793 0,8 35,4 17,1 19,7 8,2
Mikkeli 46 531 0,6 83,5 16,3 19,8 9,6
Hyvinkää 43 523 0,6 48,4 17,4 22,3 8,8
Järvenpää 37 328 0,8 35,6 17,9 20,7 8,2
Rauma 36 673 0,6 0 13,4 19,7 9,9
Nurmijärvi 36 568 0,4 55,7 14,8 14,4 4,5
Lohja 36 218 0,7 45,4 18 20 7,4
Seinäjoki 35 918 0,6 42,3 18,6 20,5 10
Kokkola 35 888 0,7 41,6 11,9 17,5 7,3
Kajaani 35 675 0,6 135,6 13,2 20,9 7,9
Rovaniemi 35 377 0,8 62,4 16,3 23,8 12,7
Tuusula 34 513 0,4 75,3 15 15,6 5,6
Jyväskylän mlk 34 407 0,6 56,7 12,6 15,6 11,3
Kirkkonummi 32 772 0,7 10,6 15,1 15,9 6,4
Kerava 31 361 0,8 50,8 22 23,3 9,8
Kouvola 31 177 1,4 136,4 18,4 23,8 7,7
Imatra 29 728 1,3 54 18,3 22,6 13,7
Nokia 28 604 0,5 97 15,9 16,5 5,1
Savonlinna 27 463 0,7 97,5 17,6 21,2 10,9
Riihimäki 26 847 0,7 108 15,3 22,5 10,4
Kangasala 26 185 0,3 82,8 13,1 14,3 5,3
Vihti 25 561 0,4 63,1 19,5 18,2 6,8
Salo 24 878 0,9 66,8 18,8 21,9 8,5
Varkaus 24 269 0,8 123,4 16 20,1 10,3
Raisio 23 594 0,6 44,7 15,7 19,5 9,6
Kemi 22 907 1,2 148,7 17,8 24,1 17,7
Iisalmi 22 639 0,8 152,2 14 20,7 14,1
Raahe 22 527 0,5 69,4 13,1 15 9,1
Ylöjärvi 22 334 0,3 0 14,3 13,9 7,6
Tornio 22 204 0,7 59,2 12,1 18,7 13,4
Hamina 21 887 0,5 87,7 13,4 18 8,6
Kaarina 21 568 0,2 47,5 15,7 17 5,6
Hollola 20 965 0,6 76,1 11 16,8 8
Heinola 20 910 0,7 2,5 18,9 21,5 9,4
Valkeakoski 20 472 0,4 148,6 16,4 18,1 6,6
Kuusankoski 20 337 0,8 91,2 14,4 20 10,5
Siilinjärvi 20 234 0,7 55,4 13,3 14,5 6,5
Pietarsaari 19 467 0,6 0 13,9 16,2 6,9
Sipoo 18 444 0,5 22,9 14,1 13 4,1
Forssa 18 076 1,4 41,8 19,6 24 9,6
Mäntsälä 17 899 0,5 73,5 14,2 14,4 4,4
Lempäälä 17 733 0,4 91,2 12 14,4 5,8
Mustasaari 17 240 0,1 110,2 7,2 10,8 4
Kuusamo 17 193 0,5 118,1 9,5 14,4 9,8
Haukipudas 17 090 0,3 35,2 12,1 13,5 7,9
Anjalankoski 17 085 0,7 110,6 12,7 19,2 6
Laukaa 17 068 0,3 44,5 15,1 13,4 8,8
Uusikaupunki 16 260 0,7 77,7 12,6 19,2 9,7
Janakkala 15 661 0,7 57,4 17,2 18,9 8,9
Jämsä 15 282 0,7 87,9 11,1 17,4 8,6
Vammala 15 213 0,4 67,7 14 19 7,4
Lieto 15 002 0,7 77,8 9,5 12,3 4,5
Nastola 14 789 0,6 111,9 12,6 16,6 9,4
Pirkkala 14 560 0,3 36,5 10,8 14,1 5,8
Kauhajoki 14 544 0,7 145,1 12,6 16,2 11
Tammisaari 14 521 0,4 0 17,5 20,3 9,8
Orimattila 14 408 1 85,4 11,4 18,7 8,9
Lieksa 14 080 1,4 141,9 8,5 19 12,8
Lapua 14 012 0,2 138,1 9,3 12,8 7,2
Kempele 13 982 0,2 9,5 13 13,1 4,7
Ulvila 13 934 0,5 71,9 12,1 15,5 7
Naantali 13 818 0,6 15,3 21,4 20,4 6,9
Äänekoski 13 717 0,7 87,1 13,5 17,5 11,8
Ylivieska 13 343 0,6 52,3 8,8 14 7,9
Loimaa 13 087 0,3 25,2 13,5 21 9,4
Kankaanpää 12 692 1 61,3 11,9 20,7 10,7
Pieksämäki 12 436 0,6 0 18,7 24,7 13,2
Kontiolahti 12 339 0,4 70 10,5 13 6,7
Parainen 12 024 0,2 0 14,4 16,6 5,5
Nurmo 11 795 0,1 37,7 13,6 12,6 8,3
Kiiminki 11 778 0,3 1 9,6 10,3 6,8
Liperi 11 641 0,7 72,3 16,2 16,9 8,2
Ilmajoki 11 517 0,1 74 14,2 13,6 8,9
Valkeala 11 325 0,3 152,4 13,7 16,4 8
Keuruu 11 260 0,6 0 13,3 19,3 10,9
Leppävirta 10 970 0,2 105,9 9,3 15 9,3
Nivala 10 839 0,3 90,9 7,8 14,4 9,7
Joutseno 10 808 0,8 14,6 13,7 18,8 11,9
Maksamaa 10 712 0 0 11,5 11,4 7
Sotkamo 10 701 0,3 0 12,8 15,5 7,9
Kurikka 10 568 0,7 58,1 12,3 15,4 9,9
Pedersören kunta 10 511 0,2 12,2 1,5 5,1 2,8
Kuhmo 10 449 0,2 116,9 11,8 17,5 8,8
Suomussalmi 10 248 0,7 44,9 12,5 16,4 14
Saarijärvi 10 096 0,8 140,1 12,8 16,5 8,9
Hämeenkyrö 10 089 0,2 206,7 12,4 15,3 7,3
Hanko 9 905 0,8 0 15,2 23,1 6,2
Kitee 9 877 0,2 130,5 7,2 17,4 8,3
Kiuruvesi 9 864 0,4 99,1 11 16,3 5,8
Paimio 9 808 0,3 34,5 15,9 19 7,3
Somero 9 684 0,7 117,3 10,9 16,5 6
Alavus 9 669 0,2 0 5,8 14,2 11
Pudasjärvi 9 561 0,7 149 11,7 17,3 13
Kemijärvi 9 529 0,6 73,9 10,6 20,7 16,8
Närpiö 9 515 0,4 0 3,4 10,1 7
Halikko 9 491 0,5 52,3 15,1 17 8,9
Eura 9 428 0,4 82,1 10,6 17,4 9,7
Sodankylä 9 336 0,6 247,4 8,9 20,1 16,3
Hattula 9 281 0,6 41,8 10,5 15,6 7,1
Nurmes 9 193 1,1 174,1 13,9 19 11,8
Oulunsalo 9 192 0,1 14 14,8 11,2 10,7
Kalajoki 9 152 0,1 61,1 9 11,7 6,4
Huittinen 9 109 0,2 126,6 12,3 17,9 6,7
Alajärvi 9 057 0,7 90,4 7,7 9,9 17
Karjaa 8 977 0,2 0 16,9 22,8 11,2
Orivesi 8 890 1,4 82,6 17,6 19,1 9,6
Keminmaa 8 863 0,1 57,8 13,7 16,2 11,1
Karkkila 8 802 0,9 44,9 9,9 15,5 9,1
Jalasjärvi 8 691 0,3 187,3 8 15,4 11,5
Pieksänmaa 8 691 0,4 0 12,4 12,9 8,6
Muurame 8 597 0,6 54,7 17,2 15,2 6,5
Laitila 8 569 0,4 0 18,2 16,5 3,9
Asikkala 8 547 1,1 112,1 15 16,3 5,7
Kauniainen 8 465 0 98,2 11,1 14,5 3,3
Kokemäki 8 420 0,6 126 15 18,4 9,1
Elimäki 8 365 0,3 73,5 14,4 17,3 8,3
Hausjärvi 8 343 0,3 82,6 16,3 12,9 6
Toijala 8 299 0,7 79 14,5 17,5 10,9
Muhos 8 191 0,2 7,8 15,9 15,2 8,1
Oulainen 8 129 0,7 43,5 14,8 15,7 10,5
Kauhava 8 110 1 132,4 13 14,7 8,3
Haapajärvi 8 013 0,2 96,1 11,3 13,1 12,1
Virrat 7 943 0,7 114,6 12,2 15,3 9,9
Suonenjoki 7 836 0,8 73,6 9,8 20,7 11,5
Loppi 7 823 0,8 66,5 11,6 14,7 4,8
Outokumpu 7 803 1,3 138,3 11,6 20,6 20,4
Kristiinankaupunki 7 760 0,1 0 9,6 14,1 8,1
Haapavesi 7 753 0,4 100,9 15,1 14,8 12,2
Harjavalta 7 745 0,2 96,9 24 21,7 9,4
Lapinjärvi 7 594 0,6 25,7 15,6 18,6 10,3
Ikaalinen 7 569 1 160,2 8,3 15,7 7,5
Pyhäselkä 7 554 0,5 17,8 11,9 13,7 9,7
Jämsänkoski 7 524 0,1 85,3 13,8 17,9 13,7
Viitasaari 7 524 1 131,1 14,7 17,1 9,5
Laihia 7 522 0,3 18,6 11,3 11,6 8,3
Parkano 7 471 0,5 72,5 9 14,5 8,3
Uusikaarlepyy 7 436 0,1 17,7 9,3 7 2,9
Loviisa 7 417 1,1 97 12 25,8 17,5
Juva 7 403 0,1 0 10,6 14,4 8,2
Iitti 7 336 0,5 117,2 8,8 18,6 8,1
Inari 7 084 1 0 10,1 21,6 12,4
Liminka 7 039 0,3 11,6 12 9,3 5,9
Ähtäri 6 964 0,3 0 6,9 15,7 8,1
Mäntyharju 6 915 0,4 0 12,6 20,1 12,8
Eno 6 879 1 37,9 12,5 17,8 19,8
Piikkiö 6 836 0,5 53,5 14,2 14,5 7,7
Kruunupyy 6 811 0 21,5 8,9 7,8 2,9
Ii 6 632 0,1 0,5 12,4 14,5 9,3
Nilsiä 6 587 1 57,8 14,9 13,5 8,4
Mänttä 6 578 1,2 66,7 16,6 20,4 11,6
Ilomantsi 6 538 1,6 42,1 10 18,5 13,9
Tammela 6 484 0,1 82,2 12,2 13,3 5
Mynämäki 6 334 0,1 0 17 14,3 6,2
Kangasniemi 6 315 1,4 18,2 13,2 17,8 13,1
Teuva 6 307 0,2 35 9,6 12,7 8,5
Pyhäjärvi 6 285 0,9 105,3 14 17,7 10,8
Parikkala 6 271 0,7 31,5 16,2 16,3 6,6
Pöytyä 6 220 0,4 19,3 17,3 15,9 4,8
Juuka 6 177 0,2 0 9,9 16,4 10,2
Noormarkku 6 121 0,5 50,8 11,3 14,1 7,8
Perniö 6 026 0,3 28 8 14,8 6,6
Kannus 5 961 0,4 97,2 6,8 10,6 7,2
Ruokolahti 5 937 0,2 55 10,1 14,7 6,9
Nummi-pusula 5 912 0,3 34,1 8,3 14 4,9
Kerimäki 5 905 0,5 43,1 10 12,9 3,9
Masku 5 869 0,1 20,3 6 11,5 1,6
Nakkila 5 859 0,9 89,6 7,9 15,8 12,3
Kittilä 5 833 0,5 1,7 13,9 19,3 9,7
Eurajoki 5 796 0,1 0 3,7 10,4 5,8
Jokioinen 5 731 0,5 95,5 8,5 14,6 6,8
Joroinen 5 645 1,4 17,5 17,3 15,1 8
Lammi 5 625 0,2 34,9 13,5 18,4 6,8
Juankoski 5 622 0,8 34,9 8,9 15,6 8,2
Tyrnävä 5 616 0,1 1,5 9,1 9,4 8,5
Hankasalmi 5 600 0,4 110,7 8,7 14,8 13,7
Ylistaro 5 561 0,5 30,6 8,3 12,3 9,5
Maalahti 5 554 0 54,5 8,2 12,9 7,9
Pielavesi 5 550 0,3 22,7 8,9 16,1 12,8
Vilppula 5 546 0,5 97,2 14,7 17,5 12,9
Urjala 5 524 0,9 24,5 7,1 16,8 15,9
Tohmajärvi 5 511 0,9 53,3 9 14 11,7
Ruovesi 5 431 0,6 93,5 7,6 15,1 5,4
Suolahti 5 378 0,7 82,8 15,9 18,3 9,6
Viiala 5 372 1,2 102,5 11,2 14,9 5,7
Siuntio 5 312 0,6 25,5 14,3 11,8 4,6
Ylitornio 5 275 0,7 19,9 11,7 17,3 12,3
Luumäki 5 274 0,7 39,9 14,4 18,1 6,5
Sievi 5 210 0,3 58,8 9,9 10,8 6,7
Pyhtää 5 167 0 48,3 8,8 17,9 5,2
Inkoo 5 152 0,4 5,2 9 17,7 4,1
Ristiina 5 096 1,4 0 14 16,5 11,4
Isokyrö 5 074 0,3 35,7 13,2 14,6 10,1
Polvijärvi 5 048 1,1 12,7 13,2 15,1 7,5
Kärkölä 5 019 0,8 81,3 6,4 19,2 8,5
Sonkajärvi 4 995 0,5 53,7 9,1 15,3 10,7
Äetsä 4 990 0,5 49,4 21,1 18,6 8,3
Korpilahti 4 985 0,3 186 11,9 17,8 9,5
Pihtipudas 4 984 0,7 65,1 15,7 18,8 9,3
Säkylä 4 930 0,2 28,2 15,6 18 3
Pohja 4 920 0,4 0 11,7 17,6 6,5
Alahärmä 4 873 0,4 107 12,2 13,9 9
Ranua 4 871 0,8 41,2 10,3 16,1 12
Karstula 4 858 1 81 9,1 15,5 9,7
Taipalsaari 4 844 0,2 22,9 17,5 15,4 6,4
Taivalkoski 4 779 0,9 2,5 16,1 16,7 19,6
Vähäkyrö 4 699 0,3 22,7 8,3 12,6 8
Sysmä 4 697 0,9 2,4 10,6 16,4 10
Salla 4 683 0,1 47 12,9 18,2 10,4
Pornainen 4 569 0,1 56,8 9,8 8,9 2,2
Jurva 4 561 0,3 48,2 7,6 12,7 10,4
Askola 4 530 0,3 26,5 9,2 13,8 5,4
Pello 4 524 0,9 143,5 10,4 14,8 11,9
Kälviä 4 510 0,1 46 6,8 6,4 5,4
Ruukki 4 487 0,3 13,9 10,2 13,2 5,5
Nousiainen 4 425 0,2 16,5 11,3 9,2 3,9
Rantasalmi 4 409 0,8 42 9,2 14,7 12
Heinävesi 4 403 0,2 0 1,6 17,1 16,1
Kaustinen 4 393 0,4 72,1 13,3 14 3,8
Pälkäne 4 342 0,1 76,3 11,3 13,8 3,9
Rautjärvi 4 336 0,4 50,7 16 18,3 6,9
Luoto 4 323 0,1 20,5 7,9 4,6 3,7
Posio 4 319 0,6 0 5,8 14,4 10,5
Kuortane 4 230 0,1 84,1 8,5 14,2 8,8
Paltamo 4 219 0,9 66,4 1,6 16,6 8,7
Savitaipale 4 162 0,6 43,5 6,6 16,4 5,5
Vieremä 4 143 0,7 59,7 6 13,4 9,6
Punkaharju 4 083 0,9 20,2 6,2 15,6 5,7
Joutsa 4 045 0,9 68,3 22 21,3 5,1
Hauho 3 920 0,8 64,5 10 15,4 8,9
Pernaja 3 893 0,3 66,1 8,3 13,2 4,2
Kolari 3 862 0,8 16,2 12,4 19,9 15,2
Pertteli 3 833 0,1 91,2 21,6 13,1 4,1
Maaninka 3 793 0,1 60,3 10,1 15,5 6,8
Vaala 3 751 1,3 57,2 15,8 15,5 15,3
Lapinlahti 3 746 1,1 123,1 16 15,3 8,9
Rusko 3 722 0,5 33,2 6,6 8,9 2,5
Virolahti 3 718 0,3 91,6 6,7 16,6 8,7
Tervola 3 710 0,1 35,7 15,8 15,9 6
Rautalampi 3 707 0,7 3 13,1 18,1 5,5
Hartola 3 692 1,1 2,8 13,4 25,1 10,5
Petäjävesi 3 682 0,7 128,3 12,6 15,9 8,3
Vesilahti 3 675 0,9 69,1 7,8 10,3 5
Toholampi 3 665 0,3 87,5 6,3 10,7 4,6
Simo 3 655 0,2 96,6 15 16 8
Merikarvia 3 649 0,1 27,1 11,5 17,9 5,4
Padasjoki 3 637 0,6 146,3 12,8 19,2 4,4
Veteli 3 637 0 112 4,6 9,2 5
Kaavi 3 630 2,5 75,8 12,6 13,6 17,8
Aura 3 620 0,2 42,9 14,8 15,5 11,7
Vöyri 3 541 0 0 5,5 12,6 3,8
Punkalaidun 3 523 0 97,9 3,8 15,1 6
Jomala 3 508 0,2 43 10,7 14,7 1,8
Karttula 3 505 0,3 22,9 19,2 13,3 10,3
Pyhäjoki 3 502 0,1 70,6 6,8 12,6 7,3
Puolanka 3 472 0,4 274,2 15,2 17,4 15
Kalvola 3 435 0 68,6 8,6 15,6 8,5
Vimpeli 3 415 0,3 82,3 15,2 11,3 10,4
Vihanti 3 380 0,6 30,6 7,6 13,6 7,7
Dragsfjärd 3 378 0,9 0 11,6 19,5 4,7
Kiukainen 3 365 1,1 0 7 12,5 9,2
Ylikiiminki 3 331 0,3 19,6 2 14,8 9,7
Luvia 3 306 0,3 198,9 11,3 11,1 10,3
Kemiö 3 301 0,3 0 4,1 16,7 5,3
Lappeenranta 3 259 1 35,1 18,9 23,6 12,4
Sulkava 3 257 0,2 31,2 9,8 15,5 7,6
Utajärvi 3 231 0,1 1,3 15 16 7,7
Töysä 3 211 0 0 17,5 17,4 15,1
Konnevesi 3 154 1,4 65,8 4,2 14,8 8,2
Hyrynsalmi 3 148 0,8 152,8 3,9 14 14,3
Reisjärvi 3 127 0 51 8,2 13,3 6,1
Himanka 3 113 0,3 77,2 1,8 10,7 6,6
Lemi 3 109 0 23,2 11,2 17,5 4,2
Uurainen 3 096 0,3 128 16 12,9 11,5
Kärsämäki 3 091 0,4 50,9 12,2 14,6 7,9
Varpaisjärvi 3 089 1,3 39,9 2,2 11,7 12
Yli-ii 3 051 0,8 0 8,3 6,9 6,1
Tuusniemi 3 031 1,1 57,4 15,1 16 6,4
Alastaro 3 024 0,3 26 0 13,7 11
Perho 3 005 0,4 10,5 2,1 10,3 7,2
Mouhijärvi 2 998 0,4 48,7 2,1 13,5 7,2
Lapin kunta 2 979 0,4 0 17,4 11,4 6,5
Köyliö 2 952 0,3 33,8 17,8 11,9 5,1
Rääkkylä 2 936 0,2 40,6 6,7 14,8 15,5
Evijärvi 2 935 1 126,2 10 10,4 10,1
Sauvo 2 896 0 54,2 10,1 16,1 7,6
Ruotsinpyhtää 2 895 1,4 31,1 4,3 17,4 11,1
Alavieska 2 894 0,1 98,3 7 10,1 5,2
Lohtaja 2 883 0,4 58,9 1,9 11 5,1
Karvia 2 875 0 82,5 4,6 11,1 6,9
Puumala 2 864 1 0 16,8 14,4 10,9
Kuhmoinen 2 838 0,4 81 4,7 17,3 7,8
Keitele 2 803 0,9 11,4 0 14,3 9,6
Valtimo 2 769 0,7 144,5 9,6 15,6 7,1
Kuru 2 767 0,5 121,9 4,9 19,1 13,2
Kesälahti 2 712 0,2 116 9,2 15,6 9,3
Vesanto 2 689 0,6 17 8,1 18 19,2
Ypäjä 2 678 0 82,9 12,5 15,9 7,8
Soini 2 667 0,1 0 2,2 10,5 6,6
Kylmäkoski 2 653 0,8 97,9 2,2 14,7 17,1
Vuolijoki 2 643 0,5 97,6 11,1 13,2 8,1
Humppila 2 595 0,2 70,9 9,7 15,8 12,9
Isojoki 2 592 0 98,8 13,2 15,6 8,6
Hirvensalmi 2 579 0,6 15,5 10,9 13,2 8,8
Pomarkku 2 578 0,6 29,5 6,8 12,1 14,7
Koski 2 545 0,4 76,8 16,2 17,8 8,3
Vehmaa 2 448 1,1 11,7 7,5 15,9 7
Miehikkälä 2 447 0,7 89,2 5,4 15,6 8
Muonio 2 442 0,8 0 2,4 15,7 8
Kortesjärvi 2 419 0 74,5 4,8 10,6 5,7
Finström 2 399 0,5 47,7 16,7 15,3 5,6
Luopioinen 2 395 0,6 79,6 9,6 20,7 9,9
Renko 2 377 0 99,4 10,1 17,1 9,1
Toivakka 2 373 0 107,2 10,8 13,1 13,9
Kihniö 2 366 1,1 99,8 14,8 10,8 12,1
Haukivuori 2 295 0,7 0 8,7 15,4 11,9
Ylihärmä 2 295 0 2,9 12,1 15,2 8,5
Juupajoki 2 275 0,4 44,8 5,7 16,7 7,5
Pyhäranta 2 251 0 0 12 13,1 6,7
Jämijärvi 2 226 0 40,2 13,2 12,9 6,6
Lavia 2 218 0,7 121,1 8,6 18,2 8,6
Hämeenkoski 2 200 0,8 132,2 18,2 14,6 6,3
Korsnäs 2 199 0 0 5,6 9,6 4,1
Oravainen 2 185 0 12,4 5,6 15,9 5
Rautavaara 2 137 1,4 79,9 9,6 19,2 12,2
Yläne 2 119 0 32,1 21,9 14,7 6,4
Pertunmaa 2 115 0,3 0 10,3 16,4 8,7
Marttila 2 097 0,2 57,4 9,4 19,4 5,3
Viljakkala 2 077 0 152,5 9 14,2 6
Rantsila 2 072 0 20,4 7,2 15,8 8,8
Multia 2 036 0 15 14,2 11,8 11,8
Myrskylä 2 036 0,2 15,5 9,9 14,7 8,7
Kuivaniemi 2 028 0 89 10,6 14 15,8
Honkajoki 2 023 0 56,5 6,2 13,3 5,1
Rymättylä 1 999 0 13,8 8,3 15,1 7,3
Enontekiö 1 998 0,2 0 9,5 16,6 15,7
Pukkila 1 992 0,6 117,5 3,2 12,3 5,1
Lehtimäki 1 970 0 0 0 13,7 11,2
Tarvasjoki 1 941 0 114,5 14,8 10,8 4,2
Kinnula 1 940 0 38,6 7,3 15,8 10,9
Jaala 1 938 0,3 138,9 6,7 12,6 6,8
Tervo 1 890 1,1 44,6 7,6 15,6 11,3
Vahto 1 876 1,1 26,4 28 8,5 2,2
Kiikala 1 872 0,3 65 13,2 15,4 7,4
Kisko 1 869 0 158,5 20,4 15,1 8,4
Pyhäntä 1 820 0,3 33,6 7,2 13,4 4,6
Siikainen 1 816 0 15,6 9,9 14,6 8,9
Lumijoki 1 798 0 17,6 7,3 10,3 8,5
Kuusjoki 1 781 0,3 133,5 7 19,5 5,8
Taivassalo 1 762 0,3 0 6,7 14,3 3,3
Vampula 1 742 0,5 117,5 14,8 14,7 5,1
Enonkoski 1 738 0,3 6,3 15,3 15,3 13,5
Saltvik 1 723 0 60,5 7,6 12,9 2,4
Mietoinen 1 712 0,2 0 9,3 8,2 6,3
Längelmäki 1 703 0,7 50,2 4,1 17,3 12,7
Karijoki 1 693 0,3 64,4 11,9 10,1 7,7
Kyyjärvi 1 693 0 61,4 11,2 16,3 12,7
Kestilä 1 683 0 87 11,6 15,1 8,7
Pulkkila 1 680 0,6 68,1 7,8 13,5 9
Ristijärvi 1 659 1,3 160 4,3 14,9 10,8
Kannonkoski 1 630 1,5 107,6 4,7 14,1 8,7
Tuulos 1 576 0,3 49,2 8 16,8 4,3
Artjärvi 1 540 0,3 99,3 21,2 16,8 7,4
Kaskinen 1 519 0 0 10,6 11,7 3,2
Merimasku 1 513 0,5 7,6 3,1 6,3 2,4
Ylämaa 1 511 0 0 13 14 4,4
Karjalohja 1 491 0 39,2 27,8 23,3 11,9
Liljendal 1 463 0 57,2 4,4 18,7 5,9
Halsua 1 456 0,9 33,7 12 11,2 3,7
Muurla 1 455 0 139,3 27,9 15,8 4,8
Kivijärvi 1 452 0,3 54,1 26,6 14,1 13,3
Nauvo 1 443 0 0 4,4 24,5 6
Utsjoki 1 367 0 0 16,4 23,7 15,8
Suodenniemi 1 349 0,7 29,7 4,9 12,5 8,1
Piippola 1 347 0 45,9 5,3 14,3 8,6
Oripää 1 343 0 32 14,6 16,4 9,2
Siikajoki 1 343 0 51,8 0 10,2 5,1
Savukoski 1 329 0,4 0 6 18 10,2
Suomusjärvi 1 321 0,4 228 20,7 14,7 3,7
Kiikoinen 1 313 0 79,4 4,9 9,9 10,6
Merijärvi 1 303 0 37,2 11 6,6 7,9
Sumiainen 1 289 0,4 112,8 9 7,7 3,8
Mellilä 1 254 0 60,6 21,3 22,6 13,1
Sammatti 1 242 0,4 98,1 14,3 17,7 7,1
Savonranta 1 238 0,5 45 0 20,4 15
Leivonmäki 1 165 2 149,5 0 13,1 10,3
Pelkosenniemi 1 152 0 50 26 22,5 23,4
Kuhmalahti 1 118 0 116,1 0 9,5 5,2
Mariehamn 1 049 0,5 77,5 15,2 26,3 3,9
Pylkönmäki 1 034 0,5 36,6 0 10,5 10,5
Sund 1 024 0 56,8 19,8 19 13,2
Ullava 1 015 2,2 110,3 0 5,5 4,5
Hailuoto 986 0 61,3 6,2 22,2 11,1
Kustavi 941 0 0 14 16,5 12,7
Luhanka 893 0 95,2 0 10,1 7,2
Suomenniemi 838 0 0 0 23,2 13
Särkisalo 710 0 0 0 18 11,5
Brändö 516 0 27,5 0 25,9 0
Lumparland 379 0 0 13,5 10,6 0
Kumlinge 371 0 59,7 0 17,6 0
Kökar 296 1,4 60,6 23,5 15,6 0
Iniö 253 0 0 0 25 0

Taulukon lähde: Stakesin tietokannat. SOTKAnet

Timo Tuurala