kangasala1

sivu 1 2 3

1

KANGASALA Sankarihauta

Sankarihauta, koskien sotia 1939-44, sijaitsee Vanhalla hautausmaalla.
Sen on suunnitellut kuvanveistäjä Richard Rautalin.
Siinä on kaiverrettuna teksti: ”Isänmaan puolesta” ja sen alapuolella vuosiluvut
1939-1944. Jalustakiven etusivussa alimmaisena on pyöreä koristeaihe, jonka muodostavat syvennyksessä olevat säteet ja niiden edessä kohokuvana toteutettu risti.
Henkilökohtaisten ristien lukumäärä 205.
Paljastustilaisuus pidettiin 17.8.1947.

2

Pro Patria
Kangasalan kunta liitti 1990-luvun alussa sotaveteraanien Kirkonmaalle (vastapäätä kirkkoa, Kangasalantien
toisella puolen) pystyttämän miesten sotaanlähdostä kertovan muistomerkin tuntumaan muistokiven,
johon hakattiin sankarivainajien nimet.
Kivessä lukee nimien, syntymä- ja kuolinajan ja –paikan lisäksi
”Pro Patria 1939-1945 sodissa henkensä uhranneet Kangasalan miehet”.

3

Pro Patrian vieressä on luonnonkivi, johon on kiinnitetty laatta jossa lukee:”Tältä Tapulinmäeltä lähtivät Kangasalan miehet talvisotaan 13.10.1939 ja jatkosotaan 18.6.1941 yhdessä Sahalahden ja Kuhmalahden ja Teiskon miesten kanssa”.
Laatta on kiinnitetty sotaveteraanien toimesta 1984.

4

Pro Patrian vieressä toinen kivi Suojeluskuntatalon ja suojeluskunnan sekä Lotta Svärd järjestöjen muistolle, jotka toimivat 1917 - 1944.

5

Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki
Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki sijaitsee Sankarihaudan tavoin keskeisellä paikalla Vanhan hautausmaan eteläosassa osastossa 11, vastapäätä Sankarihautaa.
Muistomerkin ovat pystyttäneet keräysvaroin Kangasalan Karjalaiset r.y. vuonna 1954, paljastustilaisuus oli toukokuun 16. päivänä.
Muistomerkin on suunnitellut taiteilija Kirsti Liimatainen oikeassa reunassa ovat versaalikirjaimin ja kaiverrettuina toteutetut tekstit, yläreunassa:
”Karjalaan jääneiden vainajien muistolle” ja alareunassa: ”Kangasalan karjalaiset”.

5

Valkoisten puolella kaatuneen muistomerkki
Valkoisten puolella kaatuneen muistomerkki koskien sisällissotaa 1918, sijaitsee Läntisellä hautausmaalla osastossa 2. Se on yhdelle vainajalle, nimeltään Aarne Armas Auer
(elinvuodet 1894-1918), ”kuntalaisten” pystyttämä hautakivi.
lisäksi laatassa on teksti: ”Urhona kaaduit puolesta syntymämaan. Kuntalaisilta”

7

Punaisten puolella kaatuneiden muistomerkki
Punaisten puolella kaatuneiden muistomerkki, koskien sisällissotaa 1918, sijaitsee Kangasalan Läntisellä hautausmaalla osaston 4 luoteiskulmalla. Hauta-alue on todellinen hautapaikka, johon on haudattu tarkentamaton määrä sisällissodassa punaisten puolella surmansa saaneita vainajia.
Vainajien jäännökset on koottu alkuperäisiltä hautauspaikoiltaan yhteishautaan vasta 1940-luvulla siten, että muistomerkki paljastettiin 6. päivänä joulukuuta 1946.
Muistomerkin länteen suuntautuvassa nimisivussa on teksti: ”Kansanvallan ja oikeuden puolesta v. 1918 henkensä uhranneitten työläistoverien muistoksi”. Itäsivulla on teksti:
”Vapaus”, eteläsivulla: ” Veljeys” ja pohjoissivulla: ”Tasa-arvoisuus” Muistomerkissä ei ole lainkaan siihen haudattuja vainajia koskevia tekstejä.

Punaisten hautaan haudatut siunaamatta jääneet vainajat siunattiin työväen kirkkopyhänä
21.1.2007.

7

Muistolaatta Kivennavan kirkosta
Kangasalan kirkossa on Kivennavan kirkosta pelastettu laatta, jossa teksti ”Tälle esi-isien veren ja rukouksen pyhittämälle Linnamäelle pystyttivät Kivennavan 1941 takaisin vallanneet 18 D:n joukot tämän Herran huoneen kesällä 1943.
”On isät täällä taistelleet ja uskoneet ja toivoneet
Me saimme saman asunnon ja samat vaiheet meidän on.”

9

Kangasalan kirkon seinällä saarnastuolin portaikon edessä
Suomen marsalkka Mannerheimin äitienpäivänä 13.5.1942 antama vapaudenristi ja päiväkäsky.
Aloitteen äitien muistamiseksi teki 12.1.1942 kangasalalainen vänrikki
Toivo Jussila.

10

SAHALAHTI (kappeliseurakunta) Sankarihauta
Sankaripatsaan paljastustilaisuus pidettiin 19.6.1949
Teoksessa on merkintä Erkki Toukolehto 1947-49. Teoksenjalustaan on kaiverrettu lauseet:
Isänmaan puolesta sodissa 1939-1944 kaatuneille. "Me uinumme tässä täyttäen käskyä lain maallemme uhrautuen".
Muistomerkkejä on 60

11

Karjalaan jääneiden muistomerkki
Vuonna 1957 seurakunta luovutti ilmaiseksi alueen muistomerkkiä varten, Karjalaan jääneiden vainajien neljästä kivestä koostuva muistomerkki sijaitsee sankarihauta-aluetta vastapäätä.
Kivi, jossa on teksti: "Karjalaan jääneiden vainajien muistolle.
Ps. 71.20. Sahalahden karjalaiset",
Toisessa kivessä on reliefinä Karjalan vaakuna.

12

Valkoisen hauta Sahalahden hautausmaalla
Vainaja on haudattu reunakivelliseen sukuhautaan, jossa on kaksi muistomerkkiä. Harmaagraniittisen pystykiven teksti: Paavo Valfrid Lehto * 3.1.1888 † 17.3.1918 ”Isänmaan vapauden puolesta henkensä uhranneelle sankarille kiitollisena pystytti tämän patsaan Sahalahden kunta”

13

Punaisten muistomerkki Sahalahden hautausmaalla
Kansalaissodassa vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkki paljastettiin 12.11.1967. Punaisessa pelkistetyssä graniittikivessä on teksti: "1918. Vakaumuksensa puolesta kaatuneet. Käy eespäin väki voimakas."
Muistomerkki sijaitsee korotetulla alueella lähellä hautaholvia.

14

Sotaan lähdön muistomerkki
Sekä talvisotaan että jatkosotaan miehet lähtivät Suojeluskuntatalo Kontulan pihasta, jossa sijaitsee kyltti tapahtumien muistoksi
Kyltti on Kangasalan tapaan sotaveteraanien käsialaa ja se on paljastettu 1986.
Kylttiin on kirjoitettu seuraavat sanat: ” Tältä paikalta Kontulan pihalta lähtivät Sahalahden miehet isänmaataan puolustamaan talvisotaan 13.10.1939 jatkosotaan 18.6.1941. Sahalahden sotaveteraanit 1986”.

15

KUHMALAHTI (kappeliseurakunta) Sankarihauta
Sankarihauta sijaitsee vanhan hautausmaan osastolla kolme.
Patsaan on suunnitellut Ilmari Wirkkala.  Haudassa on yhteensä 61 vainajaa, muistolaattoja on 58.
Sankaripatsas paljastettiin 15.9.1940 Kuhmalahden seurakunnan 300-vuotispäivillä.
Patsaaseen on jälkeenpäin kaiverrettu jatkosodassa kaatuneiden nimet. Jatkosodan sankarivainajien laattojen paljastustilaisuus pidettiin 24.8.1947.

1. ”1939 + + 1940 Kaatuneille sankareille
Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään kuin
että hän antaa henkensä ystäviensä edestä.
1941 + + 1944 Kaatuneille sankareille”

2. ”Jos kesken kalpamme katkeaa vaikk’ kentälle jäämmekin kerran
täys’ onni on sen ken maataan saa ees palvella hivenen verran”

Kuvat ja tekstit: Jorma Laakso

Copyright © Pirkanmaan Reserviläispiiri ry.

sivu 1 2 3