Sisällysluettelo

1.0 Johdanto
2.0 Uuden testamentin teksti
3.0 Vartiotorniseuran raamatut
4.0 Miten Uuden maailman käännös eroaa UT:n vanhimmista tunnetuista teksteistä?
5.0 Raamatunkohtien tutkintaa alkuperäisten kielien valossa
6.0 Tärkeitä jakeita
7.0 Kreikan kielen käyttö
8.0 Liiteet
9.0 Lähteet

1.0 Johdanto

Huom. Osoittaessasi hiirellä viitattuja jakeita, esiin pitäisi avautua raamattuikkuna, jossa jakeen teksti on nähtävissä. Jos ikkunaa ei avaudu, niin tarkista selaimen asetukset ja aktivoi JavaScript sekä salli lisäikkunoiden avaaminen.

1.1 Tekijänoikeuksista – Copyright Notice

Tämän dokumentin kotisivu on osoitteessa http://raamattu.cante.net

Tämä dokumentti on julkaistu Creative Commons 3.0 tai sitä uudemman lisenssin alaisuudessa. Lisenssin puitteissa on sallittua kopioida, julkaista ja levittää; otteita tai kokonaan; sähköisesti tai ei-sähköisesti; tämän dokumentin materiaalia ilman erikseen pyydettyä suostumusta.

Kaikki ilman merkintää tai merkinnällä KR38 varustetut suomenkieliset raamatun jakeiden lainaukset ovat vuoden 1933(VT)/1938(UT) kirkkoraamatun painoksesta.

UM-merkintä viittaa vuoden 1995 Uuden Maailman käännökseen, jonka tekijänoikeudet kuuluvat Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania/New York ja International Bible Students Association -yhdistyksille, jota suomessa edustaa Jehovan todistajat uskonnollinen yhdyskunta ry. Kyseisestä organisaatiosta käytetään myös nimitystä Vartiotorni-seura ja asiayhteydessä siihen viitataan lyhyemmin sanoilla seura tai järjestö.

Kaikki Vartiotorniseuran suomenkieliset tai englanninkieliset lainaukset ja valokopiot kuuluvat Watchtower Bible And Tract Society, Pennsylvania/New York ja International Bible Students Association -yhdistyksille. Kansainvälisen tekijänoikeuslainsäädännön ja Suomen sitaattioikeuden perusteella otteita on lainattu tutkimusta varten esittämällä lainaus joko tekstinä tai suoraan alkuperäisestä teoksesta siirrettynä kuvatiedostona käsitysten perustelemiseksi ja havainnollistamiseksi sekä erilaisten käsitysten vertailemiseksi. Kuvia alkuperäisistä teoksista on käytetty, jotta lukija voisi varmistua siitä, että tutkittavissa aiheissa alkuperäisen teoksen sanomaa ei ole vääristelty tai tekijöiden moraalisia oikeuksia loukattu.

Kaikki sivulla olevat tekstit, kuvat ja linkit on esitetty tutkimusta ja tarkastelua varten, ilman että kirjoittaja saa niistä mitään rahallista tai muutoin mitattavaa vastinetta tai muuta maksua palkkioksi julkiselta yhteisöltä, yhdistykseltä, yksityiseltä työnantajalta, seuralta, uskonnolliselta järjestöltä tahi muulta taholta. Sivuista koituneista kustannuksista ja muista ylläpitokuluista on kirjoittaja vastannut itse. Kyseessä on yksityinen kirjoitus, jonka tulokset tekijä haluaa tarjota yleiseen käyttöön kriittistä uskonnollisia yhdyskuntia koskevaa keskustelua varten.

Mikäli sivuilla esiintyy virheellistä informaatiota, huomautukset ja korjausehdotukset pyydetään osoittamaan kotisivulla mainittuun sähköpostiosoitteeseen. Virheelliset tiedot oikaistaan. Tekijä on vilpittömässä uskossa pyrkinyt tukeutumaan mahdollisuuksien mukaan lainauksissa ja yhteenvedoissa alkuperäisiiin lähteisiin tai muutoin yleisesti ja julkisesti saatavilla oleviin lähteisiin.

Copyright Notice: This document is not Copyrighted. Reader does not have to ask for permission to distribute, copy or (re-)print either parts of the document or the whole document. Marked quotes © Watchtower Bible and Tract Society. The Watchtower Bible and Tract Society holds the copyright for all quotes listed at this document, therefore this information is posted under the provisions of international Copyright law, which allows for excerpts to be published, for the purpose of review and/or study, without first obtaining the express written consent of the copyright holder. According to the FAQ at the U.S. Copyright office (§107 of the US Code -- Title 17 -- Copyrights; Chapter 1 -- Subject Matter and Scope of Copyrights.) Under the fair use doctrine of International copyright status, Finnish copyright status and the U.S. copyright statute, it is permissible to use limited portions of a work including quotes, for purposes such as commentary, criticism, news reporting, and scholarly reports. There are no legal rules permitting the use of specific number of words counts, a certain number of musical notes, or percentages of a work. Whether a particular use qualifies as fair use depends on all the circumstances. Refer to Finnish legistalation and respective U.S legistlation Circular 21 and FL 102.

1.2 Esipuhe

Esiintyykö Jehova-sana Uudessa testamentissa? Tekikö Jeesus tunnetuksi jakeissa Joh. 17:6, 26 Jehovan nimeä? Ilmestyskirja kertoo Kaikkivaltiaan Jumalan ilmoittavan tulonsa viimeisenä päivänä. Ilm. 1:8; UM: "Minä olen Alfa ja Omega sanoo Jehova Jumala, Hän, joka on ja joka oli ja joka tulee, Kaikkivaltias". Toisessa Ilmestyskirjan jakeessa (Ilm. 4:11; UM) Jumalan kunniaa julistetaan sanoin "Sinä, Jehova, niin meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan kirkkauden ja kunnian ja voiman (...)"

Vartiotorniseura kertoo kaikissa näissä jakeissa viitatun Jehovaan. Sen julkaisema Uuden maailman käännös sisältää monissa Uuden testamentin jakeissa Jumalan nimen muodon Jehova. Mitä ovat tarkalleen nämä perustelut, että Jehova-sana esiintyy Uuden maailman käännöksen Uuden testamentin teksteissä? Kestävätkö nämä perustelut Uuden testamentin kreikan alkuperäisten tekstien tarkastelun? Entä jos alkuperäisissä teksteistä ei esiinny sanaa Jehova, vaan kohdat tulisi lukea Herrana, joka Uuden testamentin teksteissä ymmärretään 1. Kor. 8:6 jakeen sanoin: "(...) on meillä (...) yksi herra, Jeesus Kristus".

Tämä dokumentti keskittyy tutkimaan Vartiotorniseuran käyttämää Uuden maailman käännöstä kahden Uuden testamentin kreikan tekstilaitosten, interlineaarien, valossa: 1) Uuden maailman käännös verrattuna Vartiotorniseuran englanninkieliseen KIT-interlineaariin 2) Uuden maailman käännös verrattuna suomennettuun Novum-interlineaariin. Suositeltavaa on, että lukija hallitsisi englantia, sillä Vartiotorniseuran Kingdom Interlinear Translation of Greek Scriptures (KIT) -rivienvälinen käännös on englanninkielinen. Uuden testamentin kreikan ymmärtäminen ei vaadi erityisiä kieliopin taitoja, sillä sanasta-sanaan käännös on jokaisen käsitellyn jakeen kohdalla suomennettuina Novum-sarjasta.

Kysymys Raamatun luotettavuudesta on tärkeä jokaiselle. On olennaista voida luottaa Raamattuun ja lukea sanomaa Raamatusta, joka toistaa mahdollisimman sanatarkasti sanasta sanaan sen opetuksen, jonka apostolit Jumalan johdatuksesta kirjoittivat ylös. Tämä Jumalan sanan on myöhemmin kopioitu useille sukupolville ja kerätty kirjaan nimeltä Raamattu. Vaatimus Jumalan sanoman säilyttämisestä alkuperäisessä muodossaan on Raamatussa kerrottu seuraavasti:

Vartiotorniseuran julkaisuissa Uuden maailman käännöksen tarvetta on perusteltu sillä, että kristikunnan julkaisemien käännösten järjestö katsoo sisältävän pakanallisia filosofioita ja epäraamatulliset perinteitä. Esimerkiksi Vartiotorniseuran julkaiseman historiankirja kertoo:

[Kuva 1. pic/jt-book-1993-julistajat-608.jpg]
Kuva 1. Jehovan todistajat - Jumalan valtakunnan julistajat, 1993, sivut 608 ja 609 otsikossa "Uuden maailman käännöksen valmistuminen". Korostukset lisätty. Yllä oikealla mainittu tutkijanlaitosta kutsutaan myös nimellä UM-viiteraamattu. Se on iso kirja ja julkaistu vain englanniksi. Laitos sisältää alaviiteitä jakeiden eri lukutavoista käsikirjoituksissa.

Näihin ja Uuden maailman käännöksen tarkempaan tarkasteluun pureudutaan tässä tutkimuksessa. Tutkimuksen tuloksista selviää että valittujen opillisesti merkittävien jakeiden valossa Vartiotorniseuran kääntämistyö ei näytä tapahtuneen alkuperäisiin teksteihin huolellisesti vertaillen. Esiintyneiden lukuisten systemaattisten muutosten voidaan katsoa vahvasti viittavan siihen, että uuden Raamatun käännöksen julkaisemisen tarkoituksena ei olekaan ollut väitetty sanatarkkuus, vaan ideologiset tarpeet saada Raamatun sanoma yhdenmukaiseksi järjestön virallisen opetuksen kanssa. Onko niin, että oman raamatunkäännöksen turvin Vartiotorniseura on pystynyt estämään jäseniään havaitsemasta ristiriitaa Raamatun alkuperäisen ilmoituksen ja Vartiotorniseuran virallisen opetuksen välillä? Tämä jää lukijan itsensä arvioitavaksi tutkimuksen tulosten valossa.

1.3 Raamatun kirjakääröt

1.3.1 Tekstilaitokset ja niiden tekstikritiikki

Sanat kirjakäärö, papyrys tai fragmentti viittaavat vanhimpiin tunnettuihin Raamatun teksteihin. Näiden sisältämät tekstit on koottu yhteen eri vuosisatoina julkaistuihin tekstilaitoksiin. Tekstilaitosten toimittamiseen on tavallisesti otettu pohjaksi tunnetuimmat kirjakääröjen pohjateksti ja jakeiden sanojen vierelle on merkitty muiden kirjakääröjen vaihtoehtoisia lukutapoja. Eri tekstilaitosten välillä on eroja siinä, kuinka monta kirjakääröä laitokseen on otettu mukaan vertailuun. Tällä hetkellä kaikkein kattavin vertaileva tekstilaitos on UBS (United Bible Societies).

Voidaan sanoa, että tekstilaitosten paremmuudesta kiisteleminen on hienoista hiusten halkomista tavallisen ihmisen näkökulmasta, mutta koska Vartiotorniseura on erittäin laajasti tukeutunut Wescott-Hort tekstilaitokseen erotuksena Textus Receptus -laitoksesta, on seuraava huomautus hyvä pitää mielessä:

Lukijoiden tulisi huomata, että Stephanuksen 1550 TR-tekstilaitos ei ole yhtäpitävä Wescott-Hortin 1881 tekstilaitoksen kanssa, kuten ei myöskään nykyisten kriittisten laitosten kanssa, kuten UBS tai Nestle toimittama laitos. Kaikki edellä mainitut seuraavat aleksandrialaista tekstityyliä, kun taas TR-laitokset seuraavat bysanttilaista tekstityyliä. Tästä huolimatta, 85 prosenttisesti tai enemmän, kaikissa näistä tekstilaitoksissa esiintyy identtistä tekstiä. Tohtori Maurice A. kirjassaan "Specialized Introduction: The Stephens 1550 edition of the Textus Receptus, On-line Bible Version 6.13, March 20, 1995, file: Gnt.doc" mainitsee alkusivuilla: 'on lohduttavaa ajatella, että kaikki tekstilaitokset ovat 85%:sti yhtäpitäviä. Tämä tarkoittaa, että koko 2000 vuoden aikana vain 15% tekstistä on vaihdellut aikojen kuluessa.' Suurin eroavaisuus, johon Tohtori Maurice viittaa, esiintyy enimmäkseen kahden koodeksin, Codex Sinaiticus ja Codex Vaticanus, välillä. [2001-08-12 lainaus suomennettu sivulta <http://www.iclnet.org/pub/resources/software/mac/online.bible/TR-BYZ-N26_TR_Intro.txt>]

1.3.2 Vanhan testamentin teksti

Vanhan testamentin alkuperäisiin teksteihin harvalla on mahdollisuutta tutustua, joten käännöstietous Vanhan testamentin osalta nojautuu suurimmalta osin olemassa oleviin Raamattuihin. Juutalaiset käyttivät aikoinaan heprealaista Vanhaa testamenttia tai sen arameankielisiä käännöksiä targumeja. Qumranin luolien tekstilöydöt 1947-1956 ovat huomattavasti tuoneet lisävaloa Vanhan testamentin käännöstyöhön, sillä löydetyt kääröt olivat jopa 1000-vuotta vanhempia kuin siihen asti tunnetut. Tunnetuin Vanhan testamentin teos on Septuaginta ts. LXX (200 eKr), joka on käännös hepreasta kreikan kieleen. Septuagintan analyysistä on kirjoittanut Thomas Holland sivullaan "Manuscript Evidence Classes, Lesson 8: The Hebrew Masoretic Text and Greek Septuagint". Nykyisin Internetin kautta on jokaisen mahdollista tutkia myös alkuperäistä hepreaa Blue Letter Bible sivujen kautta.

Qumranin kuolleen meren kirjakääröistä lisätietoja:

2.0 Uuden testamentin teksti

2.1 Uuden testamentin tekstilaitokset

Uutta testamenttia on helppoa ja mahdollista tutkia suoraan alkuperäisellä kreikan kielellä. Kirjoituksissa on käytetty koinee-kreikkaa, joka oli kansan puhuttu yleiskieli. Arameankielisiä, joka oli Jeesuksen kotikylän kieli, tai hepreankielisiä alkuperäisiä Uuden testamentin kirjakääröjä ei ole olemassa. Suomeksi julkaistun Novum 1-5 Textus Receptus 1550 (TR) kreikka-suomi -tekstilaitoksen avulla on mahdollista sanatarkasti seurata mikä on ollut Uuden testamentin alkuperäinen sanoitus. Kirjasarja on tutustumisen arvoinen, eikä sen lukeminen vaadi mitään erityisiä kreikan tai kieliopin taitoja. Sarja on lainattavissa hyvin varustetuissa yleisistä kirjastoista.

Vartiotorniseuran julkaiseman Uuden maailman käännöksen Uuden testamentin kreikan teksti, perustuu Wescott & Hort 1881 -tekstilaitokseen, jonka perustana on ollut Codex Vaticanus B lähdeteksti. Wescott & Hort -laitoksen ja sitä seuranneiden laitosten johdannaisiin viitataan usein nimellä CT (Critical Text).

[Kuva 2. pic/kit-00-page-05.jpg]
Kuva 2. KIT; Vartiotorniseuran Kingdom Interlinear Translation of Greek Scriptures -rivienvälinen Uuden testamentin käännös 1985, sivu 5.

Nykyinen CT-tekstilaitos on United Bible Societies julkaisema UBS 1996, 1975 ja 1993. Lähes kaikki uudet 1970-luvun jälkeen painetut englanninkieliset Raamatut, esim. suosittu New International Bible (NIV), perustuvat Wescott & Hort tai CT -tekstilaitoksiin (ks. "Bible Versions"). Toinen tutkimussuunta on MT (Majority Text), jota edustavat tekstilaitokset Hodges & Farstad ja Robinson & Pierpont. MT (Majority text) ja TR (Textus Receptus) ovat suhteellisen lähellä toisiaan tekstikritiikin valossa.

2.2 Mitkä ovat tunnetuimmat Uuden testamentin koodeksit?

Tärkeimmät käsikirjoitukset ovat peräisin 400 ja 500-luvulta ja muutamia vanhempiakin on olemassa. Vanhin on 100-luvun ensimmäiseltä puoliskolta peräisin oleva katkelma papyryskoodeksista, joka sisältää muutamia jakeita Johanneksen evankeliumin 18. luvusta. Näin pienestä katkelmasta ei ole suurta apua tekstikritiikille, mutta sen todellinen merkitys on siinä, että se todistaa oikeaksi Johanneksen evankeliumin ajoituksen n. vuodelle 100 jKr. Seuraavassa on lueteltu tunnetuimmat koodeksit F.F. Brucen Raamatun juuret -kirjan mukaan. Näitä koodekseja nimitetään unsiaaleiksi tai majuskeleiksi, sillä kirjoitus on koodekseissa suuraakkosin.

Vanhimmat tunnetut papyrykset aikajärjestyksessä ovat:

2.3 Uuden testamentin tekstityypit

Varhaisten vuosisatojen suurilla seurakuntien keskuksilla oli taipumus säilyttää kopioinnissa tietyt toisistaan eroavat tekstimuodot, jotka yleensä jaetaan seuraaviin kategorioihin. Tästä jaosta ei olla täysin yksimielisiä ja on esitetty, että koko jako olisi keinotekoinen – löydettyjä tekstejä on usein mahdotonta sijoittaa puhtaasti yhteen kategoriaan.

Lisätietoja papyryksistä, käsikirjoituksista ja koodekseista

2.4 Wescott ja Hort -tekstilaitos

Wescott & Hort -aikakaudella Textus Receptus tekstilaitosta epäiltiin epäluotettavaksi, koska sen aikaisten tutkimusten valossa TR:ssä käytetty bysanttilainen teksti ajoitettiin myöhemmille vuosisadoille. Wescott ja Hortin mukaan aleksandrialainen teksti edusti mahdollisimman hyvin alkuperäistä. Heidän mielestään tätä tekstiä eivät vaivanneet samat poikkeamat, joita he näkivät muissa teksteissä ja siksi nimittivät aleksandrialaista tekstiä neutraaliksi. He hylkäsivät TR:n käyttämän bysanttilaisen tekstin ja valitsivat tekstilaitoksen pohjaksi Codex Vaticanus B:n. Syy päätökseen oli ollut suurimmaksi osin siinä, että TR-teksti ei mukaillut klassisen kreikan kieliopin sääntöjä, jonka vuoksi Wescott ja Hort päättelivät sen olevan epäluotettava. 1800-luvulla oppineet eivät vielä olleet tietoisia, että TR:ssä olikin käytetty rahvaanomaista koinee-kreikkaa, joka erosi klassista kreikkasta. Lisäksi Wescott ja Hort perustelivat TR:n hylkäämistä lisäksi sillä, että bysanttilaisen tekstin lainauksia ei esiintynyt ennen vuotta 350 jKr.

Myöhemmin Edward Millerin teki yli 86000 raamatunlainausta koskevan tutkimuksen, jossa hän osoitti, että 200-luvulla elänyt Ireneaus oli käyttänyt bysanttilaisen tekstin lainauksia. Myöhemmin 200-luvulla peräisin olevan Papyrys P46:n löytymisen jälkeen varmistui, että Textus Receptus mukaili samaa alkuperästä tekstimuotoa. Lisätietoja aiheeseen löytyy 1989 julkaistussa kirjassa Harry A. Sturz "The Byzantine Text-Type and New testament Textual Criticism", ISBN 1-890133-15-9, jossa Sturz teki tutkimuksen kaikista saatavilla olevista alkuperäisistä teksteistä (ks. <http://www.bibleviews.com/sturz.html>). Kaikkien tutkimusten mukaan TR-teksti pitää yhtä 85-95%:sti kaikkien yli 5000:n tunnettujen Uuden testamentin käsikirjoitusten kanssa.

Wescott ja Hort ovat olleet kiisteltyjä henkilöitä, sillä heidän omissa kirjeissään he kertoivat uskovansa spiritismiin, evoluutioteoriaan, kielsivät Jeesuksen Jumaluuden ja uskoivat, että Raamattu oli ihmisten kirjoittama. Lisätietoja Floyd Nolen Jones (Th.D., PhD) kirjoittamssa kirjassa "Which Version is The Bible". Heidän käännöksessään on 9.970 kreikkalaista sanaa, jotka on Jonesin mukaan joko lisätty, poistettu tai muutettu:

(...) Wescott-Hortin kreikkalainen tekstilaitos sisältää noin 5788 eroavaisuutta Textus Receptukseen. Näistä noin 40 on pidettävä erittäin vakavana poikkeamana. Pahimpiin kömmähdyksiin Wescott-Hort laitoksessa ovat raamatunkohdat, joissa käsitellään neitseellistä syntymistä, ruumiillista ylösnousemusta, Jeesuksen Jumaluutta ja Jeesuksen auktoriteettia. Kuningas Jaakon käännöstä tukevat 300- ja 400-luvun länsimaiset ja bysanttilaiset käsikirjoitukset, jotka ovat samanikäisiä kuin Codex Vaticanus "B" ja Codex Sinaiticus "Aleph". Textus Receptus ylentää Jeesuksen noin 10:ssä kohdassa, kun taas muissa tekstilaitoksissa hänen olemuksensa ja asemansa on esitetty vähätellen. Kaikista 8000:sta Uuden testamentin jakeesta Wescott-Hort sisältää 152 erittäin vaarallista muutosta, jotka vaikuttavat merkittävästi Raamatusta ymmärrettävään oppiin. [Floyd Nolen jones, Which version of the bible, 1999 17. painos, s. 109; kappale 5: "The Greek Text of Westcott and Hort"]

Wescott & Hort -aiheesta ja eri tekstilaitoksista syvemmin:

2.5 Eberhard Nestle Greek-Interlinear -tekstilaitos

Verkkosivuilla viitataan myös Nestle:n toimittamaan tekstilaitokseen (1898), joka on keskiarvo uoden 1881 Wechott & Hort -lähdetekstin ja Tischendorfin ja B. Weissin -lähdetekstien väliltä. Nestle on katsottu joissakin kohdin vastoin yleisiä toimitusperiaatteita siirtäneen tekstilaitokseensa lukutapoja, joiden paremmuudesta kiistellään yhä. Nestlen laitoksessa ei ole otettu huomioon useita 1930-luvun jälkeen löydettyjä papyryskääröjä, joita on yli 80 (mm. 1950 Qumranin luolalöytöjen tekstit. Näiden kääröjen merkitys on siinä, että niiden teksti on joidenkin Raamatun kirjojen osalta täydellinen. Useimmat modernit 1970-luvun jälkeiset englanninkieliset raamatunversiot ovat perustuneet juuri Nestlen laitokseen.

(...) Eberhard Nestlen kreikkalainen laitos sisältää 36191 muutosta Uudessa testamentissa Textus Receptus -laitokseen verrattuna. Nestlen tekstin voisi tämän perusteella olettaa olevan täysin poikkeava. Uusissa raamatunkäännöksissä on eroja, mutta ei kuitenkaan kaikkialla. Mitä tapahtuisi, jos uusi käsikirjoitus/papyrys ilmaantuisi kaivauksissa näkyviin? Tulisiko sellaista löytöä pitää ilman muuta alkuperäisenä Uuden testamentin käsikirjoituksena? Millä perusteella, millä kriteereillä ja standardeilla uusien kääröjen luotettavuutta mitattaisiin? Huolimatta siitä, mitä eri käännöslaitosten poikkeavuuksista on yllä mainittu ja vaikka erityisesti nykykriitikot ovat arvostelleet TR:ää, niin siitä huolimatta TR-laitos on se kulmakivi, jonka mukaan kaikkia muita käsikirjoituksia tarkastellaan. Jotta uusi käsikirjoitus (ms = manuscript) hyväksyttäisiin alkuperäiseksi, sen tulisi olla yhtäpitävä 90%:sti Textus Receptus -laitoksen kanssa. [Floyd Nolen Jones, Which version is the bible?, 1999, 17. painos, s. 110; kappale 5: The Greek Text of Westcott and Hort.]

2.6 Varhainen Vulgata-käännös

Yleisesti voidaan sanoa, että latinalainen Vulgata, Hieronymuksen Raamatun latinalainen käännös n. 390-405 jKr, on erittäin epätarkka ja huono lähde Raamatun alkuperäisen sanoman tutkimiselle. Mainittakoon, että Vulgatan käsikirjoituksista Codex Amiatinus on ainoa mainitsemisen arvoinen. Vulgatan 1600-luvulla tarkistettua laitosta kutsuttiin Clementinuksen Vulgataksi. Trentonin konsiili määräsi aikoinaan, että Vulgataa oli jopa pidettävä alkuperäisempänä kuin itse heprean ja kreikan kielen tekstejä. Koko Vulgatan tarkistettu teksti on ilmestynyt paavillisen Neo--Vulgata-komission laatimana. Tämä tarkistettu laitos, jonka Paavi IV pani alulle, ja jonka Johannes Paavali II hyväksyi, korvasi Clementinus-laitoksen roomalaiskatolisen kirkon virallisena käännöksenä. Ks. verkosta sivut "The History of the LXX" ja "The Septuagint a Critical Analysis".

Vulgatan historiasta ja sen käytöstä lisätietoja sivulla "The International Standard Bible Encyclopedia"

3.0 Vartiotorniseuran raamatut

3.1 Jahve vai Jehova Raamatussa?

Sanaa "Jehova" ei ole Raamatussa, mutta Vanhan testamentin heprean teksteissä esiintyy neljän kirjaimen yhdistelmä, tetragrammi, suomalaisittain JHVH, englanniksi YHWH ja kaikkein alkuperäisimmin tetragrammi on heprealaisin kirjaimin HWHY. Käytetyssä heprean kielessä ei ollut lainkaan vokaaleja eikä J-kirjainta. Sanan lausumistavasta on akateemisissa piireissä kiistelty, mutta juutalaisen perinteen mukaan sana on lausuttu "Jahve". Tetragrammin nähdessään juutalaiset yleensä lausuivat sen kohdalla Adonai (Herra), El (Jumala) tai pipi johtuen kirjoituksissa olevasta neljästä merkistä. Yhdistämällä JHVH [A]donain ja [E]l -sanojen ensimmäiset vokaalit saadaan todennäköisimpänä lausuntatapana ollut "JaHVeH". Vartiotorniseuran kirjallisuus ilmaisee asian seuraavasti:

[Kuva 3. pic/kit-00-page-12-yhwh.jpg]
Kuva 3. KIT; Vartiotorniseuran kreikka-englanti rivienvälinen käännös 1985. Aloitussanat sivulla 12

[Kuva 4. pic/kit-00-liite-1a-yhwh.jpg]
Kuva 4. KIT; Vartiotorniseuran kreikka-englanti rivienvälinen käännös 1985. Liite 1A sivulla 1133

Lausuntatapa Jehova on myöhempien kirkkoisien käyttöön ottama. Yhden tarinan mukaan sana mainitaan ensi kertaa Espanjan dominikaanisen munkin kirjoittamassa kirjassa 'Puego Fidei' vuodelta 1270. Oxfordin englanninkielinen sanakirja taas kertoo, että henkilö, joka otti nimen laajempaan käyttöön oli Paavi Leo X:n avustaja, Peter Galatin v. 1516 kirjassa De Arcanis Catholic Veritatis. Nimeä vastustivat Le Mercier, J. Drusius, Van De ja L. Capellus. (Oxford Gesenius, 218; Jewish Ensyklopedia 1907, vol 7, s.v. Jehovah.) Ensyclopedia Britannica (Micropedia, vol. 10) kertoo nimestä seuraavaa.

"Ensyklopedia Britannica kertoo: 'Jahve' – Israelin Jumalan (El) persoonanimi (...) Masoreetit ts. keskiajan juutalaiset rabbit, korvasivat vokaalimerkinnät sanan ylä- tai alapuolella Adonai tai Elohim sanan vokaaleilla. Tästä tavalla syntyi keinotekoinen nimi Jehova. Vaikka kristityt oppineet renessanssin ja valistuksen aikana käyttivät tetragrammista nimeä Jehova, alkoivat 1800- ja 1900-luvun raamatunoppineet käyttää muotoa Jahve, joten tetragrammin lausuntatapa ei koskaan todellisuudessa hävinnyt. Kreikkalaiset Vanhan testamentin käännökset myös osoittavat, että JHVH tulisi lausua muodossa Jahve." (Ensyclopedia) Britannica ; Micropedia, vol. 10)

Mielenkiintoista myös, että tunnettu heprealainen ylistys, "HalleluJAH" - Ylistys JAHille, sisältää osan JaHVeH-sanasta. Lisätietoa Jehova ja Jahve -sanoista löytyy sivuilta:

3.2 Vartiotorniseuran julkaisut: KIT, NWT ja UM

Vartiotorniseura aloitti käännöstyön omaa Raamattua varten 1947. Uusi testamentti valmistui 1950 ja koko käännöstyö saatettiin päätökseen 1961. Käännöksen alkuperäinen painos on englanninkielinen New World Translation (NWT), josta on olemassa suomalainen versio Uuden maailman käännös (UM). Käännöstä on korjailtu kolme kertaa: vuosina 1969, 1970 ja 1984. Viimeiseen painokseen lisättiin runsas määrä alaviitteitä lukemisen tueksi. Ensimmäinen Vartiotorniseuran julkaisema Uuden testamentin alkuperäisen kreikan interlineaari oli nimeltään Emphatic Diaglott 1942 edition, jonka oikeudet Vartiotorniseura oli saanut 1902. Alkuperäinen B. F. Wilsoninin Emphatic Diaglott, 1865 oli ollut laajasti käytössä USA:n ja se perustui J. J. Griesbachin teksteihin. Vuonna 1969 Vartiotorniseura julkaisi erityisen painoksen The Kingdom Interlinear Translation of Greek Scriptures (KIT), joka perustui 1881 Wescott-Hortin (WH) kreikkalaiseen tekstilaitokseen. Wescott-Hortin laitos on kooste Uuden testamentin kreikkalaisista teksteistä. KIT on julkaistu uudestaan 1985, jossa alaviitteiden määrää on kasvatettu, mutta laajaa esipuhetta erityisesti kohdassa "Explanation of the Symbols Used" on lyhennetty.

Alla oleva kuvio yrittää selventää miten raamatun alkuperäiset tekstit, niiden tekstilaitokset KIT ja Novum suhtautuvat Uuden maailman käännökseen ja muihin raamatunkäännöksiin. Näistä Uuden maailman käännöksellä on mielenkiintoinen kehityskaari. Sen pohjateoksena ei ole käytetty muiden Raamattujen tavoin Uuden testamentin alkuperäistä kreikkaa. Periaatteessa voidaan ajatella KIT:in olevan suhteellisen tarkka alkuperäiselle Raamatun sanomalle, vaikka vuoden 1881 jälkeen on löydetty useita uusia papyryskääröjä. Ks. tarkemmin Wescott-Hortin-tekstilaitoksen kritiikki myöhemmin.

[Kuva 5. pic/my-jw-bible-versions.jpg]
Kuva 5. Vartiotorniseuran Raamatut ja mihin teksteihin ne perustuvat Uuden testamentin osalta

Alla olevan tekstin mukaan Vartiotorniseura kertoo lukijalle, että Uuden maailman käännös olisi kaikkia muita raamatunkäännöksiä tarkempi. Tekstin mukaan se on pyritty kääntämään "niin hyvin kuin mahdollista" ja on lähdetekstille uskollinen "sanasta-sanaan käännös".

[Kuva 6. pic/kit-00-page-08-word-for-word.jpg]
Kuva 6. KIT; Vartiotorniseuran kreikka-englanti rivienvälinen käännös 1985, alkusanat sivulla 9

Uuden maailman käännöskomiteaan kuuluvien ihmisten nimiä ei ole koskaan virallisesti julkistettu. Tämän vuoksi jäsenten koulutusta Raamatun alkuperäiskielissä heprea, aramea ja kreikka ja siten pätevyyttä toimia raamatunkääntäjinä oli mahdotonta arvioida käännöksen ilmestymisen aikoihin. Nykyään henkilöiden nimet ovat tiedossa, sillä entinen todistaja ja hallintoelimen jäsen Raymond Franz, Fred W. Franzin veljenpoika, paljasti ne kirjassaan "Crisis of Conscience". Kirjasta löytyvät myös alkuperäiset valokopiot oikeudenkäynnistä. Tiedot on lisäksi vahvistanut toinen korkeassa asemassa Brooklynin Betel-yhteisön julkaisukomiteassa toiminut entinen todistaja William Cetnar. Galasgow:n Skotlannin oikeudenkäynnissä (Douglas Walsh vs. The Right Honourable James Latham Clyde - marrasku 1954) käännöstyöhän osallistuneita henkilöitä pyydettiin suorittamaan hyvin yksinkertainen käännös suoraan Raamatun alkuperäisestä kielestä, mutta tähän eivät henkilöt pystyneet. Käännöskomiteaan kuuluivat seuraavat jäsenet:

Vertailun vuoksi esim. [NASB] New American Standard Bible (1971) käännöksessä oli mukana yli 30 eri professoria, Raamatun alkuperäisten kielien tutkijaa kaikkialta maailmasta tekemässä yhteistä käännöstyötä. Käännöstyö vei useita vuosikymmeniä. Lukijaa saattaa kiinnostaa, että Vartiotorniseura hankki oikeuden julkaista USA:ssa suosittua Raamattua [ASV 1901] American Standard Version vuonna 1944, jolloin seura osti oikeuden valmistaa painolaatat newyorkilaiselta Thomas Nelson and Sons -yhtiöltä.

4.0 Miten Uuden maailman käännös eroaa UT:n vanhimmista tunnetuista teksteistä?

4.1 Kyrios-sanan muuttaminen Jehovaksi Uudessa testamentissa 237 kertaa

Huom. Vartiotorniseura on oikeassa palauttaessaan JHVH-tetragrammin Vanhaan testamenttiin, jonne kaikki kristilliset käännökset ovat valitettavasti tradition myötä korvanneet JHVH:n sanalla HERRA (engl. Lord). Katso tutkimus "The Tetragrammaton and the Christian Greek Scriptures: Section 3: Greek manuscripts and other historical and textual considerations which bear on the Tetragrammaton and the Christian Greek Scriptures.". Tutustu myös Jehovah in the New Testament -kirjaan.

Suomalaisessa uskonpuhdistuksen kulttuurissa on Jehova-sana ollut aikaisemmin laajassa käytössä. Ks. esimerkiksi Helsingin yliopiston historiallinen sanomalehtikirjasto 1771-1890 ja hakusanat Jehowa, Jehova, Jehovah.

4.1.1 Eikö koko Raamatun alkuperäinen kieli ole heprea?

Lyhyesti: ei. Vanhan testamentin alkuperäinen kieli on heprea ja joissakin erittäin harvoja kohtia on kirjoitettu arameaksi. Uuden testamentin kaikkein vanhimmat ja alkuperäisemmät n. 100-luvulle (±40 vuotta) ajoitetut alkuperäiset kirjakääröt ovat puhtaasti kreikankielisiä. Uuden testamentin kreikkalaisia papyryksiä kyllä myöhemmin käännettiin hepreaksi, mutta Uuden testamentin ainoa alkuperäiskieli on yksiselitteisesti kreikka.

Seuraavassa on esitetty Uuden maailman käännöksen tekstilaitokset, joihin sen käännös on perustunut. Tekstistä näemme, että Uuden testamentin osalta Uuden maailman käännös on käyttänyt pohjalla Wescott & Hort -tekstilaitosta, joka on julkaistu Vartiotornin The Kingdom Interlinear Translation of Greek Scriptures (KIT) teoksessa. Uuden maailman käännöksen sanatarkkuutta voidaan siis arvioida vertailemalla sitä KIT-rivienvälisen käännöksen kreikan kieleen. Toinen seikka, joka tekstistä käy ilmi, on, että Vartiotorniseura pitää luotettavana United Bible Societies (UBS) julkaisemia kreikan tekstilaitoksia. UBS tunnetaan myös nimellä Critical Text (CT).

[Kuva 7. pic/nwt-ref-00-page-06-greek.jpg]
Kuva 7. New World Translation Reference Edition; Uuden maailman käännöksen viitelaitoksen alkusanat sivulla, sivu 6

4.1.2 Mistä on Jehova-sanassa on kysymys?

Vartiotorniseuran opetuksessa Jehova-sana käyttö ja sen esiintuominen on välttämätöntä. Järjestön kannalta on erittäin tärkeää perehdyttää seurakuntalaiset Jehova-sanaan Jumalan nimenä ja näin pyrkiä erottautumaan muista uskonnollisista yhteisöistä, jotka eivät tätä nimeä tee tunnetuksi. Raamatunkäännös joka auttaisi seurakuntalaisia tuntemaan Jehova-sanaa olisi toivottava ja siksi seura suosittelee jäseniään käyttämään julkaisemaansa Uuden maailman käännöstä.

Valitettavasti suurin yksittäinen virhe Uuden maailman käännöksessä on tehty juuri Jehova-sanan kohdalla. Vastoin alkuperäisiä käsikirjoituksia on Jehova-sana lisätty 237 kertaa Uuden testamentin jakeisiin. Käännöksen liitesivuilla annetaan virheellisesti ymmärtää, että koko käännös olisi suoritettu suoraan hepreasta. Tämä on kuitenkin mahdotonta, koska Uuden testamentin alkuperäinen kieli on täydellisesti kreikka. Liitesivujen perusteluissa Vartiotorniseura vetoaa siihen, että koska JHVH-tetragrammi esiintyi Vanhassa testamentissa tuli se "palauttaa" takaisin myös Uuteen testamenttiin. Asiaan perehtymättömälle lukijalle ei missään selvitetä, että Uuteen testamenttiin sijoitetut Vanhan testamentin lainaukset on kirjoitettu kreikaksi. Ei siis ole olemassa JHVH-tetragrammia Uudessa testamentissa. Kaikkien alkuperäisten yli 5000 tunnetun Uuden testamentin kirjakääröjen joukossa ei ole ainuttakaan, jossa olisi sanoja tai kirjaimia arameaksi tai hepreaksi.

Liitesivujen tekstit johtavat tietämättömän lukijan harhaan antamalla virheellisen ajatuksen, että Uudessa testamentissa sittenkin esiintyisi heprea, joista löytyisi tetragrammi. Tämän ajatuskulun johdatteluksi ja sen ylläpitämiseksi Uuden maailman käännöksen viitelaitos ja KIT-interlineaari tekevät alaviitteissään ja liitteissään toistuvia viittauksia niin kutsuttuihin J Jehova-lähteisiin. Todellisuudessa viitatut J-lähteet eivät ole Uuden testamentin alkuperäistekstejä. Tämä käy ilmi KIT-rivienvälisen käännöksen alkusanoista, joissa näistä J-lähteistä – niin kutsutuista heprealaisista lähteistä – kerrotaan, että kyseessä olivat käännökset kreikasta heprean kielelle. Nämä juutalaiset kääntäjät myöhemmin 1300-luvulla olivat ottaneet vapaudekseen tehdä muutoksia Raamatun tekstiin "palauttamalla" JHVH-tetragrammin paikoilleen Uuden testamentin VT-lainauksiin ja muihin parhaaksi katsomiinsa kohtiin.

[Kuva 8. pic/kit-00-page-10-j-sources.jpg]
Kuva 8. KIT; Vartiotorniseuran kreikka&hdash;englanti rivienvälinen käännös 1985, alkusanat sivulla 11, kappale 2

Suomalaisessa Uuden maailman käännöksessä samaa asiaa on käsitelty suppeammin liitteissä 1A-1B. Englanninkielisestä KIT rivienvälisestä käännöksestä voidaan nähdä kaikkien käytettyjen J-lähteiden olevan vuoden 1385 jälkeisiä juutalaisten kääntämiä kopioita omalle kielelleen. Toistaiseksi ainoassakaan Uuden testamentin tähän päivään löydetyssä alkuperäisessä kreikankielen papyryskääröissä tai muussa alkuperäistekstissä ei esiinny tetragrammia heprealaisin tai aramealaisin kirjaimin kirjoitettuna. Vartiotorniseura ei ole julkaissut missään kirjallisuudessaan mainintaa yhteenkään kirjakääröön tai papyryksen nimeen ja sen luettelonumeroon, jossa väitetty JHVH-tetragrammi esiintyisi Uudessa testamentissa.

Uudessa testamentissa esiintyy 4 kertaa sana Hallelujah (Ilm. 19:1, 3, 4, 6), joka tarkoittaa "ylistys JAHille", mutta tämäkin sana esiintyy ainoastaan kreikaksi kirjoitettuna. Ainoatakaan heprean tai aramean kielellä kirjoitettu Hallelujah sanaa ei Uuden testamentin alkuperäisten kirjakääröken joukosta. Uuden testamentin kreikan Hallelujah sanalla ei ole sama kuin Vanhan testamentin hepreankielinen JHVH-tetragrammi.

[Kuva 9. pic/tetra-jhvh-in-nt-no-greek-yhwh.jpg]
Kuva 9. www.tetragrammaton.org. PDF kirja [Jehovah in New Testament], sivut 11 ja 17

4.1.3 Vartiotorniseuran teoria Jehova-sanasta Uudessa testamentissa

Millä perusteella Vartiotorniseura on Uuden maailman käännöksessä vaihtanut Uudessa testamentissa Herra-sanan (kreik. Kyrios) tilalle sanan Jehova? Tämä tapahtui erään teorian pohjalta, jossa olettiin Uuden testamentin alkuperäisen tekstin olevan heprea. Tähän teoriaan perustuen Vartiotorniseura katsoi olevan perusteltua "palauttaa" Jehova-sanan Uuden testamentin jakeisiin. Mielenkiintoista on se, että järjestön julkaisemassa kreikan alkuperätekstilaitoksesta, KIT-rivienvälisestä käännöksestä, voi jokainen kuitenkin todeta, että Jehova-sanaa ei alkuperäisessä kreikan kielessä esiinny kertaakaan.

[Kuva 10. pic/kit-00-liite-1a.jpg]
Kuva 10. KIT; Vartiotorniseuran kreikka-englanti rivienvälinen käännös 1985. Liite 1A - 1B, sivut 1133 - 1138

Suomalainen Uuden maailman käännös kertoo liitteessään seuraavan perustelun, miksi Jehova-sana on lisätty Uuteen testamenttiin:

[Kuva 11. pic/um-00-liite-01.jpg]
Kuva 11. Uuden maailman käännös 1995. Liite 1, sivut 1642-1643

Aikaisemmin (ks. 3.1, 5.1.1) näimme, miten englanninkielinen Uuden maailman käännöksen viitelaitos kertoi, että Uuden maailman käännöksen Uuden testamentin käännöksen pohjalla on käytetty Wescott & Hort:in toimittamaa kreikan tekstilaitosta. Jos vielä hieman syvennymme Uuden maailman käännöksen 1A-liitteen loppuosan viimeisiin lauseisiin, niin näemme, että Uuden maailman käännöksen perusversio taas antaa aivan toisen kuvan siitä miten käännös on toimitettu. Liitteen mukaan kreikan alkuperäistä tekstiä sanasta-sanaan kääntämisessä ei ole käytetty koko ajan, vaan rinnalle on hyväksytty ei-alkuperäisiä toisen käden hepreankielisiä käännöksiä.

[Kuva 12. pic/um-00-liite-1a-237.jpg]
Kuva 12. Uuden maailman kaannos 1995. Liite 1A, sivu 1643

Seuraavassa vielä yhteenveto, jossa 1A-liitteestä on kerätty Uutta testamenttia koskevat lausunnot. Vartiotorniseura käyttää julkaisuissaan Uuden testamentin kohdalla nimitystä kreikkalaiset kirjoitukset erotuksena Vanhan testamentin teksteistä, heprealaisista kirjoituksista. Liitteessä kerrotaan, käännös ei ole perustunut Uuden testamentin osalta alkuperäisiin kreikan kirjakääröihin.

[Kuva 13. pic/um-00-liite-01-short.jpg]
Kuva 13. Uuden maailman kaannos 1995. Yhteenveto Liitesta 1A, sivuilla 1642-1643

4.2 George Howard ja LXX Papyrys Fuad 266

4.2.1 Valokeilassa Papyrys Fuad 266 (myös nimellä "Fouad Inv. 266")

JHVH-sanan käyttöön liittyy erityisen paljon väärinymmärryksiä ja tavallisen ihmisen tietoa etsiessään on vaikea todeta milloin verkossa oleva JHVH-tieto käsittelee Vanhaa testamenttia ja milloin Uutta testamenttia. Lukijan kannattaakin perusteellisesti selvittää itselleen Raamatun tutkimuksessa käytetyt termit. Pitäessään mielessä, että kaikki viittaukset Septuagintaan (LXX) ja sen johdannaisiin tai siihen viittaavin papyryksiin, käsittelevät Vanhaa testamenttia, niin tällöin välttää parhaiten sekoittamasta asioita keskenään. Seuraavassa on eräällä sivulla ollut kirjoitus:

"Vuonna 1944, W. G. Waddel löysi egyptiläisen papyryskäärön jäännökset (luettelomerkintä: Papyrys Fuad 266), joka ajoittuu noin 100 jKr. Se sisälsi kappaleita Septuagintasta. Missään kohdassa JHVH-tetragrammi ei ollut käännetty kreikan sanalla Kyrios. Sen sijaan, tetragrammi – aramealaisin kirjaimin – oli kirjoitettu suoraan kreikkalaisen tekstin lauseiden sekaan. Tätä samaa tapaa oli käytetty myös Qumranin hautalöydöissä tavatuissa käsikirjoituksissa, jotka olivat muutoin kirjoitettu aramealaisella kirjoitustyylillä (...)" [Lainaus suomennettu kappaleesta "The Divine Name in the New Testament" <http://reslight.addr.com/divine.html> ]

Lainaus esiintyy sivulla, jossa se on sijoitettu mielenkiintoa herättävän "Jumalainen nimi Uudessa testamentissa" -otsikon alle. Tekstissä mainitaan papyrys, joka sisältää palasen Septuagintasta. Katso The History of the Septuagint, and its Terminology, jossa Fuad 266 on mukana osoitteessa. Septuagintassa, eli Vanhassa testamentissa JHVH-tetragrammi esiintyy yli 6800 kertaa. Yllä oleva teksti ei kuitenkaan puhu siitä, että JHVH olisi mainittu Uudessa testamentissa. Se mikä saattaa johtaa lukijaa helposti harhaan on maininta kreikan kielestä, joka oli Uuden testamentin alkuperäiskieli. On pidettävä mielessä että Septuagintan kreikalla (VT) ei ole mitään tekemistä Uuden testamentin kreikan ja sen papyrysten kanssa. Septuaginta on Vanhan testamentin käännös hepreasta kreikan kielelle. Käännös suoritettiin noin 200 eKr. Uuden testamentin alkuperäiset papyrykset taas ovat aikaisintaan noin vuodelta 100 jKr. Näitä kahta kreikkaa erottaa 200-300 vuoden kuilu.

Verkossa esiintyy useita esimerkkejä siitä, miten JHVH-tetragrammi on kirjoitettu moniin Vanhan testamentin papyryskääröihin. Esimerkiksi alla oleva kuolleen meren kirjakäärö Psalmista 119:59-64. Kyseinen esimerkki ja myös muut verkossa esiintyvät kirjoitukset kertovat yksinomaan tetragrammin esiintymisestä ainoastaan Vanhassa testamentissa.

[Kuva 14. pic/tetra-old-testament-psalm-119-59.jpg]
Kuva 14. Kuolleenmeren Vanhan Testamentin teksti Psalmista 119:59-64. Aramealaisittain (Paleo-Heprea) JHVH nuolen osoittamassa kohdassa.

4.2.2 George Howard -artikkelit, joissa Papyrys Fuad 266 esiintyy

Fuad 266 papyrykseen viitataan usein, koska se on esiintynyt seuraavassa artikkelissa:

Seuraavassa esimerkissä näemme, miten Vartiotorniseura tukeutuu Howardiin, joka lainaa Pietersmanin artikkelia perusteluissaan JHVH-tetragrammista Uudessa testamentissa:

Sivulla viitataan liitteisiin 1A jne., jotka on jo aiemmin käsitelty. Jos tarkastelemme yllä lainattua Howardin tutkimusta sanatarkasti siten, että pyrimme ymmärtämään "mitä hän sanoo", voimme muodostaa seuraavat tekstianalyysiväittämät:

Nämä tekstianalyysiväittämät purkamalla, johdamme seuraavan yhteenvedon:

George Howardin tutkimukseen vetoaa Vartiotorniseura sanoin:

George Howard Georgian yliopistosta Yhdysvalloista kirjoitti Journal of Biblical Literature -lehdessä: "Me tiedämme aivan varmasti, että kreikkaa puhuvat juutalaiset kirjoittivat jatkuvasti JHVH kreikkalaisiin kirjoituksiinsa. Sitä paitsi on erittäin epätodennäköistä, että varhaiset konservatiiviset kreikkaa puhuvat juutalaiskristityt olisivat poikenneet tästä tavasta. Vaikka he vähäpätöisemmissä vittaauksissaan Jumalaan luultavasti käyttivätkin sanoja Jumala ja Herra, olisi ollut erittäin poikkeuksellista, jos he olisivat jättäneet pois tetragrammin itse Raamatun teksteistä. (...) Koska tetragrammi oli edelleen kirjoitettuna kreikankielisen Raamatun jäjennöksissä, joista varhaiskirkon käyttämä Raamattu (VT) koostui, on järkevää uskoa, että Uuden testamentin kirjoittajat lainatessaan Raamatusta säilyttivät tetragrammin raamatullisessa tekstissä. Mutta kun se poistettiin (teoria) kreikankielisestä Vanhasta testamentista, se poistettiin (teoria) myös Uudessa testamentissa olevista Vanhan testamentin lainauksista. Niinpä jolloinkin toisen vuosisadan alun tienoilla surrogaattien [korvikkeiden] käytön on täytynyt (teoria) tunkea pois tetragrammi molemmista testamenteista" - 96. vuosikerta, nro 1, maaliskuu 1977, s. 76,77. (Puhu Perustellen käyttämällä raamattua, 1987, 101-102. Julkaisija: Jehovan todistajat. Huom. kursiivi ja suluissa olevat sanat eivät ole alkuperäisessä tekstissä)

Yllä olevassa lainauksessa on sama ongelma kuin kaikissa artikkeleissa, joissa viitataan George Howardiin. Howard on esittänyt teorian, väitteitä, oletuksia ja spekulaatioita, joihin ei ole vielä esitetty ainuttakaan todistetta. Ongelma Howardin artikkelissa on se, että se ei lainkaan tuo lisätietoa siihen, miten tetragrammi esiintyy Uudessa testamentissa, sillä kyseinen kirjoittaja käsittelee vain Vanhan testamentin tekstejä.

4.3 Kyrios-sanan muuttaminen kun kyseessä ei ole Vanhan testamentin lainaus

Vartiotorniseuran käännösperiaatteen mukaan jokainen Kyrios (Herra) tuli muuttaa Jehova-sanaksi kaikissa Uuden testamentin VT-lainauksissa. Kuitenkin puolessa (120 kpl) kaikissa 237:sa muutoksessa ei ole ollut kysymys Vanhan testamentin lainauksesta vaan ne ovat olleet tavallisia raamatunjakeita, joissa viitataan Jumalaan. Täydellinen yhteenveto 237:sta kohdasta on esitetty kirjan "The Tetragrammaton and the Christian Greek Scriptures" sivulla 132, liitteessä B. (ks. lyhennelmä). Taulukosta on helppo seurata mikä on vanhin tunnettu käsikirjoituksessa esiintynyt sana ja miten se on käännetty Uuden maailman englanninkielisessä versiossa (NWT).

[Kuva 15. pic/tetra-manuscript-237-fi.jpg]
Kuva 15. Ote kirjasta [The Tetragrammaton and the Christian Greek Scriptures], liite B

4.4 Kyrios-sanan muuttaminen kokonaan toiseksi merkitykseksi

Vartiotorniseuran käännösperiaatteet tiivistettynä: Kyrios sana on a) käännettävä Jehova-sanalla, jos kyseessä on Vanhan testamentin lainaus b) käännettävä asiayhteyden mukaan Jehovaksi tai c) tulee säilyttää sellaisenaan. Seuraavassa on yhteenveto kohdista, joissa Kyrios on muutettu kokonaan toiseksi sanaksi. Täydellinen luettelo kaikista Kyrios muutoksista löytyy kirjasta "The Tetragrammaton and the Christian Greek Scriptures", liitteestä C. Kysymyksiä herättää, miksi Uuden maailman käännöksessä ei ole noudatettu raamatun sanatarkkuuden periaatetta, vaikka aikaisemmin näimme vakuutuksen kuvassa 5: "sanasta sanaan käännös (as nearly as possible word for word translation)"?

[Kuva 16. pic/tetra-manuscript-appendix-c.jpg]
Kuva 16. Ote kirjasta [The Tetragrammaton and the Christian Greek Scriptures], liite C

Erityisesti jakeesta 2. Kor. 4:14 on kokonaan jätetty pois Kyrios–Herra-sana, jolla Jeesus tunnetaan Uudessa testamentissa (Joh. 13:13; UM; "Te puhuttelette minua 'Opettajaksi' ja 'Herraksi', ja oikein te puhutte, sillä sellainen minä olen" ).

Kolossalaiskirjeen Uuden maailman käännös on myös huomattavasti erilainen kuin alkuperäinen teksti. Uuden maailman käännös antaa ymmärtää palkkion tulevan Jehovalta. Alkuperäisen kreikan tekstissä taas Jeesus on se, joka antaa perinnön. Miksi Vartiotorniseura on tässä kohdassa korvannut Kyrios sanan master, Herra, sanalla? Onko taustalla se, että Järjestö pyrkii opetuksessaan painottamaan kaiken palvelemisen osoittamista Jehovalle, eikä jakeessa mainitulle Herralle, Jeesukselle? Onko raamatunkohta tämän vuoksi "saatettu sopusointuun", jotta palkkion ilmoitettaisiin Uuden maailman käännöksessä tulevan Jehovalta? Jae Ilm. 22:12 kuitenkin vahvistaa jakeen Kol. 3:24 kertoen, että palkkio todellakin tulee Jeesukselta.

[Kuva 17. pic/kit-kol-03-24.jpg]
Kuva 17. KIT; Vartiotorniseuran kreikka-englanti rivienvälinen käännös 1985. Kolossalaiskirje 3:24

4.5 Miksi Vartiotorniseura niin mielellään viittaa heprean kieleen?

Täydellinen kommentaari Uuden maailman käännöksen käyttämien tetragrammi-lähteiden käytöstä on selvitetty vapaasti ladattavassa kirjassa The New World Translation and Hebrew Versions (Chapter 6: a brief summary). Uuden maailman käännöstä verrattaessa KIT-interlineaariin, huomaamme yksittäisten sanamuutosten lisäksi erityisen paljon myös erilaisia lauserakenteiden muutoksia. Jotta KIT-interlineaaria voisi käyttää tehokkaasti Raamatun tutkimisessa, on alla olevassa kuvassa lyhyt esitys KIT-interlineaarin alaviitteiden merkinnnöistä. Samoja merkintöjä löytyy myös erityisestä Uuden maailman käännöksen viitelaitoksesta, mutta kaikkien jakeiden alaviitteissä ole KIT:in tapaan merkintöjä alkuperäisimmistä lähteistä kuten Codex Sinaiticus "Aleph" ja Codex Vaticanus. Järjestön seurakuntalaiser eivät yleensä tule pyytäneeksi KIT-interlineaaria tarkempaa tutkimusta varten, vaan käyttävät tutkiskelussaan Uuden maailman käännöksen perusversiota, jossa näitä alaviitteitä ei ole. Englanninkielisessä Uuden maailman käännöksen viitelaitoksessa alaviitteet ovat myös puutteelliset KIT:iin verrattuna. Jopa pitkään järjestön jäsenenä ollut henkilö on saattanut jättää huomaamatta sivujen alaviitteet, vaikka niillä on aivan erityisen tärkeä merkitys Raamatun käännöksen luotettavuutta tarkasteltaessa. Ensimmäiset kohdat, joissa Uuden maailman käännös käyttää sanaa "Jehova", on Uuden testamentin Matteuksen evankeliumin jakeet 1:20 ja 1:22.

[Kuva 18. pic/kit-mt-01-22.jpg]
Kuva 18. KIT; Vartiotorniseuran kreikka-englanti rivienvälinen käännös 1985. Alaviitteiden merkitys jakeessa Matteus 1:22. Kuvassa on jakeeen esitys KIT-rivienvälisestä kreikka–englanti -teoksesta, jossa jakeen alkuperäinen sanoma on vasemalla ja englanninkielinen Uuuden maailman käännöksen versio oikealla. Jakeen kreikan tarkempi tarkastelu selviää alaviitteistä.

KIT-interlineaarin alkusivuilla 13-15 "Explanation of the Symbols Used" selitetään jokainen käytetty viitemerkintä. Otamme esimerkinomaisesti tarkasteluun Matt. 1:22 jakeen ja muodostamme siitä viiteyhteenvedon KIT:n merkintöjen perusteella. Tummennetulla merkityt J-lähteet esiintyivät Matteuksen jakeen otteessa. Erittäin merkittävää on panna merkille lähteiden vuosiluvut, joihin viitataan jakeen käännöksen tueksi:

Edellisen listan perusteella nousee väistämättä esiin kysymys: mikä merkitys on J-lähteillä, jos ne ovat kaikki myöhempiä kuin mainitut Aleph ja Codex Vaticanus, jotka ovat ainoat alkuperäiset kreikkalaiset käsikirjoitukset koko listassa? Miksi ihmeessä listassa on viittauksia jopa vuoden 1900-luvun teoksiin?

Miten voidaan "palauttaa" nimi Jehova yhteenkään Uuden testamentin jakeeseen, jos alkuperäiset käsikirjoitukset Aleph ja Codex Vaticanus selvästi käyttävät sanaa kreikan Kyrios, Herra,sanaa (engl. Lord)? Raamatun käännöstyössä kaikkien vanhimman tekstin tulisi olla se mikä käännöksen sanaksi asetetaan. Mitä enemmän kopioita on välissä, sitä enemmän teksti on muuttunut alkuperäisestä. Noin 400-luvulle ajoitettu Aleph on varmasti alkuperäisempi kuin yksikään mainituista J-lähteistä, joista vanhin J2-lähde ajoittuu vasta vuodelle 1385.

Uuden maailman käännöskomitea käytti useaa hepreankielistä laitosta/versiota, jotka on numeroitu ja luetteloitu merkinnöin J1-J27. Näihin nk. "hepreankielisiin kirjoituksiin", Uuden testamentin versioihin, tukeutuen käännöskomitea vaihtoi alkuperäisen kreikan Kyrios sanan tilalle Jehova sanan. Tällä toimenpiteellä Vartiotorniseuran käännöskomitea korotti J-lähteet korkeammalle ja autenttisemmaksi kuin huomattavasti vanhemmat ja alkuperäisemmät kreikkalaiset papyryskääröt Aleph ja Codex Vaticanus. Toisaalta tiedossa olevia Uuden testamentin papyryskääröjä on olemassa yli 5000 kappaletta, mutta Vartiotorniseura viittaa vain murto-osaan niistä. Mitä tarkalleen siis ovat kaikki nämä J-lähteet?

KIT-interlineaarin Explanation of the Symbols Used -taulukosta voidaan tehdä seuraava kaikkien Uuden maailman käännökseen käytettyjen J-lähteiden yhteenveto. Huomaa, että kaikki J-lähteet eivät ole erillisiä ja toisistaan riippumattomia, vaan esim. J2, J3 ja J44 ovat saman lähteen eri "versioita" ts. myöhempiä, mahdollisesti korjattuja, painoksia.

KIT:in J-lähdemerkinnät sivulta 13-15:

Vartiotorniseuran kirjallisuudessa hyvin näkyvästi esiintyvä Heprealaiset tekstit/versiot -maininta viittaa juuri J-lähteisiin. Yksittäinen järjestön jäsen ei useinkaan ole tietoinen, että Uuden maailman käännös, käyttäessään J-lähteitä käännöksen pohjana, vie Raamattua paljon kauemmaksi alkuperäistä sanomasta. J-lähteet olivat Juutalaisten kristittyjen tekemiä hepreankielisiä käännöksiä kreikkalaisista alkuperäisteksteistä. Kirjoissa "What are Hebrew Versions" ja The New World Translation and Hebrew Versions mainitaan mm. J17 ja J18 lähteen alkusivujen tekstit. Tekstilaitokset J17 ja J18 ovat julkisesti saatavilla kansainvälisistä kirjastoista valokopioina.

[Kuva 19. pic/tetra-what-are-hb-versions-j18.jpg]
Kuva 19. www.tetragrammaton.org. PDF kirja [What are Hebrew Versions], sivu 3

[Kuva 20. pic/tetra-nwt-and-hb-j17-j18-title-pages.jpg]
Kuva 20. www.tetragrammaton.org. PDF kirja [The New World Translation and Hebrew Versions], sivu 31

Alle on suomennettu www.tetragrammaton.org kirjan analyysi siitä, miten johdonmukaisesti Vartiotorniseura on seurannut asettamiaan käännösperiaatteitaan Uuden maailman käännöksen teossa. Seuraava yhteenveto on kirjasta The New World Translation and Hebrew Versions (sivut 29-30):

1. Ote KIT-interlineaarista (1969) sanoo seuraavasti: "Heprealaisista kirjoituksista (VT) otettujen lainausten kohdalla heprealaisilla kääntäjillä ei ollut muuta mahdollisuutta kuin korvata jokainen Kyrios sana takaisin alkuperäiseen tetragrammimuotoon JHVH". Tämä KIT-interlineaarin esittämä väittämä ei pidä paikkaansa, sillä kohdissa (1. Piet. 2:3, 3:15) esiintyy lainaus Vanhasta testamentista, jossa heprealaiset kääntäjät asettavat kohtaan sanan Herra (hepr. Adonenu). Sanaa Adonenu on usein käytetty johdonmukaisesti Jeesuksesta J18-lähteessä. J17:n kohdalla heprealaiset kääntäjät ovat siirtäneet Jesajan kirjan 8:13:sta Herra Sebaotia koskevan JHVH-tetragrammin Uuteen testamenttiin, jossa sitä lainataan kohdassa 1. Piet. 3:15, julistaen selvästi Jeesus "Jehovaksi, Herra Sebaotiksi" käyttäen tetragrammia.

2. Liite 1H Uuden maailman käännöksen laajennetussa painoksessa sanoo, että "kun arvonimi Adon, Herra, on ilmaistu heprean määräisellä artikkelilla ho ts. ho Adon, viittaa se ainoastaan Jehova Jumalaan.". Kuitenkin heprean lähteissä J17 ja J18 tätä määräisellä artikkelilla kirjoitettua Herran nimeä on käytetty Jeesuksesta kohdissa Apt. 1:1-19, 22:6-10, 26:13-16 ja ensimmäisessä Korinttolaiskirjeessä 16 kertaa. Uuden maailman käännös ei kuitenkaan seuraa omaa periaatettaan, vaan kääntää ho Adon Apostolien teoissa sanalla Jehova, kun taas Korinttolaiskirjeen 16:sta erillisessä jakeessa ho Adon onkin käännetty sanalla Herra. Siis kohdissa, jossa arvonimeä sovelletaan Jeesukseen.

3. Hepreankielisen J18 lähteen tarkastelu osoittaa, että Jeesusta kohdellaan tetragrammin arvonimellä, kuten julkaisijan "Trinitarian Bible Publisher (=Kolminaisuuden raamattuseura)" julkaisijalta saattaa odottaakin. Mielenkiintoinen kysymys kuuluu, miten ihmeessä Vartiotorniseura on hyväksynyt J-lähteen, jonka on julkaissut kolminaisuuden kannattajat? (kolminaisuutta Vartiotorniseura pitää pakanallisena ja suurena kristittyjen harhaoppina)

4. Vartiotorniseuran käännöskomitea on esittänyt käännössääntönsä, joita se on kuitenkin valikoivasti kunkin Raamatun jakeen kohdalla joko seurannut tai jättänyt seuraamatta. Kaikki JHVH-tetragrammit, jotka heprealaisissa kirjoituksissa sovelletaan Jeesukseen on tarkoituksenmukaisesti jätetty kääntämättä Jehova-sanalla, vaikka heidän ilmoituksensa mukaan Raamattuun oli määrä "palauttaa sana Jehova takaisin kaikkiin paikkoihin missä se esiintyi tetragrammimuodossa."

A. Vartiotorniseura avoimesti kertoo Uuden maailman käännöksen alkulehdillä ja liitteissä, että se on käyttänyt toisen käden lähteitä, eikä varsinaisia alkuperäisiä tekstejä. Tämä kuitenkin jää helposti huomaamatta, jos ei ole selvillä Vartiotorniseuran käyttämästä sanastosta silloin kuin viitataan "teksteihin", "versioihin" tai "kirjoituksiin". Nämä heprealaiset kääntäjät käyttivät alkuperäisinä lähteinään kreikkalaisia alkuperäisiä tekstejä, joissa esiintyivät sanat Kyrios ja Theos, mutta missä ei lainkaan esiintynyt JHVH tetragrammia.

B. Todisteet J-lähteiden kansilehdissä (esim. J17 ja J18) osoittavat kyseessä olleen käännösten. Esimerkki alkuperäisestä kansilehdestä J17 on esitetty alla:

[Kuva 21. pic/tetra-j17-cover.jpg]
Kuva 21. www.tetragrammaton.org. Kuva lehtisestä [A Field Service Encounter], sivu 42

Kansilehdestä on suurennettu seuraava yksityiskohta, jotta teksti näkyisi paremmin. Siitä käy selville, että: "käännetty alkuperäisestä kreikasta: aikaisemmat käänökset huolellisesti vertailtu ja tarkistettu hänen majesteettinsa erikoiskäskyn mukaan.".

[Kuva 22. pic/tetra-j17-cover-detail.jpg]
Kuva 22. Yksityisklohta J17-kansilehdestä

Edellä esitetyn kohtien valossa J-lähteet eivät vie meitä yhtään lähemmäksi alkuperäistä Raamatun sanomaa, vaan siirtävät meidät kauemmaksi, sillä J-lähteet ovat moderneja käännöksiä eivätkä ajallisesti läheisessä yhteydessä alkuperäisten papyryskääröjen kanssa.

4.6 Sanojen lisääminen

Uuden maailman käännös sisältää lisukesanoja, joita ei ole lainkaan alkuperäisessä kreikassa. Esimerkiksi kohdassa Apt. 10:36; Fil. 2:9. Jakeissa Kol. 1:15, 16, 17 sana "muu" on lisätty jopa neljä kertaa.

Sana harjoittaa ei esiinny alkuperäisissä kreikan jakeissa, mutta se on lisätty Uuden maailman käännöksen kohtiin, katso mm. Joh. 1:12, 3:16, 18, 3:36, 6:35, 40, 7:5, 11:25, 26, 14:12, 16:9; Room. 4:3, 10:4, 10; 2. Kor. 4:13; Gal. 3:22; 1. Piet. 2:6; 2. Tess. 1:10; Hepr. 4:3. Onko lisäyksen syynä ollut Raamatun sopusointuun saattaminen Vartiotorniseuran tekoja painottavan oppijärjestelmän kanssa. Järjestön mukaan ilman näkyviä tekoja ei ole mahdollista pelastua.

Kohdassa 1. Kor. 14:12-16 sana lahja on lisätty viisi kertaa, erityisesti poistamaan kontrasti, jonka Paavali tekee "hengen(sielun)" ja hänen ruumiinsa välillä. Jotta ihmisessä oleva "henki" lopullisesti häivytetään, niin Uuden maailman käännöksessä on ylimääräinen sana "MINUN (henkeni)" jakeessa 15 kaksi kertaa. Yhteys "my spirit and my mind" on katkaistu sanomalla " [Gift of the] spirit and [my] mind".

Kohdassa 2. Piet. 1:1, englanninkielinen UM (NWT) lisää ylimääräisen artikkelin "the". Sanan lisäämisellä on painokkaat seuraukset englanninkielisessä Uuden maailman käännöksessä.

Sanojen lisääminen tapahtuu joissakin kohdissa lukijan tietämättä. Esimerkiksi hakasulut ovat jääneet merkitsemättä sanasta muu kohdassa Room. 8:32. Kohdassa Fil. 1:23-24 on useita sanoja ilman lisäyksestä ilmoittavia hakasulkuja muuttaen kokonaan lauserakenteen ja merkityksen. Lauseyhteys alkuperäisestä kielestä luettuna kertoo selkeästi toivomuksen, että Paavali halusi irrottautua ruumiista hengeksi ja saapua Jeesuksen luokse taivaaseen kuolemansa jälkeen. Lukijan kannattaa mahdollisuuksien mukaan tarkistaa kreikan alkuperäisten tekstien laitoksista keskeisimpien jakeiden osalta, mitkä sanat ovat Raamatun mukaisia ja mitkä ovat lisäyksiä

Saako raamatun sanomaa selventää lisäämällä tai poistamalla sanoja?

Raamattu kertoo asiasta seuraavasti:

Sanojen lisäämisellä Uuden maailman käännöksen tarkoituksena on saattanut olla parantaa luettavuutta. Kuitenkin lähes poikkeuksetta alkuperäinen sanoma on hämärtynyt tai muuttunut kokonaan toiseksi kuin mitä alkuperäinen teksti kreikan kielellä kertoo. Mikäli jakeet luetaan ilman lisukesanoja, saattaa se hämmästyttää lukijaa, sillä vasta silloin alkuperäinen sanoma tulee näkyväksi.

4.7 Sanojen poistaminen

Vartiotorniseuran Raamatusta esiintyy erittäin harvoin sanaa armo (kreik. kharis. ks. Novum sananselitys nro. 4803). Tilalle on kirjoitettu "ansaitsematon hyvyys". Katso mm. kohtaa Ilm. 1:4. Alkuperäisteksteihin erikoistunut Blue Letter Bible ilmoittaa kharis (Strong #5485) sanan käännöksistä seuraavan listan. Sen mukaan ylivoimaisesti eniten sanan merkityksenä on käytetty käännöstä armo 130 kertaa, palvelus 6, kiitokset 4, kiittää 4, kiitos (muunnoksin) 3, mielihyvä 2, muita vaihtoehtoisia käännöksiä 7 kappaletta. Sana kharis esiintyy yhteensä 156 kertaa.

Kohdassa Room. 8:1 Uuden maailman käännös jättää pois sanan nyt, joka ilmaisisi, että pelastus on tapahtunut siltä seisomalta. Miksi juuri tuo sana on jäänyt pois käännöksestä? Liittyykö taustalle se, että Vartiotorniseuran mukaan pelastus on ansaittava jatkuvasti julistamalla, eikä pelastuksesta voi saada ihmisen elinaikana varmuutta. Mikäli jäsenellä olisi kädessään Raamattu, jossa jae lukisi alkuperäisessä muodossaan, hän huomaisi Raamatun kertovan pelastuksesta "nyt".

Kohdassa Kol. 1:19 UM:n englanninkilisestä versiosta (NWT) on poistettu määräinen artikkeli the ennen sanaa täyteys (fullness): 

      "because [God] saw good for all fullness".

Tämä on erittäin merkityksellinen lauseyhteydessä, sillä englannin kielessä "all fullness" on epämääräisesti ilmaistu, kun taas "all THE fullness" selvästi ilmoittaa asian liittyvän edellä mainittuun Jumalan olemukseen (Ks. Kol. 2:9).

4.8 Henki-sanan muutokset

Erityisen painokkaasti on Vartiotorniseura kohdistanut huomionsa Raamatun kaikkiin kohtiin, joissa mainitaan sanaan henki – asiaan, joka jollakin lailla liittyy tuonpuoleiseen yhteyteen ja kuoleman jälkeiseen elämään (Saarn. 12:7). Jehovan Järjestön opin mukaan kuoleman jälkeen ei ole olemassa mitään. Ihminen on tiedoton, hän raukeaa tyhjiin ja siksi hänellä ei voi olla sielua tai henkeä, joka irtaantuisi kuolemassa ja palaisi Jumalan luokse.

Todellinen kysymys kuitenkin kuuluu: jos Raamattu alkuperäisessä tekstissään käyttää sanaa henki (kreik. pneuma; Strong #4151), niin miksi Uuden maailman käännös ei ole uskollisesti kääntänyt jakeissa henki-sanalla, vaan kaikki ei-materiaaliseen henkeen liittyvät sanonnat ovat muuttuneet tiedollisiksi käsitteiksi kuten esim. "hengellinen elämä"? Miksi Uuden maailman käännöksessä käytetään sanontaa "toimiva voima", kun alkuperäinen kreikkalainen teksti puhuu Jumalan hengestä ja Pyhästä Hengestä?

Toisen näkökulman asiaan tuo seikka, että alkuperäisen kreikan pneuma-sanaa käytetään Raamatussa yllättävästi kreikan kieliopin sääntöjen vastaisesti persoonapronominina hän (eng. he), vaikka pneuma on kreikassa sukupuoleton neutri.

Kaikkein ongelmallisin kohta Uuden maailman kääntäjille on ollut 1. Joh. 4:1-6, missä voimakkaasti puhutaan hengistä, jotka ovat maailmassa ja niiden koettelusta. Kohta lukee Vartiotorniseuran Raamatussa seuraavasti:

Sana pneuma esiintyy myös aiemmin jakeessa 1. Joh. 3:24, jossa Uuden maailman käännös kääntää pneuma sanan hengeksi. Miksi Uuden maailman käännöksessä on sana pneuma-sanan käännetty eri jakeissa eri tavoin?

Alkuperäisessä kreikassa käytetään sanaa pneuma jokaisessa jakeessa. Novumin alkuperäisen kreikan mukaan jae kuuluu seuraavasti. Suluissa olevat merkinnät viittaavat Novumin 5-sanaviiteosaan.

Johanneksen koko sanoman ydinajatus on, että vaikka Jumalan läsnäolo maailmassa näkyy hengen läsnäolona ja ihmetekoina, ihmisten ei tule uskoa kaikkien henkien tai ihmetekojen olevan Jumalasta lähtöisin, vaan pyytää testaamaan jokaiseen ihmiseen tulevan hengen. Maailmaan on tullut monta "väärää profeettaa" (1. Joh. 4:1), ihmisiä, joilla ei ole Jumalan henkeä vakuutena ja he johtavat ihmisiä harhaan.

Uuden maailman käännöksen epätarkkuutta on vaikea ymmärtää, sillä se sana pneuma käännetään toisaalla hengeksi ja toisaalla henkeytetyksi ilmaukseksi. Uuden maailman käännös myös piilottaa hengen persoonallisuuden, joka käy ilmi esimerkiksi kohdassa, jossa Jeesus ajoi ulos demonisia henkiä, jotka olivat kiistatta persoonia (Matt. 8:31). Uuden maailman käännöksessä henki-sana on muutettu myös kohdassa 1. Tim. 4:1, jossa kreikankielisen pneuma-sanan tilalla on käytetty "henkeytetty ilmaus sanoo". Alkuperäisestä kreikasta luettuna jae kertoo, miten Henki sanoo ja puhuu kuulijoille.

4.9 Muut muutokset

Roomalaiskirjeessä Uuden maailman käännöksen muutos jää erittäin helposti huomaamatta:

Alkuperäisessä kreikassa merkittyjen sanojen kohdissa lukee; Novum: "Jumala kaiken vaikuttaa" (KIT: "the God all is working") Uuden maailman käännöstä lukiessaan voisi vahingossa ymmärtää, että Jumalalla on vaikutusvaltaa vain hänen omiin tekoihinsa, ei niihin jotka joku muu tekee. Alkuperäisen kreikan mukaan jae kuitenkin kertoo, että Jumala vaikuttaa aivan kaikissa asioissa.

Uuden maailman käännöksessä Jeesuksen sanat jakeessa Joh. 14:14 on käännetty muotoon: "Jos pyydätte mitä tahansa minun nimessäni" virheellisesti. Lauseesta lauseesta on jätetty pois alkuperäisissä teksteissä oleva sana minulta. Kohdan oikea käännös kuuluu "Jos pyydätte minulta mitä tahansa minun nimessäni". Pohdintaa herättää se, miksi sana on Uudenmaailman käännöksestä jätetty pois? Jeesukselle osoitetut pyynnöt tai hänelle osoitettu palvonta, ylistys ja rukoukset, eivät ole Vartiotorniseuran oppien mukaista. Olisiko siinä syy miksi sana on jäänyt Uuden maailman käännöksestä pois?

4.10 Johtopäätökset Vartiotorniseuran Uuden maailman käännöksen luotettavuudesta

4.10.1 Yhteenveto Uuden maailman käännöksestä

Yllä luetellut heikkoudet, Uuden maailman käännöksen epätarkkuudet ja virheellisyydet ovat varmasti olleet syinä siihen, miksi yksikään toinen uskonnollinen järjestö ei ole suostunut käyttämään Uuden maailman käännöstä.

Uuden maailman käännöksen poikkeavuuksien selittämiseksi Vartiotorniseura on tukeutunut eri oppineiden lausumiin. Oppineet eivät kuitenkaan voi ratkaista Raamatun totuutta, sillä ainoana raamatunkäännöksen paremmuuden mittarina voidaan pitää sanasta-sanaan uskollisuutta alkuperäisille teksteille. Uuden maailman käännöksen lähdetekstinä ei ole kaikelta osin käytetty Uuden testamentin alkuperäistä kreikkaa, joten tukeutuminen oppineiden lausuntoihin Uuden maailman käännöksen puolustamiseksi on kuin "heikoilla jäillä liukastelua".

4.10.2 Uuden maailman käännöksen lähteiden luotettavuudesta

Kohtaa Joh. 1:1, jossa Uuden maailman käännös esittää Jeesuksen erääksi jumalaksi (a god), Vartiotorniseura perusteli 1960-1970 luvulla sakasalaisen katolisen kirkon papin Johannes Greberin (1920) lausunnoilla. Greber julkaisi kirjan "entitled Communication with the Spirit World of God: Its Laws and Purpose (1932)", jossa hän kuvaa yksityiskohtaisesti matkaansa spiritismin maailmaan. Vartiotorniseura oli tietoinen, että Greber oli okkultisti ja spiritisti, mikä käy ilmi Vartiotorni-lehden julkaisusta 1.5.1956, s.136-137, jonka artikkeli kertoo: "Voitto jumalattomista henkivalloista" tuomiotaan kaikenlainen spiritismi ja esimerkkinä spiritismistä mainitaan Johannes Greberin UT:n käännös. Numerossa 1.4.1983 Vartiotorni-lehti julkaisi kysymyksiä ja vastauksia -palstalla jutun: "Miksi Vartiotorniseura ei viime vuosina ole käyttänyt entisen roomalaiskatolisen papin, Johannes Greberin käännöstä?". Greberin uskottavuuden kadottua, Joh. 1:1:n tueksi keksittiin uusi kreikan kieliopin sääntö "epämääräisestä artikkelista". Kreikassa ei kuitenkaan ole epämääräistä artikkelia, eikä sen olemassaolosta ole kuullut kukaan kreikan kielitieteilijä tähän päivään mennessä.

5.0 Raamatunkohtien tutkintaa alkuperäisten kielien valossa

5.1 Eri raamatunkäännöksistä

Pääsääntönä voidaan pitää, että kaikki uudet ja modernit, esim. [KR92] tai modernit englanninkieliset [NIV] 1973 New International Bible [TLB] 1970 The Living Bible, [NEB] New English Bible 1970, [NRSV] New Revised Standard Version, raamatunkäännökset ovat suurelle yleisölle suunnattuja helppolukuisia kappaleita. Näiden käännösten tarkoituksena ei ole ollut seurata läheisesti alkuperäistä Raamatun tekstiä, vaan tekstien pääajatus on sujuvassa ja ajanmukaisessa kielessä. Tämä dynaamisen vastaavuuden periaate uusissa käännöksissä hukkaa tarkat alkuperäisen kielen sanat, joilla eri raamatunjakeiden yhdistäminen onnistuisi. Siksi uusien Raamattujen käyttöarvo uskon opinkohtien tutkimista ja tarkastelua muiden väitteiden valossa, puhtaasti Raamatun pohjalta, on todella hankaloitettu. Itse asiassa, kaikki modernit käännökset ovat hyödyttömiä ja hampaattomia tarkkojen lauserakenteiden vertailussa. Siksi uskovalle, joka haluaa vahvistua uskossaan ja oppia tuntemaan Raamatun sanoma, niin kuin se on kirjoitettu, ei siten kuin joku on sitä opettanut, on tärkeää käyttää parasta mahdollista käännöstä, joka on mahdollisimman tarkka kopio alkuperäisistä teksteistä.

Riippumatta siitä, mitä kirkko, seura tai julistaja opettaa, tulisi jokainen opetus löytyä perustellusti Raamatusta (1. Tess. 5:21), tai muuten kirkko, seura tai yhteisö ei opeta Raamatun sanoin. Vain Raamattu voi olla oikea ohjenuora, itse itsensä selittäjä ja opin lähde, sillä Raamattu ei kaipaa selittäjäkseen muuta kuin omat sanansa (Ps. 119:160; Joh. 17:17). On väärinymmärrys ajatella, että Raamattua on vaikea lukea. Päinvastoin, Raamattu on ymmärrettävä jokaiselle joka sitä lukee uskossa (Joh. 6:45: "tulevat kaikki Jumalan opettamiksi"). Raamatun sanoma osoitettiin tavallisille ihmisille ja esim. Uusi testamentti kirjoitettiin hyvin yksinkertaisella rahvaan koinee-kreikan kielellä. Erotukseksi klassisesta kreikasta sanoman saattoi ymmärtää kuka hyvänsä aikalainen Näin on myöskin tänä päivänä. Jumalan tarkoitti sanomansa kaikelle kansalle, ei kenellekään kirkolle tai Raamatun selitys- tai opettajakunnalle, kuten kirjanoppineille ja fariseuksille aikoinaan (Matt. 24:14). Vertaa Ps. 12:7: "Herran sanat ovat selkeitä sanoja (...)".

Jumalan oikean opetuksen kannalta on hyvä tietää, mitkä ovat alkuperäisille teksteille mahdollisimman uskolliset raamatunkäännökset. Tilannetta parantaa kovasti, mikäli hallitsee englannin kieltä, sillä raamatunkäännöstyössä englanniksi on julkaistu huomattavasti enemmän tutkijoiden ja professorien kirjallisuutta kuin suomeksi. Seuraavassa on esitelty riittävän sanatarkoiksi havaitut raamatunversiot. Lukijaa muistutetaan siitä, että alla luetellut Raamatut ovat vain käännöksiä ja sen vuoksi esitetty lista on vain suositus. Tarkimmin Raamatun sana on luettavissa eri alkuperäistekstilaitosten interlineaareista.

5.1.1 Tutkiskeluun sopivat Raamatut suomeksi, paremmuusjärjestyksessä

5.1.2 Tutkiskeluun sopivat Raamatut englanniksi, paremmuusjärjestyksessä

Englanniksi Raamattuja on julkaistu eri versioina erityisen paljon. Ongelmana on niiden kirjavuus ja toisinaan kaupallisuus, joten muita kuin alla lueteltuja englannin kielellä painettuja versioita ei lukijalle voi kunnolla suositella. Ei edes New American Standard Bible (NASB) -versiota, joka on tunnetuin Raamattu USA:ssa, sillä sekin sisältää vakavia virheitä. NASB:issa "Jeesuksen veri" on poistettu tärkeässä syntien anteeksiantamisen kohdassa Kol. 1:14 ja kohdassa Joh. 6:47 sanat "usko Minuun (Jeesukseen)" on jätetty kokonaan pois. Lisäksi NASB:issa Mark. 16:9-20 on asetettu hakasulkuihin merkiksi, että näitä jakeita ei olisi ollut alkuperäisissä käsikirjoituksissa. Ks. tarkempi selvitys sivulla "King james version versus new bible versions ja "NIV, NASB et al. tract excerpts from new age bible versions".

5.1.3 Hyviä alkuperäisten tekstien interlineaareja, paremmuusjärjestyksessä

5.1.4 Raamatunversioiden aiheesta syvemmin

5.1.5 Interlineaarit verkossa

5.2 Suomalaisen kirkkoraamatun historia

Seuraava teksti perustuu kirjaan F. F. Brucen "Raamatun Juuret (1992)", ISBN 951-888-160-X, jonka loppuun oli lisätty liite III: "Suomen opetusministeriön Raamatun Juhlavuoden 1992 toimikunnan mietinnön historiallinen osuus". Kirja antaa perusteellisen selvityksen kaikista Raamatun tutkimuksen osa-alueista, käsittäen eri papyryskääröt, Raamatun käännösvaiheet; syyrialaiset, koptinkieliset Raamatut jne. ja eri koodeksit.

5.2.1 Kirkkoraamattu 1938

Syntyhistoria alkaa jo 1850-luvulta, jolloin painoksen oikeankirjoitusta ja kieltä olivat korjanneet professorit Gabriel Geitlin ja Mathias Akiander. He jättivät Pipliaseuralle kirjallisen esityksen siitä, millaisia periaatteita olisi noudatettava uusia raamatunkäännöksiä painettaessa: "kun lisäksi on ollut kirkon periaatteena, että raamatunkieli on jatkuvalla parantelulla koetettava tehdä niin puhtaaksi ja täydelliseksi kuin se kunakin aikana on mahdollista ihmiskyvylle (...)" Uutta raamatunkäännöstä ryhtyi laatimaan maisteri Anders Wilhelm Ingman 1856-59. Tärkeintä oli saada Vanhan testamentin tärkeimpien kirjojen suomennokset niin lähelle alkuperäistä tekstiä kuin mahdollista. Ingmannin käännöstä ei kuitenkaan hyväksytty, sillä se oli Turun raamattuseuran toimeksianto.

Vuonna 1861 perustettiin erillinen komitea tehtävään, mutta sille annetut ohjeet olivat niin epämääräisiä, että komiteassa syntyi suuria erimielisyyksiä siitä, miten työ tuli suorittaa. Komitea sai 20 vuoden jälkeen Vanhan testamentin valmiiksi, mutta se oli niin puutteellinen, että kirkolliskokous 1886 ei voinut sitä hyväksyä.

Uusi komitea ryhtyi työhönsä ja 1913 valmistuneen Uuden testamentin pohjana on käytetty pääasiassa Textus Receptusta. Tieteellinen tutkimus oli kuitenkin sillä välin horjuttanut TR-tekstimuodon asemaa ja keskustelun tuloksena Textus Receptus hylättiin ja käännöksen pohjaksi hyväksyttiin uusimpien tekstitutkimusten mukainen kreikkalainen alkuperäinen teksti. Työtä jatkettiin ja komitea aloitti Vanhan testamentin kääntämisen. Pohjatekstinä käytettiin yleensä masoreettista tekstiä (MT) ja Rudolf Kittelin Julkaisemaa Biblia Hebraicaa. Masoreettisesta tekstistä poikettiin vain erittäin pakottavista syistä. Komitean johtavia periaatteita oli filologisen ja tieteellisen tarkkuuden ohella uskollisuus masoreettiselle tekstille. Käännöksen kielen taas tuli säilyttää katkeamaton yhteys vanhaan, tyylikkääseen ja juhlalliseen raamattu- ja kirkkokieleen. Komitean Vanha testamentti hyväksyttiin kirkolliskokouksessa 1933. Vuoden 1913 Uuden testamentin käännöksen tarkistaminen oli tarpeen koko kielenkäytön yhdenmukaistamiseksi koko Raamatussa. Komitea saattoi seurata Eberhard Nestlen toimittamaa uusinta tekstilaitosta. Vaikka alkuperäisten tekstien tutkimusta ei enää vaadittu, vastaavaan tarkkuuteen pyrittiin. Komitea tarkasti ja yhdenmukaisti Vanhan testamentin lainaukset. Uusi testamentti hyväksyttiin 1938. Näin vuosisatainen työ ns. Vanhan Kirkkoraamatun 1776 painoksesta saatiin päätökseen.

5.2.2 Kirkkoraamattu 1992

Uudesta käännöksestä alettiin keskustelemaan 1960-luvulla, jossa pohdittiin tulisiko toimittaa vain virheitä korjaava versio vai kokonaan uusi laitos. Kirkolliskokous 1973 päätti ryhtyä Raamatun kansantajuistamiseen, jonka valtasuunta oli rantautunut kaikkialle 1970-luvulla. Käännösperiaatteet poikkesivat huomattavasti aikaisemmista. Ihanteeksi ei enää esitetty vanhan kirkkokielen säilyttämistä, vaan tavoitteeksi asetettiin luonteva ja nykyaikainen suomen kieli. kun edelliset sukupolvet olivat pyrkineet mahdollisimman suureen sanatarkkuuteen, nyt korostettiin, että käännöksessä on lähdettävä alkuperäisten tekstien lauseiden kokonaissanomasta eikä yksittäisistä sanoista. Tekstin pääajatus, sen varsinainen viesti oli tuotava selkeästi suomen kielelle ominaisin sanankääntein ja lauserakentein. Sanatarkkuuden sijaan oli siten asetettu modernin käännöstieteen oppien mukaisesti dynaamisen vastaavuuden periaate. Ehdotuksesta kokous sai käyttöönsä mittavan lausunto ja korjausehdotuskokoelman 420:ltä seurakunnalta. Kirkolliskokous hyväksyi käännöksen 1992.

5.2.3 Varauksia Kirkkoraamattu 1992:een

Vaikka mikään seurakunta ei esittänyt 1992 käännöksen hylkäämistä, baptistilähetyksessä on tehty päätös pitäytyä tiukasti KR38:ssa ja vastustaa jyrkästi uutta KR92:ta. Baptistit sanoutuivat aikanaan irti koko käännöstyöhön osallistumisesta, koska poikkeamat alkuperäiseen tekstiin olivat huomattavat ja koska mitkään muutosehdotukset tekstin palauttamiseksi eivät tuottaneet tulosta. Useimmat muutkin Suomen herätysliikkeistä eivät suostu käyttämään KR92:ta, vaan pitäytyvät tarkemmassa Kirkkoraamatun vuoden 1938 painoksessa (Lähde: Martti Päivänsalon kirja "Taistelu Raamatusta", jossa on esimerkein selvitetty, miten paljon virheitä 1992 käännöksessä esiintyy.)

5.3 Kirkkoraamatun käännösvirheitä

Suomalaiselle lukijalle Vanha kirkkoraamattu on riittävän tarkka sanan tutkimiseen, mutta on hyvä muistuttaa lukijaa siitä, että kaikissa Raamatunkäännöksissä on virheitä. Mikään niistä ei ole täydellinen. Käännösten välillä on kuitenkin huomattavia eroja: toiset ovat luotettavampia ja sisältävät vähemmän virheitä kuin toiset käännökset. Toistaiseksi Uuden testamentin osalta Kirkkoraamatun painos 1938 on osoittautunut suhteellisen luotettavaksi kokonaisuutta ajatellen.

Jesajan kirjassa KR38:ssa lukee virheellisesti kointähti: 

      Jes. 14:12: -- Kuinka olet taivaalta pudonnut, sinä KOINTÄHTI
      (heylel), aamuruskon poika! Kuinka olet maahan syösty, sinä
      kansojen kukistaja!

Oikea käännös: 

      KJV; Isa. 14:12: -- How art thou fallen from heaven, O LUCIFER
      (heylel), son of the morning! how art thou cut down to the
      ground, which didst weaken the nations!
      http://www.blueletterbible.org/kjv/Isa/Isa014.html#12

Heprean käytetty sana heylel ei esiinny missään muualla Raamatussa ja sen oikea käännös on "Oi sinä aamun poika." Lisätietoja tohtori Floyd Nolen Jonesin kirjoittamassa kirjassa "Which version is the bible?" (1999 17. painos)

KR38:sta puuttuu joitakin sanoja. Ks. myös Teologin tohtori Ron Powell:in Roomalaiskirjeen 8. luvun Codex-todistusaineisto. 

      Room. 8:1: -- Niin ei nyt siis ole mitään kadotustuomiota niille,
      jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.

Oikea käännös: 

      KJV; Romans 8:1: -- There is therefore now no condemnation to them
      which are in Christ Jesus, WHO WALK NOT AFTER THE FLESH, BUT
      AFTER THE SPIRIT.

5.4 Novum, KR38, KJV, NWT, KIT tutkinnan valossa

5.4.1 Tutkimuksen periaatteet

Tässä tutkimuksessa keskitytään Uuden maailman käännöstarkkuuden tarkasteluun ja tutkinnan kohteena ovat yksittäiset jakeet ja kreikan kielen johdonmukaisuuden käyttö.

Tarkastelun kohteena olevat kohdat ovat niitä, joissa Uuden maailman käännöksen sanoma poikkeaa muista yleisesti tarkoiksi tunnetuista käännöksistä. Kysymys kuuluu: onko Uuden maailman käännös ollut uskollinen alkuperäiselle tekstille? Vertailuun on mahdollisuuksien mukaan liitetty Vartiotorniseuran "Kingdom Interlinear Translation (KIT)" kreikka-englanti -laitos, johon vertailemalla on mahdollista tarkistaa miten raamatunjae on täsmälleen ilmaistu alkuperäisessä tekstissä. Koska KIT perustuu Wescott & Hort -laitokseen, on rinnalle otettu vielä toinen kreikan tekstilaitos: Textus Receptukseen perustuva Novum 1-5 -kirjasarja. Lukijaa muistutetaan siitä, että tekstilaitosten erot ovat hyvin pieniä. Aikaisempien lausuntojen mukaan kaikki kreikan tekstilaitokset pitävät 85-95%:sti yhtä. Tämän perusteella voisi olettaa, että erot KIT ja Novum -teosten välillä ovat käytännössä hyvin marginaalisia.

5.4.2 Blue Letter Bible -palvelu

Tutkimuksen luotettavuutta voidaan vielä parantaa. Kiinnostunut lukijan voi vertailla jaetta verkossa oleviin muihin erinomaisiin alkuperäisten tekstien palveluihin. Tunnetuin näistä on Blue Letter Bible ja toinen kattava palvelu on osoitteessa Crosswal - Bible Study tools. Blue Letter Bible -sivuilla voi vertailla laajemmin eri englanninkielisten Raamattujen eroja (KJV 1769 on oletuksena).

Tekstilaitokset, joihin Blue Letter Bible alkuperäisteksti perustuu:

Blue Letter Biblen Sanakirjat:

Blue Letter Bible Jakeiden kohdalla on saatavilla seuraavat käännösvaihtoehdot. Luettelo on tässä järjestetty kunkin raamatun sanatarkkuuden perusteella:

5.4.3 Kreikan sanojen tutkiminen yksityiskohtaisesti

Blue Letter Bible sisältää lisäksi kansainvälisesti ja arvostetun Strongin sananselitysjärjestelmän. Tässä dokumentissa kreikan sanoihin on kuitenkin merkitty Novum kirjasarjan käyttämät sanat ja numerointimerkinnät suomalaista lukijaa ajatellen. Seuraamalla Blue Letter Bible -sivun linkkin kuatta pääsee vastaavaan kansainväliseen järjestelmään helposti verkon kautta, mikäli lukijalla ei ole Novum-kirjasarjaa saatavilla. Novum-sarjaa kannattaa kysyä paikallisista kirjastoista tai pyytää kaukolainaksi. Valitettavasti sarjan julkaisu on lopetettu kirjana, mutta se on uudelleen painettu CD-muodossa nimellä Diginovum.

5.4.4 Kirkkoraamatun luotettavuus

Kirkkoraamatun painoksen 1938 [KR38] yksittäiset käännösvirheet on kohta kohdalta lueteltu erinomaisessa Uuras Saarnivaaran kirjassa "Voiko Raamattuun Luottaa (1985)", ISBN 951-689-055-5, sekä Kaarlo Syvännön kirjasessa "Vanhan testamentin käännösvirheistä (1977)", Ari Kustannus, Saarijärvi. Kaikki tässä dokumentissa olevat viittaukset VT:n [KR38]:n virheisiin perustuvat Saarnivaaran kirjaan. Kiinnostunut lukija voi vielä tarkistaa asian verkossa olevasta Blue Letter Bible -sivun Vanhan testamentin heprealaisesta alkuperäistä tekstistä. Uuden testamentin osalta on käännökset suoraan varmennettu kreikan Novum-kirjasarjan tekstilaitoksesta ja Blue Letter Biblen sivuilta.

5.5 Novum kirjasarja

Novum-sarjan (1980) kreikan alkuperäinen teksti perustuu useista TR-tekstilaitoksista (Textus Receptus) valittuun Robert Estiennen nk. Stexphanuksen v. 1550:n julkaisemaan kolmanteen laitokseen. Ensimmäinen TR, vuoden 1516 tekstilaitos, oli Erasmus Rotterdamilaisen tekemä. Nykyisin TR ei ole aivan kaikkein viimeisimpiä, sillä MT on uudempi ja aavistuksen tarkempi. Kolmisen sataa vuotta TR oli hyväksytty teksti, kunnes 1800-luvulla siitä alettiin tehdä poikkeavia laitoksia (esim. WH 1881, joka hylkäsi TR:ssä käytetyn Codex Bezae; bysanttilaisen, n. 500 jKr, tekstin). Vasta 1980-luvulla alettiin uudelleen arvostaa bysanttilaisia tekstimuotoja ja Textus Receptusta, mistä johtuen se aikanaan valittiin Novumin pohjatekstiksi.

Erasmus

Erasmus suoritti kymmenessä kuukaudessa hankkeensa Baselin kirjastossa olevien käsikirjoitusten nojalla, ehtiäkseen edelle toisen kustantajan, Complutumin, UT hanketta. Useimmat käsikirjoituksista edustivat minuskeleista valittua R-tekstiä ja olivat verrattain huonoja. Parasta minuskelia (I), Erasmus käytti vähiten. Ilmestyskirjan ainoata käsikirjoitusta hän ei monessa kohdin kyennyt lukemaan, ja viimeiset jakeet 22:16-21 puuttuivat siitä kokonaan. Työnsä jouduttamiseksi hän käänsi puuttuvat jakeet Vulgatasta (latinalainen Raamattu) kreikaksi, tehden siinä pahoja kielivirheitä. Erasmuksen UT ilmestyi 1516. Myöhemmissä laitoksissa 1519-1535 Erasmus korjasi joukon painovirheitä, mutta ei korjannut tekstiä, vaikka siihen oli pujahtanutkin lukutapoja, joita ei ollut missään käsikirjoituksessa. Tämä hätäisesti toimitettu UT tuli ansaitsemattomaan merkitykselliseksi UT:n käännösten historiassa. Sen perusteella mm. Luther suoritti UT:n saksannoksen ja monet uskonpuhdistajat nojautuivat siihen.

Robert Estienne nk. Stephanus

Määrätietoisempi ote kuin Erasmuksella ilmenee laitoksissa, jotka pariisilainen kirjakauppias Estienne vuodesta 1546 alkaen julkaisi. Estienne vertaili toisiinsa Complutensiksen ja Erasmuksen UT:n tekstiä, seuraten tosin enimmäkseen jälkimmäistä, mutta liittäen kolmanteen painokseen (editio Regina 1550) reunaan käsikirjoituksissa havaitsemiaan eriäviä lukutapoja. Vertailun helpottamiseksi, hän jakoi tekstin lukuihin ja jakeisiin. Tätä jakoa on sitten ruvettu yleisesti noudattamaan.

Textus Receptus

1500-luvun loppupuolella julkaisi Calvinin oppinut ystävä Beza useita kreikkalais-latinalaisia UT:n painoksia. Ensimmäinen ilmestyi 1565. Beza ei suurestikaan uskaltanut poiketa Estiennen tekstistä, mutta omissa muistiinpanoissaan hän viittasi käsikirjoitusten ja kirkkoisien lukutapoihin, tekipä ehdotuksia tekstin korjaamiseksi vastoin käsikirjoituksia. Hänen hallussaan oli usein mainittu Codex D. Bezan ensimmäisen painoksin toimitti hollantilainen kustannusliike Elvirzir 1624, ja toisen painoksen 1633. Elziverin tekstistä tuli yleisimmin levinnyt teksti ja sitä alettiin kutsua Textus Receptukseksi.

6.0 Tärkeitä jakeita

Seuraavissa kappaleissa tarkasteluun on otettu jakeita, joissa Uuden maailman käännöksen sanoma antaa toisen ilmoituksen kuin Raamatun alkuperäinen teksti. Kaikki jakeet Raamatussa eivät ole samanarvoisia, vaan joitakin jakeita voidaan pitää erityisinä karttapisteinä. Näillä jakeilla on huomattava vaikutus Raamatun ilmoituksesta muodostettavan opetuksen sisältöön. Yksikin väärin käännetty sana kyseisissä jakeissa saattaa johtaa antaa aseet väärän opetuksen levittämiseen. Toistuva jakeiden väärinkääntäminen viittaa käännöksen tarkoituksenhakuisuuteen ja käännöksen luotettavuuteen tulisi suhtautua suurella varauksella.

6.1 Huomautuksia kreikan kielestä

Suurin vaikeus kreikan kielen suomentamisessa on aikamuotojen kääntäminen. Kreikassa ei varsinaisesti ole aikamuotoja, vaan verbimuodot ilmaisevat, miten tehtävä on suoritettu. Lukijan kannattaa tutustua erityisesti alla oleviin kieliopin sivuihin.

Toiminnan jatkuvuudesta:

Ajasta:

Sijamuodoista:

Käytetyt merkinnät kreikankielisissä sanoissa: 

      /ginoskosin,972(8)[nnnn]/
       |          |   | |
       |          |   | Sanan Strongin kansainvälinen numero
       |          |   | (Blue Letter Bible)
       |          |   Novum: Jos kyseessä on verbi, sen sijamuoto kreikassa.
       |          Novum 5 sanakirjan numero, josta voi lukea selityksen.
       Novum-teoksen kreikan alkuperäinen sana

Lisätietoja kreikan kielestä:

6.2 Moos. 1:2, Jumalan Henki

Sanat, jotka jakeessa esiintyvät heprean alkuperäistekstissä, ovat Ruach ja Elohim. Heprean alkuperäinen teksti:

[Kuva 23. pic/blue-1moos-01-02.gif]
Kuva 23. Blue Letter Bible; 1. Mooseksen kirja 1:2

Mielenkiintoista näissä jakeissa on sana Elohim, joka on kollektiivinen monikkomuoto (Jumalat), sanasta El (Jumala). Jumala puhui monikossa "kuvaksemme". Tämä on joka on yksi vahvimmista todisteista Jumalan salatusta olemuksesta, vaikka Vartiotorniseuran kirjallisuus ohittaa monikkomuotoisen sanamuodon selittämällä Jumalan puhuvan Pojalleen Jeesukselle. Lauseen lukeminen järjestön näkökulmasta aiheuttaa ongelmia, sillä Vartiotorniseuran opetuksessa Jeesus on luotu enkeliolento. Jae siis tarkoittaisi, että ihminen olisi sekoitus iankaikkisen Jumalan ja luodun enkelin kuvista. Tätä teologista ongelmaa, miten ihminen voisi olla sekoitus, Vartiotornisera ei kuitenkaan ole käsitellyt. Kristinuskon mukaan jakeessa ei ole ristiriita, sillä Jeesus ymmärretään olevan Jumala iankaikkisesta Jumalasta ja jakeen sanoma on yksinkertainen: ihminen luotiin iankaikkisen Jumalan kuvaksi.

[Kuva 24. pic/blue-strong-00430-elohim-jumala.gif]
Kuva 24. Blue Letter Bible; Strongin sanaselitys: hakunumero 430, Elohim

Sanan ruach päämerkitys on "henki" kuten käy ilmi Blue Letter Bible:n kansainvälisistä sananselitysteoksista. Sanaa ei käännetä kertaakaan Vanhassa testamentissa sanonnalla "toimiva voima", kuten Vartiotorniseura Uuden maailman käännöksessä käntää.

[Kuva 25. pic/blue-strong-07307-ruach-henki.gif]
Kuva 25. Blue Letter Bible; Strongin sanaselitys: hakunumero 7307 ruach

Sanaa ruach käytetään myös Samuelin kirjan kohdassa:

[Kuva 26. pic/blue-2sam-23-02.gif]
Kuva 26. Blue Letter Bible; 2. Samuelin kirja 23:2

Sanaa ruach käytetään lisäksi Jobin kirjan 27. luvussa:

[Kuva 27. pic/blue-job-27-03.gif]
Kuva 27. Blue Letter Bible; Job. 27:3

6.3 Moos. 3:14, MINÄ OLEN, I AM

Huomautus: katso tarkempi selitys kohdassa: ego eimi (I AM). Hepreaksi ilmoitus "minä olen, se joka minä olen" kuuluu ehjee aser ehjee

Heprean alkuperäinen teksti:

[Kuva 28. pic/blue-2moos-03-14.gif]
Kuva 28. Blue Letter Bible; 2. Mooseksen kirja 3:14

[Kuva 29. pic/blue-strong-01961-jhvh.gif]
Kuva 29. Blue Letter Bible; Strongin sanaselitys tetragrammista: hakunumero 1961, JHVH

Uuden maailman käännöksessä kohta on ilmaistu kaikista muista Raamatun käännöksistä poikkeavassa muodossa: "minä osoittaudun". Muut käännökset ovat kääntäneet: "I AM (MINÄ OLEN)", (Hepr. hayah ts. JHVH-tetragrammi). Miksi Uuden maailman käännös ei käännä kohtaa samoin kuin kaikki muut raamatunkäännökset useiden vuosisatojen ajalta? Olisko mahdollista, että järjestö ei halua jäseniensä tietävän, että juuri näillä sanoilla on yhteys Uuden testamentin Jeesuksen kreikkalaisiin sanoihin ego eimi: 'MINÄ OLEN'.

Vanhan testamentin käännös, kreikkalainen Septuaginta, käyttää myös sanoja ego eimi JHVH-tetragrammia käännöksenä jakeessa 2. Moos. 3:14. Juuri ego eimi sanoista jakeissa (Joh. 8:58, 14:8-9) juutalaiset tunnistivat hänet samaksi kuin Vanhan testamentin JHVH. He tunsivat ainoan oikean Jumalan nimellä 'MINÄ OLEN'. Jeesuksen vastauksesta he syyttivät häntä Jumalanpilkasta ja tahtovat kivittää hänet.

6.3.1 David Guzik 1. Mooseksenkirjasta 3:13-14, Blue Letter Bible

Seuraava selitys on suomennettu Blue Letter Biblen jakeesta 1. Moos. 3:14 kohdasta [L] (Lexicons). "Jumalan nimen paljastaminen Moosekselle"

I. Oikeutetusti, Mooses tunsi tarvitsevansa jotakin konkreettista ennen kuin hän astuisi Israelin kansan eteen; aikaisemmin hänen sanaansa uskottiin sellaisenaan ollessaan Egyptin prinssi. Kuitenkin neljäkymmentä vuotta lammaspaimenena johtaen Israelin kansaa olivat kuluttanut hänen arvostustaan.

II. Onko Jumalan nimillä "Minä olen se joka minä olen", "minä olen", JaHVeH tai "minä osoittaudun miksi minä osoittaudun (UM)" eroavaisuuksia? Eipä oikeastaan, sillä kaikki edellä luetellut nimet ilmaisevat saman idean.

III. Jumala ilmaisi itsensä Moosekselle nimellä "Minä Olen" siitä yksinkertaisesta syystä, että Jumala on; ei ollut olemassa aikaa, jolloin hän ei olisi ollut tai tulisi olemaan ikaan jolloin häntä ei enää ole.

IV. Nimen "Minä Olen" takaa kajastaa myös jollakin tavalla ymmärrys siitä, että "Jumala tulee olemaan/osoittautumaan"; Hän tulee olemaan kaikkea sitä mitä me tarvitsemme tai mitä Jumala katsoo hyväksi tulla.

V. "Minä Olen" in Jumalallinen ilmoitus, jota Jeesus käytti usein Uudessa testamentissa, selvästi julistaen, että hän oli se sama ääni, Jumala, jonka Israelin kansa tunnisti Vanhan testamentin "palavana pensaana".

6.3.2 M. Henry 1. Mooseksenkirjasta 3:11-15, Blue Letter Bible

Seuraava selitys on suomennettu Blue Letter Biblen 1. Moos. 3:14 kohdasta [L] (Lexicons).

Jumala, puhuttuaan Mooseksell, antaa tälle myös sananvuoron, jossa Mooses toteaa:

I. Mooses asettaa oman pätevyytensä kyseenalaiseksi jakeessa 11: "Mikä minä olen menemään (...)". Hän pitää itseään arvottomana saamaan kunnian ja olevansa vajavainen Jumalan asettamaan tehtävään. Mooses tuntee riittämätöntä rohkeutta puhuakseen faaraolle vaatimuksista, joista hän voisi menettää päänsä. Hän uskoo tarvitsevansa lisää ohjausta, sillä hän ei koe olevansa kykenevä johtamaan Israelia pois Egyptistä. Israelin kansa on aseistamaton, kuriton, sisäisesti hajaantunut ja kykenemätön toimiaan yhteistyössä omaehtoisesti. Työ johon Jumala häntä kutsuu tuntuu mahdottomalta.

II. Jumala vastaa Mooseksen epäilyksiin ja lupaa olla hänen kanssaan jakeessa 12. Raamatussa kerrotaan, että jopa heikot ihmiset voivat olla vahvoja Herrassa, sillä Herra antaa voimaa kestää ja kohdata asiat. Jumalan läsnäolo vahvistaa ihmistä, antaa viisautta ja voimaa heikolle ja hidaspuheiselle, siirtää ylitsepääsemättömiä esteitä ja valmistaa ihmisen kohtaamaan kaiken Jumalan suojeluksessa. Jumala lisäksi vahvistaa, että Mooses tulee onnistumaan ja että Israelilaiset tulevat palvelemaan häntä.

III. Mooses rukoilee ohjeita työnsä tekemiseksi pyytää Jumalaa antamaan hänelle joitakin todisteita vietäväksi. Hän haluaa tietää millä nimellä Jumala haluaa itseään kutsuttavan tämän tapahtuman yhteydessä jakeessa 13.

1. Mooses on varma, että Israelin kansa kysyisi häneltä Jumalan ilmoittamaa nimeä, koska:

2. Mooses anoo tarkkoja ohjeita, jotta pystyisi parhaiten toimimaan kansan parissa: "(13) Katso, kun minä menen israelilaisten luo (...) niin mitä minä heille vastaan?" ja myöhemmin Mooses uudistaa pyyntönsä (2. Moos. 3:1) "Katso, he eivät usko minua eivätkä kuule minua, vaan sanovat: 'Ei Herra ole sinulle ilmestynyt'"

IV. Jumala kertoo vuolaasti kaikki valmistelut ja ohjeet Moosekselle. Tämän puhuttelun jälkeen, Jumala tultaisiin nyt tuntemaan nimellä: –

1. Nimellä, joka kuvaa häntä itseään (jae 14): "Minä Olen se, joka minä olen". Se merkitsee:

2. Nimi on myös lupaus hänen kansalleen. Nimi myös huvittaa Jumalaa ja antaa kansalle ajattelemisen aihetta. Hän ohjaa Mooseksen kuitenkin käyttämään myös kansalle tunnetumpaa nimeä: "(16) Mene ja kokoa Israelin vanhimmat ja sano heille: Herra, teidän isienne Jumala, Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, on ilmestynyt minulle ja sanonut: 'Totisesti minä pidän teistä huolen ja pidän silmällä, mitä teille tapahtuu Egyptissä.". Tällä nimellä hän on tehnyt itsensä tiettäväksi jo sukupolvien ajan.

6.4 Sananl. 4:18, valo lisääntyy

Vartiotorniseuran oppi on muuttunut vuosin mittaan uusissa julkaisuissa. Muutoksia perustellaan yllä olevaan jakeeseen viitaten. Aikaisempien virheiden ja opillisten muutosten kohdalla järjestö pyrki oletetun nöyrästi tarjoamaan selitystä: "tunnustamme olevamme erehtyväisiä. Valo lisääntyy ja seuraava ennustus tai opetus tulee olemaan totuus".

MITÄ SANANLASKU TARKOITTAA?

Lukemalla koko 4. luvun, lukija huomaa, että sananlaskun kirjoittaja kuvailee kahta vastakohtaparia: siitä, mitä tapahtuu vanhurskaalle ja mitä jumalattomalle (jae 14). Vanhurskas varjelee elämänsä pahasta seuraamalla vanhempiensa viisaita neuvoja ja pyrkiessään muutenkin elämään viisaasti. Jumalattoman, kurituksesta ja neuvoista piittaamattoman, tie vie turmioon. Sananlaskun kohdassa ei viitata lainkaan profetioihin tai totuuksien paljastumiseen.

EREHTYIVÄTKÖ APOSTOLIT? Kirkastuiko valo?

Tämän raajatunjakeen lisäksi Vartiotorniseura perustelee ennustusten muuttamista sillä, että apostolitkin tekivät erehdyksiä (heillä oli vääriä odotuksia) ja viittavat Apostolien tekojen jakeeseen:

Raamatun selittämisen sääntöihin kuuluu, että kaikkien viitattujen raamatunkohtien tulee koskea samoja asioita. järjestön perustelu Apostolien tekojen jakeen käyttämiseen Sananlaskun jakeen rinnalle on virheellinen, sillä Apostolit eivät puhu a) vanhurskaasta tai b) Jumalattomasta kuten Sananlaskun kohta.

Lisäksi apostolit kysyivät. Jeesukselta. He eivät ennustaneet ajankohtia tai profetoineet. Itse asiassa Jeesus sanoi, että vuosiluvut eivät kuuluneet aikalaisille, vaan varoitti niiden pohtimisesta. Apt. 1:7: – Hän sanoi heille: 'Ei ole teidän asianne tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa voimalla on asettanut.'

HETKINEN – kun Valo kirkastuu, tarkentuu, mitä se tarkoittaa?

Puhuttaessa jonkin opin tarkentumisesta, se ei tarkoita missään asian muuttumista toisenlaiseksi. Kun valo kirkastuu, se on edelleen valoa. Se ei muutu pimeydeksi. Sanakirjan määritelmän mukaan:

Järjestön väittäessä, että opin tarkentumisen synonyymi olisi opin muuttuminen erilaiseksi, on virheellinen. Opista voidaan tehdä uusia tarkentavia tulkintoja ja hienosäätää asiaa. Mutta muutoksia ei voida tehdä niin paljon, että alkuperäinen osuus on hävinnyt ja muuttunut toiseksi. Jos näin käy, ei siloin ole kyse tarkentumisesta, vaan perusteellisesta muuttumisesta.

Sananlaskun jae puhuu tarkentumisesta: "valo kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka". Tämä antaa selvän kuvan siitä, että perusrunko asiasta on saattanut aikaisemmin olla hämärä, mutta sen eri piirteet ja ympäristö ovat ajan myötä tarkentuneet. Keskipäivään mennessä tieto loistaa täydellisenä. Perusteiltaan sama asia on tullut kirkkaan hohtavaksi, mutta missään vaiheessa valo ei voi vähetä tai muuttua toiseksi.

6.5 Sananl. 8:22, tiensä alussa

Oikea käännös:

Heprean alkuperäinen teksti:

[Kuva 30. pic/blue-san-08-22.gif]
Kuva 30. Blue Letter Bible; Sananlasku 8:22

Sanaselitykset Strongin laitoksen mukaan:

[Kuva 31. pic/blue-strong-07225-reshiyth-esikoinen.gif]
Kuva 31. Blue Letter Bible; Strongin sanaselitys: hakunumero 7225, reshiyth

[Kuva 32. pic/blue-strong-01870-derek-teittensa.gif]
Kuva 32. Blue Letter Bible; Strongin sanaselitys: hakunumero 1870, derek

[Kuva 33. pic/blue-strong-06924-qedem-edessa.gif]
Kuva 33. Blue Letter Bible; Strongin sanaselitys: hakunumero 6924, qedem

Kirkkoraamattu kääntää virheellisesti qanah sanalla "loi". Tämä virhe esiintyy myös jakeessa 1. Moos. 14:19, jossa qanah tulee oikeammin kääntää sanalla "omistaja". Vartiotorniseuran hallintoelin viittaa erheellisesti qanah-sanan käännökseen sanoilla: valmistaa, tuottaa ja luoda. Sana qanah esiintyy useita kertoja Psalmeissa merkityksessä omistaa. Viittaus sille, että sana qanah todellakin tarkoittaa samaa kuin omistaa, löytyy myös Uuden testamentin puolelta, jossa jakeessa Apt. 3:21 kertoo: "Taivaan piti omistaman hänet (Kristuksen, jae 20) niihin aikoihin asti, jolloin kaikki jälleen kohdallensa asetetaan, mistä Jumala on ikiajoista saakka puhunut pyhäin profeettainsa suun kautta."

Seuraavat käänökset ovat yllä heprean alkuperäisen tekstin valossa ovat virheellisiä:

Virheelliset sanat:

6.5.1 Sanan qanah käyttö Raamatussa

Raamatussa luomista tarkoittava täsmällinen heprealaista sana on bara (ks. alla). Sananlaskun kohdassa ei käytetä tätä sanaa, vaan sanaa qanah (Strong #7069), joka esiintyy 84 kertaa Vanhassa testamentissa merkityksessä "saada, saavuttaa, olla omana". Jakeen 22 "omana" rinnakkaisia qanah sanan käyttöä "omistaa, isäntä" esiintyy jakeissa 1. Moos. 39:1; 2 Moos. 21:2; Sananl. 4:5, 7; 23:23; Saarn. 2:7; Jes. 1:3.

[Kuva 34. pic/blue-strong-07069-qanah-omistaa.gif]
Kuva 34. Blue Letter Bible; Strongin sanaselitys: hakunumero 7069, qanah

6.5.2 Sanan bara käyttö Raamatussa

Ks. <http://answering-islam.org/BibleCom/prov8-22-31.html>, jonka mukaan kyseessä on heprealainen sana, jota käytetään luomisesta on bara (Strong #01254). Sitä käytetään Vanhassa testamentissa aina viitatessa asioihin, jotka luodaan tai luotiin.

[Kuva 35. pic/blue-strong-01254-bara-luoda.gif]
Kuva 35. Blue Letter Bible; Strongin sanaselitys: hakunumero 01254, bara

Sanaa bara käytetään esimerkiksi Raamatun alussa, samoin kuin muulla, missä viitataan luomiseen. Valitettavasti Kirkkoraamattu ei ole kääntänyt sanaa tarkasti kaikissa jakeissa, kuten alla näemme:

[Kuva 36. pic/blue-1moos-01-01.gif]
Kuva 36. Blue Letter Bible; 1. Mooseksenkirja 1:1.

6.5.3 Sanan asah käyttö Raamatussa

Rinnakkainen synonyymi sanalle bara (suom. luoda, valmistaa; Strong #06213) on asah (suom. tehdä). Tätä sanaa käytetään yli 2000 kertaa synonyyminä luomiselle esimerkiksi jakeissa:

Hebreassa on siis erityiset sanat sille, joka jollakin tavalla luodaan, tehdään tai valmistetaan. Toisin kuin Vartiotorniseuran hallintoelin yrittää väittää. Sananlaskun 8:22 kohdalla ei ole käytetty mitään näistä luonnollisia heprean kielen luomista tarkoittavista sanoista.

6.5.4 Sananlaskun kohta kokonaisuudessaan

Kohtaan ei välttämättä tarvita mitään erityisiä selityksiä, sillä pelkkä koko kappaleen 8 lukeminen auttaa. Lukiessasi, tee kysymys: kuka puhuu? Luvussa on äänessä joku ("viisaus"?), joka "olin minä" (mm. Sananl. 8:27), joka oli Herran Jumalan kanssa (mm. Sananl. 8:30), ja joka kuitenkin puhuu Jumaluuden auktoriteetillä (mm. Sananl. 8:34-36).

Viisaus esiintyy Sananlaskun 8. luvussa persoonana, mutta koko luvusta heijastuu kuva, missä Isä Jumala (Hän) alkoi luomistyönsä ja Viisaus (Poika) oli mukana työmestarina jokaisessa hetkessä. Viisaus oli olemassa ennen aikojen alkua (Jae 23; vrt. Jeesuksella ei ole aikojen alkua Joh. 14:8-9; 1. luku; Hepr. 13:8). Lue koko Sananlaskun 8:s luku kokonaisuudessaan ja kiinnitä huomio siihen, miten Viisaus puhuu samalla kaikkivaltiudella kuin Isä Jumala:

6.5.5 Kohdan tarkastelua muun Raamatun ilmoituksen valossa

Rinnalla kannattaa tutkia muita sananlaskun jakeita, jotka puhuvat viisaudesta: 

      Joh. 7:34. Silloin te etsitte minua (Jeesus), mutta ette
      löydä; ja missä minä olen, sinne te ette voi tulla.    

      Kol. 1:16: -- Sillä hänessä (Jeesuksessa) luotiin kaikki,
      mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja
      näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia,
      hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa
      ja häneen,

Uuden testamentin viisautta koskevissa kohdissa mainitaan:

Aikaisemmin Sananlaskun 8. luvussa ilmaistiin Viisauden olevan on persoona. Sananlaskun 1. luvun sanojen samankaltaisuuksien voidaan katsoa viittaavan Uuden testamentin Jeesuksen toimintaan ja sanoihin. Luukas viittaa myös puheessaan sananlaskuihin [1]. Kuka henkilö oli Jumalan viisaus? Korinttolaiskirje [2] hahmottelee, mutta kohta [3] kertoo lopullisen vastauksen siitä, että Kristus on yhtä kuin Jumalan viisaus. Tämä oli Jumalan aivoitus ja suunnitelma [5]. Lisävahvistusta VT:n kirjoituksille kertoo Uusi testamentti sanoin:

6.6 San 8:30, työmestari

Kirkkoraamatussa on jakeessa 8:30 käännösvirhe. Heprean sana amown eli "hoidokki" => pitäisi lukea "työmestari" tai "arkkitehti". Oikea käännös alla. Huomaa oikea KJV:n käännös: "as one brough up with him (tuotu viereen)". Seuraavassa oikeat käännökset:

Virheellinen käännös:

Seuraavassa on alkuperäisen kielen käännös sananlaskusta 8:30:

[Kuva 37. pic/blue-san-08-30.gif]
Kuva 37. Blue Letter Bible; Sananlasku 8:30

[Kuva 38. pic/blue-strong-0525-amon-edessa.gif]
Kuva 38. Blue Letter Bible; Strongin sanaselitys: hakusana 525, amon

6.7 Sak. 12:10, Katsovat minuun, jonka lävistäneet

Heprean alkuperäinen teksti:

[Kuva 39. pic/blue-sak-12-10.gif]
Kuva 39. Blue Letter Bible; Sakarja 12:10

[Kuva 40. pic/blue-strong-01856-daqar-keihastaa.gif]
Kuva 40. Blue Letter Bible; Strongin sanaselitys: hakusana 1825, daqar

Vartiotorniseuran käänös on muuttanut sanonnan "katsovat MINUUN" sanonnalla "katsovat varmasti HÄNEEN". Muunnoksessa hämärretään kuka oli "hän", joka keihästettiin. Alkuperäinen teksti kuitenkin kertoo selvästi "ME" daqar. Vanha Testamentti ennustaa Jumalasta, joka keihästettiin ristillä. Uudesta Testamentista voimme luemme saman (Joh. 19:34). Tästä tapahtumasta Sakarja lausui jo kauan sitten ennustuksen:

6.8 Matt. 25:46, iankaikkiseen rangaistukseen

[Kuva 41. pic/kit-mt-25-46.jpg]
Kuva 41. KIT; Matthew 25:46

Kreikan sanatarkka käännös:

[Kuva 42. pic/novum-mt-25-46.jpg]
Kuva 42. Novum; Matteus 25:46

Vartiotorniseuran käännös on korvannut sanan "rangaistus", sillä järjestön opin mukaan Jumala ei voisi ikuisesti rangaista ihmistä kuoleman jälkeen. Järjestön mukaan kuoleman jälkeen ihminen ei ole enää tunteva olento; hänellä ei ole tietoisuutta kokea surua, kaipausta tai tuskaa. Kuitenkin sanan kolasis suomennoksen ainoat vaihtoehdot ovat "rangaistus" ja "tuska". Vastaava verbi, rangaista, esiintyy kohdissa Apt. 4:21 kolasontai /novum,254(1)/ ja 2. Piet. 2:9 koladzomenus /novum,2543(2)/. Mielenkiintoista on huomata, että järjestö kuitenkin kääntää Apt. 4:21:ssa sanan rangaistukseksi. Kysymys kuuluukin, missä on Vartiotorniseuran toimittaman Raamatun kääntämisen johdonmukaisuus?

Käyttämällä verbiä "lop off/cut off/karsiintuminen" (ts. "termination") järjestö on yrittänyt peittää sen tosiasian, että "rangaistus" tarkoittaa todellista, fyysistä ja henkistä kipua, niin kuin raamattu kertoo.

[Kuva 43. pic/novum-05-2545-kolasin-rangaistus.jpg]
Kuva 43. Novum; sananselitys KOLASIN

6.9 Luuk. 23:43, tänä päivänä paratiisissa

[Kuva 44. pic/kit-lk-23-43.jpg]
Kuva 44. KIT; Luke 23:43

Kreikan sanatarkka käännös:

[Kuva 45. pic/novum-lk-23-43.jpg]
Kuva 45. Novum; Luukas 23:43

Huom: Lukijan kannattaa pitää mielessä, että paratiisi ei ole sama kuin taivas, sillä taivaaseen ei ole vielä kukaan muu kuin Jeesus mennyt (Joh. 3:13). Taivas asetetaan vasta maailmanlopun tuomion päivänä (Matt. 25:31-46), jolloin ihmisten teot punnitaan (Jer. 17:10; Room. 14:12; Kol. 3:13; 2. Kor. 5:10; 1. Piet. 1:17).

Missään raamatunkäännöksissä, keskiajalta lähtien (KJV 1611), ei ole pilkkua milloinkaan paikkaan, johon Vartiotorniseura on sen asettanut käännöksessään. Vuosisatainen historia Raamatun ja oppineiden yksimielisissä käännöstöissä on pyyhitty kevyesti ilmaan, sillä paikka soti liian voimakkaasti järjestön oppirakennelmaa vastaan, jonka mukaan ihminen ei voi välittömästi kuollessaan päästä paratiisiin. Käänlsessä pilkkun siirtämisellä on saatu aikaan se, että lupaus paratiisiin pääsemisetä olisi jakeessa siirtynyt epämääräiseen tulevaisuuteen.

Pilkun paikkaa ei voi suoraan määritellä kreikan alkuperäisestä tekstistä, sillä Raamatun koinee-kreikan kirjoitukset eivät sisältäneet välimerkkejä. Saattaisi siksi tuntua hankalalta päätellä miten lause tulisi rakentaa. Raamatun kääntämisen yksi johtavista periaatteista on johdonmukaisuus, siten että kaikki samankaltaiset kohdat käännetään täsmälleen samalla tavalla. Mikäli näin ei tehtäisi, olisi Raamatun alkuperäistä sanomaa mahdotonta vastaanottaa, vertailla ja yhdistellä.

6.9.1 Totisesti minä sanon sinulle/teille

Jeesus käytti fraasia "Totisesti minä sanon" (kreik. amen soi lego) aina kun kysymys oli erittäin tärkeästä asiasta, totuudesta, joka oli jopa vaikea kuulijoiden vastaanottaa. Johanneksen evankeliumissa sanomaa on jopa tehostettu kahdella amen sanalla "Totisesti, totisesti (....)". Sanontatapa muistuttaa läheisesti muiden kielien vanhahtavia fraaseja kuten englannin "Hear ye!" ja Vanhan testamentin "Näin sanoo Herra". Vanhan testamentin taustaa vasten on melko epätodennäköistä lukea Luuk. 23:43 muodossa "Totisesti sanon sinulle tänään" koska Vanhan testamentin puolella ei esiinny koskaan ajanmääreen ilmaisua, kuten "Näin sanoo herra tänään". Vanhan Testamentin ilmaisut oli aina välittämästi osoitettu kuulijakunnalle.

Merkille pantavaa on se, että niistä 74:stä tapauksessa, jossa Jeesuksen sanontatapaa käännetään, Uuden maailman käännös asettaa pilkun tai kaksoispisteen täsmälleen kuten kaikissa muissakin raamatunkäännöksissä "sinulle/teille" sanan jälkeen. Kummallista on, että Uuden maailman käännöksessä tästä johdonmukaisuudesta poiketaan juuri jakeessa Luuk. 23:43. Uuden maailman käännöksessä Jeesuksen sanojen kohdat on käsitelty seuraavasti 1) että-sana on lisätty välittömästi fraasin jälkeen: "Sillä totisesti minä sanon teille, että" kohdissa (Matt. 5:18, 16:28; Mark. 3:28; Luuk. 4:24). 2) Muissa 63 tapauksessa UM lisää pilkun fraasin jälkeen ja kirjoittaa sitä seuraavan sanan ensimmäisen kirjaimen isolla kirjaimella (mm. Matt. 5:26, 26:13, 21, 34; Mark. 8:12, 14:9, 18, 25, 30; Luuk. 11:51, 21:32; Joh. 1:51, 21:18).

Mikä on siis Luuk. 23:43:n kreikan kieleen kohdassa tai tekstiyhteydessä edellä tai jäljessä se merkityksellinen seikka, jonka vuoksi Uuden maailman käännös ei seuraakaan muualla käytettyä yhdenmukaisuuden periaatetta? Vartiotorniseuran opetus paratiisista olisi ristiriidassa tämän jakeen kanssa, jos välimerkki olisi Uuden maailman käännöksessä jätetty samaan paikkaan kuin KR38 ja KJV käännöksissä. Onko kysymyksessä Raamatun sanan hienovarainen säätäminen ja sen "saattaminen sopusointuun" järjestön opetuksien kanssa?

6.9.2 Sanan "tänään" paikka

Vartiotorniseura tarjoaa tilalle selitystä, että tänään-sana on niin lähellä, että pilkun paikka voidaan siirtää. Mutta kreikan kieliopillisesti lauseesta tulee erittäin kömpelö. Mikäli Luukas olisi tarkoittanut Jeesuksen aloittaneen lauseen siten, että tänään-sanalla on erityinen merkitysarvo, niin hän olisi kirjoittanut sujuvaa kreikkaa sanoen 

      "Totisesti, tänään minä sanon sinulle"

tai käyttäen lauserakennetta: 

      "Totisesti, minä sanon sinulle tänään, ETTÄ (kreik. `hoti')
      (...)"

Näissä tapauksissa pilkun paikasta ei olisi ollut minkäänlaista epäselvyyttä. Luukas ei kuitenkaan valinnut näitä luonnollisia kielen rakenteita, joten nykyisessä paikassaan tänään-sana nousee painokkaasti esiin. Jeesus halusi lohduttaa pahantekijää antamalla lupauksen, joka toisi lohdutusta suurelle kärsimykselle: TÄNÄÄN olisi hän Jeesuksen kanssa onnellisessa maailmassa kuoleman tuolla puolen, paratiisissa.

Pahantekijä, jonka nimi oli Dismas perimätiedon mukaan, kysyi Jeesusta muistamaan häntä kun hän saapuisi valtakuntaansa. Jeesus vastasi täsmälleen kysymykseen milloin hän saapuisi valtakuntaansa sanalla "tänään".

6.9.3 Sanojen "tänään" ja "valtakunta" merkitys

Vartiotorniseura usein painottaa selityksessään, että Jeesuksen sanoma oli tarkoitettu "juuri sinä päivänä" pahantekijälle, ristiinnaulitsemisen päivänä, pahantekijän julkilausumansa uskon vuoksi. Selitys on virheellinen sikäli, että teksti ei lainkaan mainitse lausuiko pahantekijä uskonsa julki Jeesukselle ristillä. Pahantekijä tiesi, että Jeesuksella oli valtakunta, mutta kuten muiden juutalaisten tavoin, hän oli odottanut ennustetun maallisen kuninkaan saapumista kuten aikoinaan olivat saapuneet mahtavat kuninkaat Daavid ja Salomon. Tämän ennustetun kuninkaan odotettiin perustavan valtakunnan maan päälle ja tuovan juutalaisille taas loiston. Jeesus ei tuonut materialistista valtakuntaa mukanaan ja siksi häneen petyttiin, koska kirjanoppineet olivat ennustaneet ja kuvailleet aivan toisenlaisesta messiasta tulevaksi. Tästä kontekstista käsin pahantekijän ristin usko "valtakuntaan" saa aivan erityisen merkityksen. Hän uskoi Jeesuksen menevän "ylös", sinne jonnekin, jossa varsinainen valtakunta sijaitsisi.

Sana paratiisi ei tarkoita suoraan taivasta, sillä kukaan ei ole vielä mennyt taivaisiin (Joh. 3:13). Raamatussa mainitaan useita paikkoja, missä ihmiset ovat kuoleman jälkeen. Yksi näistä on kreikaksi hades, jonka synonyymi on hepreaksi sheol - paikka, jonne oikeamieliset saapuvat. Raamatussa kerrotaan (1. Piet. 3:19-20, 4:6, katso myös Room. 10:7; Apt. 2:27), että Jeesus "..meni pois ja saarnasi vankeudessa oleville hengille" ja (Ef. 4:9) "Mutta että hän astui ylös, mitä se on muuta, kuin että hän oli astunut alaskin, maan alimpiin paikkoihin?". Raamattu myös kertoo, että synnintekijöillä ja pahantekijöillä ei ole sijaa taivaassa (Ilm. 21:27) ja että helvettiin joutuneita ihmisiä ei enää ole mahdollista pelastaa (Ilm. 20:10, 15). Minne Jeesus siis meni saarnaamaan? Jeesushan sanoi, että pahantekijä saapuisi samana päivänä paikkaan nimeltä "paratiisi". Paikan saattaa olla hades (tuonela). Luukkaan kertomuksen mukaan tuonelassa on kenties kaksi osuutta, josta toista nimitetään Aabrahamin helmaksi (Luuk. 16:22) ja toisaalla taas nimellä kolmas taivas (2. Kor. 12:2, 3). Paratiisin voidaan olettaa olevan väliaikainen paikka ennen kuin ihmiset tulevat myöhemmin olemaan taivaallisessa valtakunnassa Jumalan luona. Raamattu ei kerro paljoakaan lisätietoja Aabrahamin helmasta tai tuonelasta.

6.10 Joh. 1:1, Sana oli Jumala

[Kuva 46. pic/kit-jh-01-01.jpg]
Kuva 46. KIT; John 1:1

Huomaa, mitä Vartiotorniseuran rivienvälinen käännöksen, KIT:n Wescott & Hort -tekstilaitoksen professori sanoo kohdasta:

"Tohtori B. F. Wescott lausuu jakeesta seuraavasti (jonka tekstilaitos on Kingdom Interlinear Traslation pohjana): Predikaatti (Jumala) on esillä voimakkaasti ensin, aivan kuten jakeessa 4:24. Jumala-sana on asianmukaisesti ilman artikkelia (...) Lauseessa ei anneta millään lailla ymmärtää olevan kyse alhaisemmasta asemasta, sillä lause sensijaan varmentaa Sanan olevan Tosi Jumala (...) kolmannessa lauseessa Sana määräisellä artikkelilla julistetaan Jumalaksi ja täten ilmaisee Sanan olevan yhtä olemusta Jumalan kanssa."

Kreikan sanatarkka käännös:

[Kuva 47. pic/novum-jh-01-01.jpg]
Kuva 47. Novum; Johannes 1:1

Vartiotorniseuran kreikkalaisessa KIT-interlineaarissa ei ole artikkelia "a (eräs)", vaikkakin teksti "god" on kirjoitettu pienellä. Lisäksi sana pros, joka tarkoittaa "silmästä silmään" on käännetty termillä "towards (kohti)", ei sanalla "with (luona, kanssa)". Sana pros esiintyy Raamatussa 726 kertaa, eikä sitä ole kertaakaan käännetty sanalla "toward"; Blue Letter Bible antaa vastaukseksi: unto 340, to 203, with 43, for 25, against 24, among 20, at 11, not tr 6, misc 53, vr to 1. Lue myös artikkelit <http://www.letusreason.org/JW38.htm> ja <http://www.carm.org/jw/john1_1.htm> sekä <http://www.dtl.org/trinity/article/john-1-1.htm>

Kyseinen raamatunkohta on Vartiotorniseuram oppirakennelmille tärkeä, sillä järjestön mukaan Jeesus ei voi olla Jumala, lihaan tullut, vaan arkkienkeli Mikael. Koska Jeesus ei järjestön opetuksessa ole Kaikkivaltias Jumala, ei Johanneksen ensimmäinen jae voi sanoa Jeesusta Jumalaksi. Tästä syystä kohtaan on Vartiotorniseuran englanninkieliseen Uuden maailman käännöksessä, New World Translation of the Holy Scriptures (NWT), lisätty anglanninkielen epämääräinen artikkeli "a". Suomalaisessa Uuden maailman käännöksessä jumala-sana on tästä syystä kirjoitettu pienellä.

6.10.1 Kristinusko opettaa yksijumalaisuutta

Kristityt uskovat, että on olemassa vain yksi Jumala. Vartiotorniseuran käännöksen mukaan jakeessa Joh. 1:1 on kaksi Jumalaa: isompi ja pienempi. Jeesus on pikku-jumala, mutta ei kuitenkaan "Jumala Kaikkivaltias". Järjestö pyrkii perustelemaan pienellä kirjoitetun jumala-sanan käyttöä sillä, että muuallakin ihmisiä on nimitetty "jumaliksi". Esim. jakeissa:

A. Yllä oleva perustelu muista "jumalista" on heikko, sillä kaikki kohdat on tutkittava niiden lauseyhteyksissään. Psalmin 82 jae 6 tarkoittaa epäjumalia, sillä Raamattu tekee hyvin selväksi, että on olemassa vain yksi Jumala (Jes. 43:10, 44:6, 8, 45:5, jne.), joten muiden on oltava epäjumalia. Kysymys Johannes 1:1:ssä tulisikin kuulua, onko Jeesus ts. sana "epäjumala" vai tosi Kaikkivaltias Jumala?

B. Raamattu kertoo, että muita jumalia ei saa palvoa hänen lisäkseen kohdassa 2. Moos. 20:3: "Älä pidä muita jumalia minun rinnallani, koska ne eivät ole jumalia" ja Gal. 4:8: "Mutta silloin, kun ette tunteneet Jumalaa, te palvelitte jumalia, jotka luonnostaan eivät jumalia ole." Miten tässä valossa Sana, Jeesus, tulisi nähdä: onko hän tosi Jumala vai ei?

6.10.2 Johannes oli oppinut juutalainen, yksijumalaisuuden kannattaja

Olisiko todella ollut mahdollista, että hurskas Johannes olisi kirjoittanut ensimmäisessä lauseessaan sekä Jumalan että epäjumalan, vaikkakin hän olisi epäjumalalla viitannut Jeesukseen? Juutalaisuuteen kasvaneena hän ei olisi mitenkään voinut syyllistyä tunnustamaan, että oli mahdollista olla olemassa useita jumalia. Hän tiesi, että oli vain yksi Jumala Vanhan testamentin kirjoituksista. Onko siis mitenkään mahdollista, että hän olisi laittanut Raamattuun opin epäjumalasta tai opin pikku-Jeesus-Jumalasta?

6.10.3 Epämääräisen "a" artikkelin ongelma

Hyvin monta vuotta aikaisemmin Vartiotorniseura tukeutui Johanneksen 1:1:ssä epämääräisen artikkelin kohdalla oppineeseen Johannes Greberiin, jonka Uuden testamentin 1937 laitokseen he vetosivat. Myöhemmin järjestön oli pakko luopua Greberin auktoriteetista, sillä osoittautui hänen olevan spiritisti.

Vartiotorniseura vetoaa myös suoraan kreikkaan sanomalla, että "Sanan (Word)" edessä ei ole määräistä artikkelia, joten siihen tulee laittaa epämääräinen artikkeli. Järejstön kreikan kieliopin sääntöjen mukaan myös genetiivisana Theou ilman artikkelia tulisi kääntää muotoon "eräs jumalan" kohdissa (Matt. 5:9; Luuk. 1:35, 78; Joh. 1:6). Tämä on tietenkin mahdotonta. Heidän käsityksensä Raamatun kieliopista on, että Jehova Jumalasta puhuttaessa käytetään aina määräistä artikkelia. Mikäli seurakunnan vahimmalta tai järjstön muulta oppineelta kysyy onko hän kreikan kielioppiin perehtynyt, vastaus yleensä on, että hän on lukenut muiden kirjoitettujen oppineiden selityksiä (joita löytyy KIT, NWT ja UM käännösten alaviitteistä ja liitelehdistä). Kuitenkin jäsenet usein ottavat annetut asiat sellaisenaan kuin se heidän opuksissaan selitetään. Nämä selitykset valitettavasti joutuvat ongelmissa heti, kun niitä todella tutkimaan. On helppo osoittaa, että määräinen artikkeli, sen puutuminen tai olemassaolo, ei todista mitään. Mikäli Johanneksen evankeliumissa tutkitaan muutamia jakeita eteenpäin (esim. Joh. 1:6:tta), huomataan, että Jumala-sanan edellä ei ole määräistä artikkelia. Silti kysymyksessä on meidän ainoa Jumalamme. Vartiotorniseuran keksimän kreikan kielioppin säännön mukaan kaikki kohdat tulisi kääntää sanoin "eräs jumala" ts. epäjumala. Tämä ei tietenkään ole mahdollinen käännös, sillä luojaa ei voi kutsua muuksi kuin Kaikkivaltiaaksi Jumalaksi.

Määräisen artikkelin puuttuminen Theos (Jumala) tai genetiivi Theu sanojen edestä ei tarkoita siis epäjumalaa, sillä esiintymispaikkoja, jossa määräistä artikkelia ho ei ole käytetty, on useita: Matt. 5:9, 6:24; Luuk. 1:35, 78, 2:40; Joh. 1:6, 12, 13, 18, 3:2, 21, 9:16, 33, 13:3; Room. 1:7, 17, 18, 21; 1. Kor. 1:30, 15:10; Gal. 4:8, 9; Fil. 2:11, 13; 1. Tess. 1:9; Tiitus 1:1; Hepr. 9:14; 1. Piet. 4:10, 11. Theos-sanan genetiivi, Jumalan, esiintyy jakeissa Matt. 5:9, 6:24; Luuk. 1:35, 78; Joh. 1:6

6.10.4 Jeesus, ho Theos, tosi Jumala

Emme ole vain yhden ainoan Raamatun jakeen, Joh. 1:1:n, armoilla. Raamatusta löytyy vakuuttava kohta Jeesuksen Jumaluuden tunnustamisesta Luukkaan evankeliumista. Lukijan kannatta kiinnittää huomio heti UM käännöksen sanaan "Jumala" - Sana on kirjoitettu isolla alkukirjaimella. UM ei milloinkaan kirjoita Jumala sanaa isolla kirjaimella, ellei ole kysymys JHVH Jumalasta. Kuitenkin niin on tapahtunut tässä kohdassa:

[Kuva 48. pic/kit-jh-20-28.jpg]
Kuva 48. KIT; John 20:28

[Kuva 49. pic/novum-jh-20-28.jpg]
Kuva 49. Novum; Johannes 20:28

Sanatarkasti luettuna kreikan teksti kertoo: "Ja vastasi Tuomas ja sanoi hänelle: Herra minun (ho Kyrios) ja Jumala (ho Theos) minun.". Tuomas osoitti sanansa suoraan Jeesukselle nimittäen häntä Jumalaksi määräistä artikkelia käyttäen. Jeesuksen olisi tullut nuhdella Tuomasta vakavasti, jos hän olisi tehnyt erehdyksen ja pahimman mahdollisimman synnin jota juutalaisuudessa tunnettiin; jumalanpilkan, jonka seuraamus oli välitön kivittäminen, suoraan opettajansa Jeesuksen edessä. Jeesus ei kuitenkaan korjannut Tuomaksen lausetta. Voiko enää selvemmin ilmaista sitä, että Jeesus oli tosi Kaikkivaltias Jumala, Raamatun Vanhan testamentin JHVH.

6.11 Joh. 3:16, sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut

[Kuva 50. pic/kit-jh-03-16.jpg]
Kuva 50. KIT; John 3:16

Kreikan sanatarkka käännös:

[Kuva 51. pic/novum-jh-03-16.jpg]
Kuva 51. Novum; Johannes 3:16

Vartiotorniseuran Uuden maailman käännöksen englanninkielinen teksti "in order that exercising faith in him" on melkoinen sekoitus. Esimerkiksi "in him" käyttää aivan eri preposition (hänessä), kuin alkuperäisen tekstin eis auton (häneen). Kreikan -ssa ja -ssä liite olisi en, mutta tätä ei kohdassa esiinny. Vartiotorniseuran käännös käyttää myös exercising faith -sanoja, uskon harjoittaminen antaen ymmärtää, että usko olisi "tekojen harjoittamista".

Alkuperäisessä tekstissä ei ole konditionaalia, ehtoa, "might (ehkä)", vaan selvä lupaus me apoletai, "ei tuhoudu". Sana apoletai on Novum-teoksen mukaan sijamuodossa med.2.aor.konj.yks.3. Aoristi ilmaisee toiminnan tapahtuneen kokonaisuudessaan. Blue Letter Bible antaa taivutusmuodoista seuraavan kuvauksen:

Vartiotorniseura on väittänyt, että kreikan sana monogenes (suom. "ainoa", "ainokainen"), tulisi kääntää sanalla "ensiksi luotu". Katso tämän aiheen erittely myöhemmin kreikkalaisten sanojen tarkastelun kohdalla.

6.12 Joh. 8:42, Jeesus on Jumalasta (Joh. 16:28)

[Kuva 52. pic/kit-jh-08-42.jpg]
Kuva 52. KIT; Johannes 8:42

Kreikan sanatarkka käännös:

[Kuva 53. pic/novum-jh-08-42.jpg]
Kuva 53. Novum; Johannes 8:42

Vartiotorniseuran KIT -rivienvälinen käännös ilmaisee selvästi "FROM GOD I COME", ts. yhtäpitävästi suomenkielen sijapäätteen -sta ja kreikan kielen ek sanoin. Uuden maailman käännökseen lisättyä luota-sanaa ei siten esiinny kreikan alkuperäisissä teksteissä. Uuden maailman käännös ei ole sanatarkka myöskään lopussa, sillä lauserakennetta "ole tullut omasta aloitteestani" ei löydy alkuperäisestä kreikasta. Vastaavasti UM kääntää jakeen Joh. 16:28 virheellisesti lisäämällä jakeeseen sanan luota:

Sana luota ei korvaa kreikan ek sijamuotoa, jota suomessa vastaa -sta, -stä, sillä lauseen merkitys muuttuu. Mieti seuraavia esimerkkejä alla ovatko 1a ja 1b sekä 2a ja 2b samaa tarkoittavia?

Vertaa myös Joh. 14:10, jossa KIT-interlineaari todistaa Jeesuksen ja Jumalan olevan yhtä. NWT ja UM käännökset taas yrittävät häivyttää totuuden lisäämällä yhteydessä-sanan, jota ei ole alkuperäisesssä kreikassa:

[Kuva 54. pic/kit-jh-14-10.jpg]
Kuva 54. KIT; John 14:10

[Kuva 55. pic/novum-jh-14-10.jpg]
Kuva 55. Novum; Johannes 14:10

Sana yhteydessä ei korvaa sijamuotoa -ssa, -ssä, sillä lauseen merkitys muuttuu. Mieti seuraavia esimerkkejä alla ovatko 1a ja 1b sekä 2a ja 2b samaa tarkoittavia?

Ks. myös Joh. 14:13, 14: – ja mitä hyvänsä te anotte minun (Jeesuksen) nimessäni, sen minä teen, että Isä kirkastettaisiin Pojassa." ja Joh. 14:23: "..me (Jeesus ja Jumala) tulemme hänen tykönsä ja jäämme hänen tykönsä asumaan.

6.13 Joh. 8:58, 10:30-33 Minä olen

Oikea käännös:

[Kuva 56. pic/kit-jh-08-58.jpg]
Kuva 56. KIT; Johannes 8:58

Virheelliset käännökset:

Kreikan sanatarkka käännös:

[Kuva 57. pic/novum-jh-08-58.jpg]
Kuva 57. Novum; Johannes 8:58

<http://www.carm.org/jw/john8-10.htm> Jeesus sanoo kreikan alkuperäisen tekstin mukaan: "ennen Aabrahamin syntymistä minä olen" ja tässä on hyvin voimakas yhteys Vanhan testamentin jakeeseen 2. Moos. 3:14, jossa Jumala ilmoitti itsensä JHVH-tetragrammilla, joka on käännetty sanoin MINÄ OLEN. Johanneksen jakeessa Jeesus paljastaa itsensä kuulijoilla viittamalla heidän tuntemaansa Jumalan nimeen. Se miten tuo ilmoitus ymmärrettiin on kuvailtu hyvin selkeästi koko Johanneksen evankeliumin 8:ssa luvussa. Vartiotorniseuran käännös on käänntänyt kohdan perfektissä viitaten siihen, että edellinen sanajärjestys viittasi menneeseen aikamuotoon: "ennekuin Aabraham oli". Onko todellakin niin, että tämä käännös olisi mahdollinen?

6.13.1 Ego Eimi sanamukaisesti "minä olen"

Suoraan kreikankielestä ego eimi tarkoittaa preesens muotoa minä olen. Mikäli kohdassa olisi haluttu käyttää perfektiä, kohdassa olisi pitänyt lukea aemane, mutta niin ei alkuperäiskirjoituksessa lue. Raamatusta tosin löytyy paikkoja, jossa kreikan preesens ego eimi voitaisiin kääntää perfektiksi "olen ollut" esimerkiksi kohdassa Joh. 14:8-9: "Filippus sanoi hänelle: 'Herra, näytä meille Isä, niin me tyydymme.' Jeesus sanoi hänelle: 'Niin kauan aikaa MINÄ OLEN OLLUT (kreik. ego eimi) teidän kanssanne, etkä sinä tunne minua, Filippus! Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän; kuinka sinä sitten sanot: 'Näytä meille Isä'?'" Tässä kohdassa Jeesus vastasi 8. jakeen kysymykseen ja suomen kieliopin sääntöjen mukaan vastaus olisi ollut hieman kankea preesens muodossa "niin kauan aikaa minä olen teidän kanssanne (...)". Kirkkoraamatun olisi kuitenkin tullut kääntää kohta alkuperäisen kreikan mukaisesti, eikä piilottaa ego eimi perfektin taakse.

Kohdan Joh. 8:58 on luettava kokonaisuudessaan katsoen, miten asiat kehittyvät Jeesuksen sanoman jälkeen. Juutalaiset tahtoivat tappaa Jeesuksen tuon sanonnan vuoksi, joten ego eimi sanoilla oli erityinen painoarvo juuri preesens muodossa. Jeesus nimittäin ilmaisi näillä sanoilla olevansa Juutalaisten tuntema Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala. Tämä oli jotain, jota juutalaiset eivät millään voineet sulattaa. Seuraavassa on läpileikkaus siitä, mitä oli jo tapahtunut ennen kuin Jeesus ilmoitti julistuksensa ´ego' eimi. Kiinnitä erityisesti huomiota miten painokkaasti Jeesus toi asian ilmi sanonnalla "Totisesti, totisesti" -fraasi, jota Jeesus käyttää erityisen tärkeiden ilmoitusten kohdalla:

Yllä oleva lista sisältää vakavia väitteitä Jeesuksen olemuksesta ja oli luonnollista, että juutalaiset kirjanoppineet olivat takajaloillaan. Vertaa samoin Apt. 7:54-60:een ja 9:22-23:een. Mutta vasta kun Jeesus kaiken kukkuraksi ilmoittautui Jumalan pyhän nimen ominaisuudessa ego eimi, he todella repesivät ja tahtoivat tappaa hänet jumalanpilkasta. Mikäli Jeesus olisi sanonut jakeen 58 kuulijoille perfektissä: "olen ollut", ei yhteyttä Jumalan nimeen "MINÄ OLEN" olisi lainkaan syntynyt. Jeesuksen vaatimus jumalallisen nimen käyttöön sanoin ego eimi kiistatta on ollut laukaiseva tekijä. Huomaa myös jakeet 12, 23, 42, 51. Ne sisältävät myös vahvoja julistuksia Jeesuksen kohottautumisesta taivaalliselle tasolle kuulijoihinsa nähden. Erityisesti kuitenkin Jumalan sanan käyttö olisi suurin pilkka, sillä juutalaiset tunsivat Vanhan testamentin kohdan:

Juuri näin juutalaiset räjähtivät kivittämään Jeesuksen jakeen 58 jälkeen.

6.13.2 Yhteys Johanneksen kohtaan 10:30-33

[Kuva 58. pic/novum-jh-10-30-33.jpg]
Kuva 58. Novum; Johannes 10:30-33

Kivitys oli juutalaisten keskuudessa rangaistus vain äärimäisistä synneistä kuten jumalanpilkasta. Väite, että henkilö on ollut olemassa ei ole sama kuin että "on Jumala". Jakeissa Joh. 10:30-33 Jeesus viittasi suoraan, että hän ja Jumala olivat sama asia, jolloin juutalaiset tahtoivat kivittää hänet välittömästi. Juutalaisten vastaus siihen, miksi he halusivat kivittää Jeesuksen, ei ollut Jeesuksen työt tai teot, vaan hänen nimenomainen lauseensa, jossa hän ilmoitit olevansa Jumala.

Aikaisemmin kohdassa Joh. 8:59 juutalaiset halusivat kivittää Jeesuksen ja taas uudelleen kohdassa Joh. 10:30-33. Huomaa jae 31, jossa on sana "TAAS", mikä viittaa aikaisempaan Joh. 8:59:n tapaukseen. Ainoa ero edelliseen on, että tällä kertaa juutalaiset kertoivat selvän syyn, miksi he halusivat kivittää Jeesuksen. He sanoivat, että Jeesus kohottautui Jumalaksi. Mistä he saivat sellaisen idean päähänsä? Johtuisikohan se juuri kahdesta lauseesta, jotka laukaisivat ketjun: ego eimi ja yhtä olemme? Koska he halusivat tappaa Jeesuksen molemmilla kerroilla, on selvää, että Jeesus esitti erittäin painavia väitteitä olemuksestaan.

6.14 Joh. 14:14, Jeesuksen rukoileminen

[Kuva 59. pic/kit-jh-14-14.jpg]
Kuva 59. KIT; John 14:14

Kreikan sanatarkka käännös:

[Kuva 60. pic/novum-jh-14-14.jpg]
Kuva 60. Novum; Johannes 14:14

UM kääntää kohdan jakeen Joh. 14:14 virheellisesti, sillä lauseesta jätetty pois alkuperäisen tekstim tärkeä minulta-sana Pohdintaa herättää se, miksi sana on UM:stä jätetty pois? Jae alkuperäisessä muodossaan luettuna ilmoittaa, että Jeesukselta voi pyytää (= rukoilla) käyttäen Jeesuksen nimeä. Vartiotorniseuran opetuksen mukaan rukous on yksi palvonnan muodoista ja järjestön opppi kieltää siitä syystä Jeesuksen, luodun enkeliolennon, rukoilemisen.

Onko sana "minulta" todella alkuperäisissä kirjakääröissä?

Vaikka Vartiotorniseuran KIT-rivienvälinen käännös varmistaa, että minulta-sana esiintyy alkuperäisessä tekstissä, on järjestö pyrkinyt vähättelemään jakeen merkitystä väittämällä, että kaikkein alkuperäisemmissä käsikirjoituksissa sanaa ei esiintyisi. Jos näin olisi, voisi minulta-sana olla myöhempi lisäys. UM-viitelaitos (eng.) kertoo jakeesta lisätietoja ilmoittamalla missä käsikirjoituksissa minulta-sana esiintyy ja missä ei.

[Kuva 61. pic/nwt-ref-jh-14-14.jpg]
Kuva 61. NWT Reference edition; John 14:14

Kun käsikirjoitukset ja tekstilaitokset järjestetään siten, että kaikkein alkuperäisin P66-käsikirjoitus tulee ensin ja tämän jälkeen myöhemmät käsikirjoitukset, näemme onko minulta-sana ollut vanhimmissa teksteissä. Taulukko näyttää seuraavalta (OK = esiintyy, - = ei esiinny):

UM-viitelaitos viittaa myös It (Old Latin) -käsikirjoituksiin, mutta UM-viitelaitoksen ilmoittama ajoitus vuosille 200-400 jKr on virheellinen. Old Latin -käsikirjoitukset eivät voi olla tuolta ajalta, sillä a) käsikirjoitukset olivat latinaksi, jota käytettiin suuremmin vasta 400-luvulla ja b) The Catholic Encyclopedia, Volume IX / New testament manuscripts / IV. LATIN MANUSCRIPTS / (1) Old Latin <http://www.newadvent.org/cathen/09627a.htm> sisältää listan kaikista old Latin -käsikirjoituksista ja ilmoittaa näiden vuosiluvuiksi 400-700 jKr. Koska UM-viitelaitos ei yksilöi tarkemmin mistä Old Latin -käsikirjoituksesta on kyse, ei It-lähdettä voi luotettavasti sijoittaa yllä olevaan listaan. Kyseessä on voinut olla 400-luvun käsikirjoitus, mutta yhtä todennäköisesti myös 700-luvun käsikirjoitus. Virhemarginaali on täten suuri.

Huolimatta siitä, mihin It-käsikirjoitus sijoittuisi, yllä oleva lista on vakuuttava: kaikkein vanhimmissa, jo P66;ssa, ja lukuisissa muissa teksteissä esiintyy katkeamattomana satojen vuosien päähän minulta-sana. Kokonaisuudessaa 70 % (7/10) yllä mainituista alkuperäisistä käsikirjoituksista, kun It-käsikirjoitus lasketaan mukaan, ilmaisevat, että tekstissä esiintyy minulta-sana.

Onko Vartiotorniseura opillisistä syistä jättänyt minulta-sanan pois, jotta lukija ei voisi nähdä Raamatun opettavan Jeesuksen rukoilemista?

Jeesuksen rukoilemisesta Raamattu kertoo apostolien teoissa, jakeen Joh. 14:14 opetuksen mukaan. UM käännöksessä Apostolien tekojen jakeessa on virheellinen käännös "esittäessään vetoomusta", sillä käytettyä kreikan sanaa epikalumenon (Novum 1763) on tarkemmin "huutaa avuksi" esim. jakeessa Apt. 2:21: "Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu"

6.15 Joh. 17:3, totinen Jumala

[Kuva 62. pic/kit-jh-17-03.jpg]
Kuva 62. KIT; John 17:3

Kreikan sanatarkka käännös:

[Kuva 63. pic/novum-jh-17-03.jpg]
Kuva 63. Novum; Johannes 17:3

Uuden maailman käännöksessä on kohdassa erikoinen "hankkia" tuntemusta. Kreikassa taas on hyvin tavanomainen ja usein käytetty ginoskosin "tuntea". Vartiotorniseuran käännöksen versio perustuu heidän oppijärjestelmäänsä, jonka mukaan pelastumiseen tarvitaan sekä Jumalan että Jeesuksen tuntemusta. Järjestö käyttää jaetta usein viitatessaan siihen, että kolminaisuusoppi on harhaa, koska "jos Jeesus olisi Jumala, hän ei olisi kutsunut Isää totiseksi Jumalaksi".

Yhden ainoan jakeen avulla on kyseenalaista tehdä johtopäätöksiä, sillä on aina tutkittava koko Raamatun ilmoitus; sen kaikki muutkin raamatunkohdat, jotka puhuvat ko. pelastuksesta. Onhan pelastus ja Jeesus Raamatun kaikkein tärkein ja keskeisin asia. Blue Letter Bible:n mukaan ginoskosin-sana esiintyy raamatussa 223 kertaa seuraavasti: tuntea 196, vakuuttaa 9, ymmärtää 8, muussa merkityksessä 10.

[Kuva 64. pic/novum-05-0972-ginosko-tuntea.jpg]
Kuva 64. Novum; sananselitys GINOSKO

6.15.1 Vertaa: Jeesuksen jumaluus

[Kuva 65. pic/novum-1jh-05-20.jpg]
Kuva 65. Novum; 1 Johanneksen kirje 5:20

6.16 Joh. 20:28, minun herrani, minun Jumalani

Ks. kohta Joh. 8:58, 10:30-33 "Minä olen" ja kreikkalaisten sanojen tarkastelu "Theos, ho theos".

6.17 Apt. 4:12, ei muuta nimeä annettu

[Kuva 66. pic/kit-ap-04-12.jpg]
Kuva 66. KIT; Acts 4:12

Kreikan sanatarkka käännös:

[Kuva 67. pic/novum-ap-04-12.jpg]
Kuva 67. Novum; Apt. 4:12

Vartiotorniseuran opetuksessa Jeesus on välittäjä kun taas JHVH on ainoa pelastaja. Olisko tässä syy, miksi englannin kielisessä Uuden maailman käännöksessä alkueräisen tekstin in-prepositio vaihdettu by which (välityksellä) -prepositioon? Kreikan alkuperäinen teksti käyttää sanoja en ho (jossa). Uuden maailman käännöksessä kiinnittyy huomio get saved -sanojen tunnelmaan. Get-sanam käyttö antaa ymmärtää, että pelastuminen olisi ihmisen teko. KJV:n käännöksessä käytetään be saved (pelastut) -sanoja, joka tarkoittaa lupausta - sinut pelastetaan.

6.18 Apt. 11:14, pelastut

[Kuva 68. pic/kit-ap-11-14.jpg]
Kuva 68. KIT; Acts 11:14

Kreikan sanatarkka käännös:

[Kuva 69. pic/novum-ap-11-14.jpg]
Kuva 69. Novum; Apt. 11:14

Apostoli Paavalin mukaan puheen vastaanottaminen ja uskominen antaa heti pelastuksen tunteen, josta on varmuus. Vartiotorniseura on muuttanut jakeen ilmoituksen sanalla "mahdollisesti (may get)". Tämä tarkoittaisi, että pelastumisesta ei olisi vielä varmuutta. Muutos noudattelee järjestön oppia, jossa edellytetään näkyviä tekoja, kuten mm. ovelta ovelle julistamista, pelastumisen saamiseksi.

Novum:n mukaan sana sothese on passiivin.futuurin.indikatiivin.yks.2, toisin sanoen "futuuri" ja se kertoo pelastumisesta tulevassa. Indikatiivi tarkoitta, että kyseessä on tosiasian toteamus (asia on kerta kaikkiaan niin kuin sanotaan). Toisin sanoen kohdassa luvataan, että näille ihmisille tulee tapahtumaan varmasti tulevaisuudessa. Sana ei sisällä lainkaan konditionaalia "ehkä (may)". KJV kääntää aivan oikein futuuriksi "shall".

[Kuva 70. pic/novum-05-4356-sothese-pelastua.jpg]
Kuva 70. Novum; sananselitys SOTHESE

6.19 Apt. 20:7, ehtoollinen kerran viikossa

[Kuva 71. pic/kit-ap-20-07.jpg]
Kuva 71. KIT; Acts 20:7

Kreikan sanatarkka käännös:

[Kuva 72. pic/novum-ap-20-07.jpg]
Kuva 72. Novum; Apt. 20:7

Vartiotorniseuran mukaan ehtoolliselle kokoonnutaan vain kerran vuodessa. Englanninkielisessä Uuden maailman käännöksen läytetyt sanat "have a meal (kokoontuneet aterialle)" anatavat kuvan aterian tavanomaisuudesta. Ateria-sanan käyttö estää huomaamasta jakeen erikoinen luonteen erityisesti muiden vastaavien jakeiden kohdalla. Kreikassa on oma tapansa sanoa "kokoontua aterialle", mutta jakeessa käytetäänkin sanoja klasai, (murtaa) arton (leipä), jolla apostolit aina tarkoittivat erityistä kokoontumista, ehtoollista. Jeesus asetti ehtoolisen jakeessa Matt. 26:26. Murtaminen oli erityinen merkki ehtoollisesta, eikä aikaisempi tapa, kuten Luukas kertoo:

6.20 Apt. 20:28, Jumalan veri

[Kuva 73. pic/kit-ap-20-28.jpg]
Kuva 73. KIT; Acts 20:28

Kreikan sanatarkka käännös:

[Kuva 74. pic/novum-ap-20-28.jpg]
Kuva 74. Novum; Apt. 20:28

Jae sanoo, että Jumala hankki omalla verellään (his own) itselleen kansan, ja Pyhä Henki asetti apostolit paimentamaan seurakuntaansa. Tiedämme, että ainoa, joka kuoli ja vuodatti verta, oli Jeesus Kristus ja kohta todistaa hänen olleen Jumalan. uuden maailman käännös on tehnyt kohdan epäselväksi ja häivyttänyt alkupeärisen ilmoituksen lisäämällä sanan "Poika". Ilman sanaa poika-sanaa, jae kertoo selvästi: "..God, which (...) blood of his own". Missään tämän jakeen alkuperäisteksteissä ei esiinny lisättyä sanaa, joka oikeuttaisi sanan lisäämisen hakasuluissa tekstiin.

Raamattu varmistaa asian toisaalla, missä kerrotaan Jumalan todellakin olleen ristillä:

6.21 Room. 9:5, yli kaiken, Jumala, ylistetty

[Kuva 75. pic/kit-rm-09-05.jpg]
Kuva 75. KIT; Romans 9:5

Kreikan sanatarkka käännös:

[Kuva 76. pic/novum-rm-09-05.jpg]
Kuva 76. Novum; Roomalaiskirje 9:5

Vartiotorniseuran opetuksen mukaan ei ole mahdollista, että Jeesus olisi yli kaikkien; yli Jehova-nimen. Tästä syystä järjestö on ollut pakko muuttaa lause Uuden maailman käännöksessä. Häivyttääkseen jakeen merkitystä lisää, on siihen lisätty vielä kaksoispiste eri osien erottamiseksi. Kreikan alkuperäisessä tesktiä lukiessa jakeessa ei ole mitään epäselvyyttä. Jae kuuluu: "(...) joista Kristus mukaan lihan yli kaikkien". Vaikka kohtaan laitettaisiin piste erottamaan kaksi lausetta toisistaan, sanoma on silti sama.

Kukaan muu kuin Jumala ei voi olla yli kaiken:

Jeesuksesta tulosta ennustettiin seuraavasti:

Apostolitkin tunnustivat Jeesuksen korkeuden:

6.22 Room. 10:9-10, tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi

[Kuva 77. pic/kit-rm-10-09.jpg]
Kuva 77. KIT; Romans 10:9, 10

Kreikan sanatarkka käännös:

[Kuva 78. pic/novum-rm-10-09.jpg]
Kuva 78. Novum; Roomalaiskirje 10:9, 10

Sana sothese, "pelastuisit" on Novum selitysteoksen (sana 4356) mukaan muodossa: passiivin futuurin indikatiivi. Sana esiintyy 110 kertaa, joista 93 kertaa se tarkoitta "pelastusta" ja vain 3 kertaa "parantamista". Sana dikaiosynen, vanhurskaus, juontaa juridiikkaan "syyttömäksi julistamisesta". Raamatussa sillä tarkoitetaan syntien, joista Jumala rankaisee, pois pyyhkimistä (Apt. 3:19 "Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois")

Vartiotorniseuran Uuden maailman käännöksessä Roomalaiskirjeen kohta on aivan erilainen kuin miten asia on esitetty alkuperäisessä tekstissä. Jakeessa 10 on erittäin monia virheitä, varsinkin vanhurskauteen liittyvä asia on muuttunut sanoiksi "exercises faith for righteousness". Alla on analyysi jakeesta 9.

Suurin todistus tulee kuitenkin kohdasta Room. 10:13:een, jossa "Herrasta" mainitaan: "Sillä jokainen joka huutaa avuksi Herran nimeä pelastuu". Lainaus on suoraan Vanhasta testamentista. Vartiotorniseuran käännösperiaatteiden mukaan Herra = Jehova (koska lainaus on VT:stä). Asiayhteydestä käy kuitenkin selville, että lainattua kohtaa sovelletaan Jeesuksen, joten Vartiotorniseuran analogian mukaan Jeesus on todettava Jehovaksi. Sanonta "Jeesus on Herra" on esitetty useaan kertaan Uudessa testamentissa (Apt. 10:26, Room. 10:12)

[Kuva 79. pic/novum-05-3567-pisteuo-uskoa.jpg]
Kuva 79. Novum; sananselitys PISTEUO

[Kuva 80. pic/novum-05-3154-01-homologeo-tunnustaa.jpg]
Kuva 80. Novum; sananselitys HOMOLOGEO 1/3

[Kuva 81. pic/novum-05-3154-02-homologeo-tunnustaa.jpg]
Kuva 81. Novum; sananselitys HOMOLOGEO 2/3

[Kuva 82. pic/novum-05-3154-03-homologeo-tunnustaa.jpg]
Kuva 82. Novum; sananselitys HOMOLOGEO 3/3

6.23 1. Kor. 14:12:

[Kuva 83. pic/kit-1kor-14-12.jpg]
Kuva 83. KIT; 1. Cor. 14:12-16

Kreikan sanatarkka käännös:

[Kuva 84. pic/novum-1kor-14-12.jpg]
Kuva 84. Novum; 1. Korinttolaiskirje 14:12-16

Alkuperäinen teksti kertoo ihminen rukoilee hengesssä. Uuden maailman käännökseen on lisätty ylimääräiset sanat "gift of the (lahja)", joita ei kuitenkaan esiinny alkuperäisessä tekstissä. Miksi Uuden maailman käännöksessä sanan henki rinnalle on lisätty ylimääräisiä sanoja? Voidaan kysyä, Onko näin tehty vain opillisista näkökohdista käsin, sillä Vartiotorniseuran opetuksessa henki ei voi olla persoonallinen, eikä voi toimia ihmisen sisällä. KIT-interlineaarin jakeessa 15 on kreikan prepositio to on käännetty englannin kielen prepositioksi "to", vaikka sen oikea merkitys on "with", joka suomeksi vastaa läheisesti sijapäätettä -llä. Toisin sanoen kreikkalainen osuus tulisi kääntää "with spirit (hengellä)", ei "to spirit (henkeä kohti)".

6.24 Ef. 1:21, korkeammalle jokaista nimeä mikä mainitaan

[Kuva 85. pic/kit-ef-01-21.jpg]
Kuva 85. KIT; Ephesians 1:21

Kreikan sanatarkka käännös:

[Kuva 86. pic/novum-ef-01-21.jpg]
Kuva 86. Novum; Efesolaiskirje 1:21

Raamatun ilmoituksen valossa Jeesukselle varattu nimi on kaikkein korkein, vaikka Vartiotorniseuran opetuksessa asia kielletään ja vastaavasti Jehova-nimeä korotetaan. Uuden maailman käännöksessä pyritään käyttämään lisäksi vähättelevää sananmuotoa "asiainjärjestelmää". Alkuperäinen teksti sen sijaan painottaa asia lopullisuutta sanoin "tässä ajassa ja tulevassa". Järjestön opetusessa Jehova-nimen korottaminen ja sen pyhänä pitäminen on Raamatun tärkein opetus. Kyseinen jae kuitenkin korottaa Jeesuksen nimen myös Jehova-nimen yläpuolelle. Jeesuksen ja Isän välisessä kunnioittamisessa tai lysitämisessä ei saa Raamatun mukaan olla eroa:

[Kuva 87. pic/novum-05-3168-01-onoma-nimi.jpg]
Kuva 87. Novum; sananselitys ONOMA 1/2

[Kuva 88. pic/novum-05-3168-02-onoma-nimi.jpg]
Kuva 88. Novum; sananselitys ONOMA 2/2

Jeesukselle annettu valta, suuruus ja kirkkaus käy ilmi myös useista muista Raamatun kohdista, mm. seuraavissa:

6.25 Ef. 4:24, pukea päällenne uusi ihminen

[Kuva 89. pic/kit-ef-04-24.jpg]
Kuva 89. KIT; Ephesians 4:24

Kreikan sanatarkka käännös:

[Kuva 90. pic/novum-ef-04-24.jpg]
Kuva 90. Novum; Efesolaiskirje 4:24

Uuden maailman käännöksessä sanan "ihmisen" tilalle on muutettu "persoonallisuus (personality)". Voisiko syynä muutokseen olla oppilliset seikat, sillä Vartiotorniseuran opetuksessa "pukea persoonalla" on mahdoton ajatus. Samoin järjestön mukaan ei ole mahsollista "täyttyä Pyhällä Hengellä" ts. täyttyä persoonalla. Kuitenkin kreikkalainen alkuteksti on selkeä ja se puhuu "pukeutua ihmiseen", eikä käytä sanaa "persoonallisuuteen".

6.26 Fil. 1:23, halu minulla on täältä eritä ja olla Kristuksen kanssa

[Kuva 91. pic/kit-fil-01-23.jpg]
Kuva 91. KIT; Philippians 1:23

Kreikan sanatarkka käännös:

[Kuva 92. pic/novum-fil-01-23.jpg]
Kuva 92. Novum; Filippilaiskirje 1:23

Verbi analyo, koostuu kahdesta kantasanasta: ana, joka tarkoittaa "takaisin" ja lyo, joka tarkoittaa "irroittaa" ja Uudessa testamentissa analyo esiintyy vain kaksi kertaa ja analysis vain yllä olevassa kohdassa (Fil. 1:23). Vartiotorniseuran opetuksen mukaan ihmisestä ei voi irrota erillistä osaa, sielua, joka kohtaisi Jumalan, joten he ovat kääntäneet kohdan aivan omalla termillään "vapauttaminen (release)". Uuden maailman käännös on jopa ottanut erittäin vapaat kädet muuttaa koko lauseyhteyden toiseksi sanoen "VAPAUTTAMISTA ja Kristuksen kanssa olemista haluan", vaikka alkuperäisessä tekstissä sanajärjestys on selkeästi ilmaisee halua kohota Jeesuksen luokse sanoilla: "halun omistaen irrottautumiseksi ja kanssa Kristuksen olla paljon"

[Kuva 93. pic/novum-05-0325-analyo-palata.jpg]
Kuva 93. Novum; sananselitys ANALYO

Vertaa myös miten sanaa analyo on käytetty muualla Raamatussa, paikkoja on vain kaksi, joista tässä toinen niistä:

[Kuva 94. pic/novum-lk-12-36.jpg]
Kuva 94. Novum; Luukas 12:36

Ko. jae (Fil. 1:23) vain vahvistaa sen, mitä Raamattu opettaa kuolemassa tapahtuvista asioista. Siitä, että ihmisestä todellakin eroaa jokin osa:

6.27 Fil. 2:6-7, Kristus Jumalan muodossa, tyhjensi itsensä

[Kuva 95. pic/kit-fil-02-06.jpg]
Kuva 95. KIT; Philippians 2:6

Kreikan sanatarkka käännös:

[Kuva 96. pic/novum-fil-02-06.jpg]
Kuva 96. Novum; Filippilaiskirje 2:6

Jeesus oli evankeliumin suuri salaisuus Ef. 5:22: "Tämä salaisuus on suuri; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa.", joka paljastettiin uskoville ihmisille. Yllä olevissa jakeissa Kristus oli "Jumalan muoto", ja sellainen ei voi olla kukaan muu kuin Jumala itse. Jopa Uuden maailman käännöksessä kohta käännetään samalla tavalla kuin muissa Raamatuissa.

6.28 Fil. 2:9-11, Kristus on Herra (Jumala)

Huom: KR38 on lisännyt ylimääräisen sanan "MUITA" jakeeseen 9. Sanaa ei ole alkuperäisessä kreikassa.

[Kuva 97. pic/kit-fil-02-11.jpg]
Kuva 97. KIT; Philippians 2:11

Kreikan sanatarkka käännös:

[Kuva 98. pic/novum-fil-02-11.jpg]
Kuva 98. Novum; Filippilaiskirje 2:11

Kohta tekee selväksi, että Uuden testamentissa esiintyvät viitteet Herraan, Kyrios, tarkoittavat Jeesusta. Kyseinen kohta Fil. 2:10-11 on lainaus Vanhasta testamentista, jossa Jehova itse julistaa, että hänen eteensä tulee kaikkien polvien notkistua ja hänelle kaikkien kielien tulee tunnustaa kunnian:

Uuden maailman käännöksen Fil. 2:11:ssä on kaksi ongelmaa: 1) UM:n käännösperiaatteiden mukaan jokainen VT:n lainaus, jossa esiintyy Jehova, on käännettävä sanalla Jehova myös Uudessa testamentissa. Näin Uuden maailman käännös ei kuitenkaan käännä ko. kohdassa. Miksi ei? Kohta kuuluisi UM:n käännösperiaatteita noudattaen:

2) Miten voi olla mahdollista, että Vanhassa testamentissa Jehova Jumala julistaa, että vain hänen eteensä tulee kaikkien polvien notkistua ja hänelle jokaisen kielen julistaa kunniaa ja kuitenkin Uudessa testamentissa nämä samat ominaisuudet asetetaan Jeesukseen täysin samoilla sanoilla? Jehova ei jaa kunniaansa kenenkään muun kanssa:

Raamatun peruslähtökohta on, että se ei voi olla ristiriitainen. Kenelle tulee siis tulee antaa kunnia: Jumalalle vai Jeesukselle? On olemassa kolmaskin vaihtoehto. Uuden testamentin kirjoittajat tiesivät, että Jeesus on Vanhan testamentin Jehova Jumala ja siksi lainasivat kohtaa täsmälleen Jeesukseen, jolloin polvien notkistuminen Jeesukselle on Jumalalle notkistumista.

6.29 Kol. 1:15, kaikki luotiin